Published on toukokuu 22nd, 2017 | by Antti Hyppänen

Elokuva-arvostelu: Hobitti – Smaugin autioittama maa

Elokuva-arvostelu: Hobitti – Smaugin autioittama maa Antti Hyppänen
Juoni
Erikoistehosteet
Viihdearvo
Smaug
Tolkien-faneille

Summary: Bilbo sekä Thorin Tammikilven johtamat kääpiöt jatkavat matkaansa Smaug-lohikäärmeen luo. Huikea seikkailu on täynnä toinen toistaan vaarallisempia tapahtumia.

4.3

Hobitti-Trilogian 2. osa


User Rating: 0 (0 votes)

Hobitti – Smaugin autioittama maa on vuonna 2013 valmistunut fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Peter Jackson. Se on keskimmäinen osa Hobitti-elokuvatrilogiaa, joka pohjautuu J.R.R. Tolkienin fantasiaromaaniin Hobitti eli sinne ja takaisin.

Smaugin autioittama maa (The Desolation of Smaug) on suoraa jatkoa trilogian ensimmäiselle osalle, Hobitti – Odottamaton matka. Elokuvassa Thorin Tammikilven johtama joukko kääpiötä jatkavaa matkaansa kohti Yksinäistä vuorta, jota hallitsee lohikäärme nimeltään Smaug.

Elokuvan pääosassa nähdään ensimmäisestä osasta tuttujen henkilöiden lisäksi Orlando Bloom sekä Evangeline Lilly, jotka esittävät metsähaltioita Legolas ja Tauriel. Legolasin hahmo on myöhemmin (tai elokuvien ilmestymisjärjestyksessä, aiemmin) osa myös Taru sormusten herrasta -trilogiaa. Muita uusia ja olennaisia hahmoja ovat Lee Pacen esittämä haltiakuningas Thranduil sekä Luke Evansin esittämä Bard Jousimies.

Elokuva oli ilmestyessään valtava menestys ja tuotti lähes 960 miljoonan dollarin lipputulot. Smaugin autioittama maa sai myös kolme Oscar-ehdokkuutta, mutta ei voittanut niistä yhtäkään.

Hobitti-trilogian toinen osa vie Bilbo Reppulin sekä Thorin Tammikilven kääpiöjoukon aina Yksinäiselle vuorelle saakka. Matkaan mahtuu lukemattomia vaaratilanteita, sillä ryhmän täytyy matkustaa mystisen Synkmetsän läpi. Taikuutta sekä hämähäkkejä kuhiseva metsä osoittautuu Gandalfin varoituksiakin vaarallisemmaksi.

Synkmetsässä joukko törmää metsähaltioihin, jolloin tarinaan saadaan mukaan myös Legolas, Tauriel sekä koppava haltiakuningas Thranduil (Legolasin isä). Näistä Evangeline Lillyn esittämä Tauriel on täysin elokuvia varten luotu hahmo, eikä esiinny Tolkienin kirjassa.

Peter Jackson on tehnyt myös muita sovituksia elokuvaa varten. Pääpahis Azogin juonikuvio on luotu elokuvaa varten, kuten myös Radagastin seikkailu Gandalfin kanssa.

Tarinan aikana Bilbon suhde sormukseen alkaa myös syventyä merkittävästi. Ensimmäiset merkit sormuksen aiheuttamasta vaarallisesta vetovoimasta tulevat esiin. Bilbo esiintyy agressiivisesti puolustaessaan sormusta, eikä kerro myöskään sen olemassa olosta Gandalfille.

Bilbon ja kääpiöiden perässä on myös lauma örkkejä, jotka kohtaavat tarinan sankarit Synkmetsän jälkeen. Thorinin ryhmä istuu tynnyreissä nopeasti virtaavassa koskessa ja taistelee samaan aikaan rannalta kimppuun hyökkääviä örkkejä vastaan. Tämä kohtaus on elokuvan viihdyttävin ja mielestäni yksi koko trilogian kohokohdista.

Lopulta sankarit kohtaavat myös Ereborin (järvikaupungin) kuuluisan jousimiehen Bardin, joka salakuljettaa heidät kaupunkiin. Taustalla Gandalf suorittaa omia tutkimuksiaan ja huomaa suuren pahuuden nousseen jälleen esiin maan uumenista, jonne se oli haudattu satojen vuosien ajaksi. Tämä juonikuvio on myös luotu elokuvaa varten, sillä Tolkienin maailmassa tapahtuma sijoittui eri aikaan.

Elokuvan viimeinen kolmannes on kääpiöiden sekä Bilbon epätoivoista kamppailua Smaugin valtakunnassa. Lohikäärme on toteutettu upeasti, ja pedon keskustelu Bilbon kanssa tuo hyvin esiin sen älykkyyden. Smaugin äänenä toimii muuten Benedict Cumberbatch, joka on tuttu tv-sarjasta Uusi Sherlock ja elokuvasta The Imitation Game.

Smaugin autioittama maa etenee varsin vauhdikkaasti ja päättyy todella kutkuttavaan tilanteeseen. Trilogian kolmas osa, Viiden armeijan taistelu, jatkuu täsmälleen siitä, mihin tämä elokuva loppuu.

Smaugin autioittama maa tarjoaa Taru sormusten herra -trilogian sekä ykkösosan nähneille sen, mitä he elokuvalta todennäköisesti odottivat. Loppujen lopuksi elokuva eroaa aika monin paikoin kirjasta, ja hardcore-faneille nämä muutokset aiheuttavat tietysti närää. Näin neutraalina fantasian ystävänä kokonaisuus on mielestäni toimiva.

Satunnaiselle katsojalle teos ei tarjoa etenkään yksittäisenä elokuvana mitään maata mullistavaa. Mielestäni tämä toinen osa on kokonaisuutena Hobitti-trilogian paras, mistä iso kiitos upeasti toteutetulle Smaug-lohikäärmeelle.

Smaugin teknisestä toteutuksesta kertoo jotain se, että yhden lohikäärmeen suomun renderöinti otti aikaa yhden prosessoriviikon verran. Eli käytännössä yksi tietokone prosessoi sitä viikon ajan. Elokuvan toteutus olisikin kestänyt noin 100 vuotta ilman tehokasta serverifarmia. Näyttelijä Benedict Cumberbatch opiskeli myös mm. komodonvaraaneja sekä iguaaneja saadakseen Smaugin äänen kuulostamaan ihmisen ja eläimen välimuodolta.

Cumberbatchin omien sanojensa mukaan hän suurin piirtein repi kurkkunsa verille saadakseen Smaugin äänen ulos halutulla tavalla. Lopputulos on huikea, ja vastaavaa hahmoa saa fantasiamaailmasta hakea. Katso myös tämä videopätkä Cumberbatchin esiintymiskokeesta.

Lopuksi vielä yksi hauska tiedonmuru liittyen Smaugiin. Forbes-lehti nimesi lohikäärmeen muutama vuosi sitten toiseksi rikkaimmaksi fiktionaaliseksi hahmoksi – edellään vain Roope Ankka. Lehti arvioi Smaugin omaisuuden arvoksi noin 54 miljardia dollaria.

Kuva: yllä olevasta trailerista

Tags: , , , , , , , , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑