Yhteiskunta

Published on tammikuu 11th, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Kaaoksessa oleva Venezuela näkee nälkää

Etelä-Amerikka on harvemmin uutisoinnin kohteena Suomessa, mutta Venezuela on noussut viimeisen vuoden aikana otsikoihin yhä useammin. Öljyn varassa elänyt valtio on ajautunut yhä syvemmälle taloudelliseen kaaokseen, kun sen vientituotteen markkinahinta on ollut pitkään liian matalalla. Venezuelassa raivoava hyperinflaatio on tuhonnut kansalaisten ostovoiman, ja nykyisen politiikan ansiosta kaupoissa ei ole edes tuotteita, mitä ostaa. Kansalaisten kannalta tilanteeseen ei ole tulossa minkäänlaista helpotusta, joten tulevan vuoden aikana maassa voidaan nähdä jo astetta kovempia väkivaltaisuuksia, kun olosuhteet muuttuvat jossain vaiheessa sietämättömiksi.

Venezuelan tilanne on mielenkiintoinen, sillä kyseessä on valtavilla luonnonvaroilla siunattu valtio: sen öljyvarat ovat maailman suurimmat, ja kultaakin sillä oli vuoden 2014 alussa lähes 370 tonnia. Miten on mahdollista, että kansalaisten tilanne on näistä lähtökohdista niin kaoottinen?

Hugo Chavezin bolivaarinen vallankumous

Alkutahdit tälle kehitykselle antoi mies nimeltä Hugo Chavez, joka tuli kaikille politiikkaa ja taloutta seuraaville tutuksi 2000-luvun alkupuolella. Hänen aloittamansa bolivaarinen vallankumous sai aikaan kuohuntaa myös länsimaiden vasemmistopiireissä, kun Chavezin sosialistiset reformit ja mm. öljy-yhtiöiden kansallistaminen näytti tuottavan tuloksia. Köyhyys väheni, BKT kasvoi ja vallankumous oli voimissaan. Tämä oli kuitenkin lyhytaikainen ilo, sillä öljynviennistä elävä maa rikastui valtavasti raakaöljyn hinnan kymmenkertaistuessa nopeassa tahdissa. Samalla sen oma valuutta vahvistui, joten tuontitavarat halpenivat, ja koko maa vain ratsasti loputtomilla öljyvaroilla.

Taustalla kuitenkin omat tuotantolaitokset jäivät liian vähälle huomiolle. Reformit aloittanut Hugo Chavez kuoli syöpään vuonna 2013, ja Venezuelan karu tilanne on alkanut tämän jälkeen paljastua. Raakaöljyn markkinahinta tippui jo selvästi vuoden 2008 finanssikriisissä, mutta vuodesta 2014 alkaen sen romahdus ~100$ tasosta ~40$ lukemiin on tehnyt öljyn pumppauksesta kannattamatonta monessa paikkaa.

Raakaöljyn hinta

Valuutan kiertonopeus on saanut aikaan hyperinflaation

Venezuela on varoittava esimerkki myös monille länsimaille siitä, että hyperinflaatio ei ole mikään mystinen tarina menneisyydestä. Venezuelassa rahan arvon romahdus on täyttä todellisuutta, ja tästä on hyvä esimerkki joulukuulta, jolloin valtio poisti käytöstä 100 bolivarin setelin. Tilalle printataan sen sijaan 20.000 bolivarin paperilappuja, jotka muuttuvat myös aikanaan täysin arvottomiksi.

Moni muukin keskuspankki maailmassa yrittää tuhota valuuttansa arvoa pyrkimyksenä juurikin saada oma vienti vetämään, mutta Venezuelan hyperinflaation on saanut aikaan valuutan valtava kiertonopeus. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin tyhjästä luoma raha makaa jättipankkien taseissa vipuvoimana, jolla osakemarkkinat on saatu nostettua ylös viime vuosina. Kansalaisten taskuihin se ei kuitenkaan ole valunut, jolloin inflaatio pysyy koko ajan matalana, kun raha ei kierrä eikä sitä käytetä tuotteiden ostamiseen. Tavallisen ihmisen kannalta sitä ei ole edes olemassa. Mutta, Venezuelassa bolivarit on printattu painokoneesta kiertoon suoraan talouteen eri reformien kautta. Tämä yhdistettynä muihin valtion toimiin on nopeasti tuhonnut maan.

Venezuelan kansalaisten tilanne on epätoivoinen

Kansalaiset yrittävätkin kaikin keinoin saada vaihdettua bolivarit muuhun valuuttaan, ja kantavat sitä naapurimaihin, kuten Kolumbiaan. Sieltä bolivarit vaihdetaan ruokaan ja muihin tuotteisiin, jotka sitten kuljetetaan takaisin kotimaahan. Venezuelan tilanne on häkellyttävä, sillä käytännössä sillä ei ole tällä hetkellä varaa pumpata ulos sen satumaisia öljyvarantoja. Maan öljyvarat ovat esimerkiksi Norjaan verrattuna kymmeniä kertoja suuremmat, mutta sen kalliiseen käsittelyyn tarvittavia varoja ei ole. Ja kiitos bolivaarisen vallankumouksen, yksikään ulkomainen yhtiö ei halua maahan tuotantolaitoksiaan sijoittaa. Kaiken lisäksi nykyiseen politiikkaan kuuluu myös se, että kriisistä syytetään länsimaiden sekaantumista.

Ruokaa sentään Venezuelaan tuodaan vielä jonkin verran, mutta paljon siitä on korruptoituneen eliitin hallussa, jolta monet kansalaiset joutuvat sitä ostamaan mustasta pörssistä. Tuotteita voidaan ylipäätään tuoda maahan vain armeijan kontrollin kautta, ja tilanne on toivoton kaikilla aloilla: esimerkiksi lääkkeitä on sairaaloissa vain murto-osa tarvittavasta.

Inflaatio on jo karannut käsistä kauan sitten

Venezuela on selvinnyt tähän asti paikkaamalla valtavaa vaihtotasettaan myymällä kultavarantonsa. Maalla on siis kaikin puolin valtavat luonnonrikkaudet, mutta sen kultavarannot hupenivat puoleen vuoden 2016 aikana. Nyt aika alkaa käydä tiimalasissa vähiin, sillä pieni öljyn hinnan nousu ei enää sen tilannetta pelasta. Maan valuutta on tuhottu lopullisesti, ja inflaation karattua satoihin ja tuhansiin prosentteihin on jo menty liian pitkälle.

Viime viikolla maan minimipalkkaa nostettiin jälleen, mutta vuositasolla yli 300% korotus ei silti kansalaisia auta, kun inflaatio laukkaa jopa 10 kertaa pahempana. Millaisia seurauksia mahdollisilla levottomuuksilla on sitten muuhun Etelä-Amerikkaan, ja voiko tämä laukaista myös laajeman kriisin? Aika näyttää. Mutta vuodesta 2017 on tulossa Venezuelan kansalaisille todella vaikea.

Lisää Venezuelan tilanteesta voi lukea esimerkiksi tästä HS:n marraskuisesta artikkelista.

Kuva: Pixabay  

Tags: , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑