Vedonlyöntiopas ampumahiihto vedonlyönti

Published on helmikuu 8th, 2017 | by Petri Käenmäki

0

Vedonlyöntiopas: Ampumahiihto

Ampumahiihdon MM-kisat starttaavat 9. helmikuuta Itävallan Hochfilzenissä. Suomalaiset saavat jännittää Kaisa Mäkäräisen sekä muiden lajin huippujen pärjäämistä seuraavan kymmenen päivän ajan. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun haluaa lyödä vetoa tästä mielenkiintoisesta lajista?

Ampumahiihtoon lyödään pääasiassa voittaja- ja sijavetoja, sekä niin sanottuja head-to-head vetoja. Kaksinkamppailuvedoissa on kyse sitä, kumpi kahdesta nimetystä urheilijasta sijoittuu kisassa paremmin. Kansanvälisen ampumahiihtoliiton sivuilla (www.biathlonworld.com) on tarjolla varsin kattavaa dataa, josta etsivä löytää paljon hyödyllistä informaatiota. Jokaisesta kilpailusta on urheilijakohtaisesti  tarjolla hiihtoajat baanalla, sekä ampumiseen käytetty aika.

Lajissa oleellista ampumatarkkuutta voi vertailla prosenttien valossa myös useamman kauden osalta. Näitä tilastoja apuna käyttäen vedonlyönnissä menestyminen helpottuu oleellisesti. Ei ole myöskään pahitteeksi seurata tarkemmin sitä, kuka kilpailijoista on hyvä ampumaan myös kovissa tuuliolosuhteissa ja kuka taas kärsii korkeasta ilmanalasta keskimääräistä enemmän (Gabriela Koukalova).

Eri matkojen erilaiset vaatimukset

Kisamuotojahan ampumahiihdossa on monia. Henkilökohtaisella matkalla ohilaukauksesta tulee yksi sakkominuutti ja ammunta suoritetaan makuu-pysty-makuu-pysty rytmissä. Tällä matkalla yllätykset ovat herkemmässä ja taitavat ampujat menestyvät paremmin. Tällä kaudella parhaat ampujat kärkipään nimistä ovat olleet Nadezhda Skardino, Lisa Hauser sekä Olga Podtshufarova. Miehissä puolestaan Martin Fourcade, Lowell Bailey sekä Maksim Tsvetkov.

Pikakisassa (eli sprintissä) ammutaan vain kahdesti, joten kovat hiihtäjät nousevat rankingeissa esiin. Etenkin silloin, jos hiihtoradan profiili on yhtään vaativampi. Esimerkkinä pikakisan taitureista nostetaan heti Kaisa Mäkäräinen. Takaa-ajossa sekä yhteislähdössä kisataan toinen toista vastaan neljällä ampumapaikalla. Ensin ammutaan kahdesti makuulta, sitten kahdesti pystystä. Tässä kisamuodossa menestyvät tsemppaajat, latutaistelijat ja mies miestä (tai nainen naista) vastaan mittelöistä pitävät urheilijat. Tällaisia ovat esimerkiksi Martin Fourcade sekä Dominik Landertinger.

Viesti ovat sitten asia erikseen. Jokaisella ampumapaikalla on käytössä kolme varapatruunaa, joten ammunnan tahti nousee normaalia nopeammaksi. Tämä johtuus siitä, että laikat on ”varaa” yrittää pudottaa sarjatulella. Viesteissä huomio kannattaa kiinnittää kokoonpanon avausosuuden vetäjään. Millä joukkueella on riski jäädä jo alussa jälkeen epävarman ampujan vuoksi? Heikko startti voi pilata herkästi myös seuraavien hiihtäjien motivaation, jos kärki on karannut liian kauas.

Arvokisojen sankarit

Jos yksi arvokisojen ammattilainen pitää nostaa ylitse muiden, se on Ole Einar Bjørndalen. Norjalaisurheilijan kisasipuli kestää kovassakin paikassa ja hän on omaa luokkaansa arvokisoihin valmistautumisessa. Mister Ampumahiihdolla on tästä todistusaineistona jo järkyttävät 57 arvokisamitalia. Bjørndalen on 43-vuotiaana edelleen MM-kisoissa mukana – ja mikä hurjinta –potentiaalinen mitalikandidaatti. Naisten puolella Marie Dorin-Habert osaa ajoittaa kuntonsa usein arvokisoihin ja menestyy tasaisesti. Ranskalaisella on kerättynä jo 17 arvokisamitalia.

Naisten puolella kuluvan vuoden maailmancup antaa varsin hyvän kuvan siitä, kenet nähdään todennäköisesti palkintokorokkeella myös MM-kisoissa. Miesten puolella taso on sen sijaan todella laaja sekä tasainen, joten yllätyksetkin ovat herkemmässä. Tosin, Martin Fourcade on suorastaan dominoinut näitä kinkereitä viime vuosina, eikä taso merkittävästi maailmancupin ja arvokisojen välillä ranskalaisella heittele.

Kun arvokisojen menestyjiä mietitään, niin yksi ominaisuus nousee ehdottomasti yli muiden: kokemus. Arvokisoissa positiivinen startti ruokkii urheilijaa myös usein uusiin mitalisuorituksiin – ja päinvastoin. Vaikeat kaksi avauskisaa saattavat syödä itseluottamuksen, jolloin keskittyminen menee liian usein epäolennaisuuksiin. Näin ollen vastaanottimien äärellä kannattaa olla hereillä heti alusta asti!

Kuva: kuvakaappaus tästä videosta.

Tags: , , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑