Historia Alexander Graham Bell

Published on maaliskuu 7th, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Alexander Graham Bell sai 141 vuotta sitten patentin puhelimesta – tapahtumia verhoaa yhä mysteeri

Keksijä Alexander Graham Bellin nimiin rekisteröity patentti US 174465 A on yksi modernin tekniikan merkittävimmistä dokumenteista. Se johti nimittäin nykyaikaisen puhelimen kehitykseen. Dokumentaatio oli jätetty patenttitoimistoon jo 14.2.1876, mutta patentti myönnettiin Bellille virallisesti 7. maaliskuuta samana vuonna.

Kyseinen patentti teki Alexander Graham Bellistä yhden historian kuuluisimmista keksijöistä. Hänen yrityksensä Bell Telephone Company on perustana telejätti AT&T:lle, joka tienaa kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa työllistäen lähes 300 000 henkilöä.

Puhelimen patentointiin liittyy kuitenkin monia kiistanalaisuuksia ja mysteerejä. Varastiko Bell idean kilpailijansa patentista? Lahjoivatko hänen lakimiehensä patenttitoimiston virkailijan, joka oli alkoholisoitunut ja velkaantunut mies? Puhelimen todellista keksijää on selvitetty 2000-luvullakin, ja uutta tietoa voi tulla vielä tänäkin päivänä.

Kilpailevat hakemukset toimitettiin samana päivänä

Tilanne patenttihakemuksen kanssa oli vuonna 1876 hämmästyttävä, sillä Bellin kilpailija Elisha Gray oli todellakin hakemassa täysin vastaava patenttia täsmälleen samana päivänä. Käytännössä patenttihakemuksia hoitivat keksijöiden lakimiehet, jotka toimittivat paperit patenttitoimistoon 14.2.1876. Yleisen historiankirjoituksen mukaan Gray hävisi patenttioikeudet myöhästyttyään toimistosta vain pari tuntia. Ja näin ollen Bell voitti yhden historian tärkeimmistä kilpajuoksuista hämmästyttävän pienellä marginaalilla. Tämä ei ole kuitenkaan ole totuus asiasta.

Nykyisin tiedossa olevat faktat kertovat, että Grayn hakemus oli itse asiassa toimitettu ennen Bellin papereita. Tämän todistaminen on ollut historian saatossa ongelmallista, sillä patenttitoimisto ei tuohon aikaan pitänyt kirjaa kellonajoista, jolloin hakemukset oli jätetty sisään. Paperit toimitettiin toimistolle yhteen kasaan, josta ne sitten rekisteröitiin päivän päätteeksi.

Toimiston virkailija Zenas F. Wilber toimitti seuraavaksi kirjeen Bellin ja Grayn lakimiehille, jossa hän totesi, että Bellin hakemus menee kolmeksi kuukaudeksi odotustilaan, jonka aikana Gray voi yrittää valmistaa laitteensa toimivaksi. Lisäksi Grayn hakemus oli huomattavasti yksityiskohtaisempi verrattuna Bellin vastaavaan.

Bell sai patentin lakimiesten avulla

Tässä kohtaa Bellin lakimiehet puuttuivat peliin, ja ottivat yhteyttä patenttikomissaari Ellis Spearsiin. He vaativat tuomion kumoamista sillä perusteella, että Bellin hakemus olisi jätetty toimistoon aiemmin. Tämä oli hämmentävä vaatimus, sillä ko. henkilöt tiesivät hyvin, ettei toimisto pitänyt kirjaa kellonajoista. Kaiken lisäksi Spears oli antanut tuomion vain pari viikkoa sitten vastaavassa tapauksessa. Spears totesi ns. “Essexin tapauksessa”, ettei patenttihakemuksia voida laittaa järjestykseen kellonaikojen puuttuessa. Miten ihmeessä Bellin lakimiehet sitten voittivat jutun?

Perusteena käytettiin sitä, että Bellin hakemus oli rekisteröity ensin toimiston kirjanpitoon. Ilmeisesti Bellin hakemus oli toimitettu Grayn papereita myöhemmin, mutta Bellin lakimies oli maksanut toimistovirkailijalle siitä, että se rekisteröitiin välittömästi. Virkailijana toiminut Zenas F. Wilber oli kaiken lisäksi alkoholisti, joka oli velkaantunut Bellin lakimiehenä toimineelle Marcellus Baileylle. Jälkeen päin Wilber on itse myöntänyt näyttäneensä Grayn patenttihakemuksen sisältöä Bellin lakimiehelle, joka olisi johtanut joidenkin väitteiden mukaan Bellin onnistuneen prototyypin valmistamiseen. Tämä todistus on kuitenkin myöhemmin peruttu, ja Wilberin alkoholismin huomioiden sen totuusarvo on kyseenalaistettu.

Fakta on kuitenkin se, että Bell oli tuskaillut laitteensa kanssa kuukausia, mutta sai läpimurron aikaan oltuaan ensin 12 päivää Washingtonissa. Samassa kaupungissa, jossa patenttitoimisto sijaitsee.

“Mr. Watson, come here, I want to see you”

Puhelimen patentointiin liittyy siis monta kysymysmerkkiä, joita on yritetty selvittää myös oikeudessa yli vuosikymmenien ajan. Bell selvisi kuitenkin kaikista haasteista, sillä lopulta kukaan ei onnistunut todistamaan aukottomasti, että hän olisi varastanut Grayn idean. Patenttikomissaari Ellis Spearsin päätöstä laittaa Grayn hakemus hyllylle on pidetty hyvin poikkeuksellisena, mitä se myös oli. Se kuitenkin tapahtui Spearsin toimivallan rajoissa, ja tämän jälkeen Gray veti lakimiehineen oman hakemuksensa pois. Näin ollen Bell sai patenttinsa 7.3.1876 ja lausui muutamaa päivää myöhemmin kuuluisat sanat kollegalleen: “Mr. Watson, come here, I want to see you”. Kyseessä oli siis ensimmäinen puhelu.

Puhelimen oikea keksijä ei todellisuudessa ollut Gray eikä Bell, vaan Antonio Meucci jo vuosia aiemmin. New Yorkissa asunut italialainen teatteriteknikko Meucci esitteli jo 1860 kaukopuhelaitteen, jolla hän kommunikoi kotonaan makuuhuoneessa maanneen reumasairaan vaimonsa kanssa. Hän oli valmis hakemaan laitteelleen patenttia jo vuonna 1871, mutta asia raukesi 1873, koska Meucci oli rahaton. Hän ei saanut myöskään taloudellista tukea jatkokehitykseen, toisin kuin tulevat kilpailijat. Ei liene sattumaa, että Bell työskenteli vuonna 1873 juuri Meuccin vanhoissa työtiloissa. Kun italialainen halusi saada myöhemmin keksintöönsä liittyviä papereita takaisin, Bell väitti hukanneensa ne.

Saksalainen keksijä Johann Philipp Reis oli myös kehittänyt puhelulaitteen jo vuonna 1861, jota hän kutsui telefooniksi. Reis ilmoitti pari vuotta Bellin patenttia aiemmin julkaisevansa pian “maailmanlaajuisen keksinnön”, mutta kuoli ennen kuin laite näki päivänvalon. Bellillä oli hallussaan myös Johann Philipp Reisin telefoonin prototyyppi, jota hänen assistenttinsa Thomas Watson käytti pohjana rakentaessaan Bellin omaa laitetta.

Nykyisin puhelimen keksinnöstä ja sen kehityksestä onkin saanut kunnian moni henkilö. Mysteeriksi jää, miten paljon kunniasta pitäisi antaa patentin saaneelle Bellille. Hän kuitenkin voitti 141 vuotta sitten tämän äärimmäisen tärkeän kilpajuoksun, jolla oli valtavat taloudelliset vaikutukset hänen uralleen. Todennäköisesti ratkaiseva tekijä oli Bellin vaikutusvaltaiset lakimiehet.

Kuva: Pexels | Lähteinä mm. Wikipedia, The Telephone Gambit, The Bell Telephone: patent or nonsense? , YLE

Tags: ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑