Urheilu Matti Heikkinen

Published on helmikuu 1st, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Matti Heikkinen on kasvanut menestyjäksi

Palataanpa hetkeksi vuoteen 1989 ja Lahden MM-kisoihin. Harri Kirvesniemi riemastuttaa kotiyleisöä ottamalla maailmanmestaruuden perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin matkalla. Tarkalleen 22 vuotta myöhemmin, Matti Heikkinen toistaa Kirvesniemen saavutuksen. Tällä kertaa Norjan maaperällä, legendaarisen Holmenkollenin maisemissa.

”Happo” otti kauden aikaisempiin suorituksiinsa nähden todellisen yllätysvoiton, kuten Yleisradion selostaja Jussi Eskola tunnelmoi Heikkisen lähestyessä maalia. Mistä Heikkisen ”pöljät päivät” ovat oikein peräisin, ja kuinka hän onnistuu lataamaan itsensä huippukuntoon arvokisojen yhteydessä?

Sapporon MM-kisat uran käännekohtana

Heikkinen tunnetaan hiihtäjänä, joka pystyy lataamaan itsestään kaiken irti, ja sietämään korkeita maitohappopitoisuuksia kehossa. Tämä taito toi Heikkiselle menestystä jo nuorten sarjoissa. Aluksi nuorten kisoissa saavutettu menestys ei kuitenkaan realisoitunut miesten tasolla – syynä tähän oli harjoittelu liian kovilla tehoilla.

Sapporon MM-talven koittaessa vuonna 2007 hiihtäjälupaus oli ajanut elimistönsä ”kokonaisvaltaiseen ylirasitustilaan”, kuten Heikkisen henkilökohtainen valmentaja, Toni Roponen tilannetta tuolloin luonnehti.  Tästä seurasi täydellinen mahalasku, joten Heikkisen oli muutettava harjoitteluaan.

Valmentaja Roposen johdolla keskityttiin rakentamaan peruskuntoa, jota Heikkinen ei ollut malttanut treenata tarpeeksi matalatehoisella ja pitkäjänteisellä harjoittelulla. Tarkka rytmittäminen levon ja harjoittelun välillä tuli osaksi hiihtäjälupauksen arkea. Vuonna 2009 muutokset alkoivat tuottaa tulosta; palkintokaappiin tarttuivat maailmancupin kaksi palkintokorokesijaa sekä MM-pronssimitalit viestistä ja 15 kilometrin perinteiseltä.

Kokemuksista on opittu

Näiden kokemuksien myötä Heikkisestä on rakentunut palanen kerrallaan taktisesti, henkisesti ja teknisesti taitava hiihtäjä, joka osaa ajoittaa kuntonsa mestarillisesti. Heikkinen on aina parhaimmillaan tärkeiden kisojen aikaan. Oslon maailmanmestaruus on malliesimerkki miehen taidosta ajoittaa kuntonsa oikein – samaisen kauden aikana Heikkinen oli ollut maailmancupissa vain kertaalleen kolmen joukossa.

Heikkinen on myös luonteeltaan voittajatyyppiä; Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa markkinointia opiskeleva mies antaa itsestään julkisuuteen kuvan suorasanaisena, älykkäänä ja ovelana ihmisenä. Heikkinen on myös menestyksen hetkinä muistanut käyttää puheenvuoroja suomalaisen hiihdon ja kestävyysurheilun edistämiseksi.

Embed from Getty Images

Menestysikkuna

Huippu-urheilussa puhutaan usein kuvainnollisesti urheilijoiden tai joukkueiden menestysikkunoista. Menestysikkuna tarkoittaa sitä, kun joukkueen tai urheilijan kaikki osa-alueet on onnistuttu kokoamaan menestyksen mahdollistavaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi jääkiekkoseurassa joukkueen henkilöstö- ja pelaajarekrytoinnit onnistuvat erinomaisesti, ja joukkueen omat nuoret lupaukset nousevat huipputasolle. Tällöin voidaan puhua menestysikkunasta – mahdollisuudesta todelliseen urheilulliseen menestykseen parin vuoden sisällä, kunnes rakennusprojekti on tehtävä jälleen uudelleen.

Yksittäisen urheilijan kohdalla menestysikkuna toimii tietysti käytännössä eri tavalla, mutta suurempaa kokonaisuutta tarkastellessa tilanne on loppujen lopuksi varsin samankaltainen; huipulla menestyäkseen kaikki osa-alueet on saatava toimimaan ja huipulla pysyminen on sinne pääsemistä vaikeampaa.

Helmikuussa koittavat Lahden MM-kisat ovat Matti Heikkisen uran kirkkain menestysikkuna. Heikkinen on saanut harjoitella kesän kerrankin ilman loukkaantumisia, ja päässyt rakentamaan huippukuntoa systemaattisesti. Heikkinen ja Roponen ovat suunnitelleet tarkan lukujärjestyksen, joka palvelee kauden ja kenties koko uran päätavoitetta. Heikkinen pääsee sivakoimaan kotikisoihin elämänsä kunnossa. Lisäksi Lahden vaativat nousut sopivat taitavalle kuokkanousijalle kuin mämmi Juha Miedon suuhun.

Pöljä päivä?

Oslon maailmanmestaruuden voitettuaan Heikkinen lanseerasi pöljä päivä -käsitteen, joka jäi elämään omaa elämäänsä suomalaisessa hiihtourheilussa. Heikkisen mukaan pöljä päivä tarkoittaa eräänlaista selittämätöntä onnistumista ja ideaalitilaa, jolloin hiihtäminen onnistuu käsittämättömän vaivattomasti ja helposti. Heikkisen pöljä päivä sisältää pitkälti samoja piirteitä, kuin Mihaly Csikszentmihalyin lanseeraama käsite flow.

Kotikatsomoissa on toivottu arvokisojen koittaessa sormet ristissä, että Heikkisen kohdalle sattuisi jälleen kerran huippumenestystä tarkoittava pöljä päivä. Tällä kertaa se ei tule tapahtumaan sattumalta.

Tämän kauden maailmancup ja arvokisatilastot

Heikkisen meno on ollut tällä kaudella maailmancupissa vahvaa: hän on sijoittunut maailmancupissa neljä kertaa kolmen parhaan joukkoon. Yhden osakilpailuvoiton lisäksi mies on sijoittunut kerran toiseksi ja kaksi kertaa kolmanneksi. Maailmancupin kokonaistilanteessa Heikkinen on tällä hetkellä hienosti kolmantena.

Heikkisen tilastot MM-tasolla:
1x kultaa 15km (p), Oslo 2011
2x pronssia 15km (p), 4x10km viesti, Liberec 2009

Kuva: kuvakaappaus tästä videosta

Artikkelin on tuottanut Miika Kyllönen

Tags: , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑