Satraapin linjanveto Brexit

Published on kesäkuu 26th, 2017 | by Kristian Sundqvist

3

Kaikki brexitin puolesta äänestäneet eivät olleet väärässä tai tyhmiä

Miksi Iso-Britannia päätti erota Euroopan unionista ja miksi brexit yhä käsitetään Suomessa niin usein väärin? Tarjoan tässä kirjoituksessa yhden vastauksen, en ainoaa.

“Vitun (fucking) puolalaiset”, hymähti ystäväni Michael katkerasti istuessamme iltapäivää swindonilaisen ketjupubin kaljantahmeassa pöydässä. Niin perienglantilaisessa ympäristössä, kuin kaiken romantisoinnin ulkopuolelta helposti löytää.

Elettiin vuotta 2010 ja olin tuntenut Michaelin yli puoli vuosikymmentä, koko Wiltshiren maakunnassa asumani ajan. Niinpä purkaus pääsi yllättämään, historiasta ja strategiapeleistä vapaa-ajallaan kiinnostunut carlislelaislähtöinen sekatyömies kun oli mitä leppoisin jamppa. Poliittisesti epäkorrekti ja tahditon, kyllä, muttei koskaan vihamielinen.

Niinpä kiinnosti, mikä Swindonin seudullekin lähinnä koulutusta vaatimattoman työn perässä rynnineissä puolalaisissa muka oli vikana. Jotkut heistä olivat kuulemma lähteneet takaisin vuoden 2008 talousromahduksen seurauksena, muttei se katukuvassa näkynyt.

Bitter-tuoppien yli käymämme keskustelu avasi silmäni oivallukselle, joka on vuosien vieriessä entisestään vahvistunut: ensisijainen syypää esimerkiksi Michaelin tuolloiseen yllättävään katkeruuteen, syypää miljoonien muiden katkeruuteen ja tärkeä osasyy brexitiin on, että Eurooppa käy selviytymistaistelua. Taistelukentät ovat taloudellisia ja omat uhrit valtaosin siviilejä. Sotajoukkomme ovat miten kuten ryhmittyneet Euroopan unionin tähtilipun alle.

Iso-Britanniassa tai tarkemmin ottaen Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK) oli viime vuonna 2,2 miljoonaa EU-maista tullutta ulkomaalaista enemmän kuin Puolan liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004. Puolalaisia on liki miljoona ja he ovat nykyään suurin maahanmuuttajaryhmä, kun määritelmä tehdään ulkomailla syntyneiden perusteella.

Entisistä itäblokin maista UK:hon suuntautunut työperäinen maahanmuutto on malliesimerkki siitä, miten unionissa vallitsevan työvoiman vapaan liikkuvuuden on tarkoitus toimia. Väkeä muuttaa työttömyyden vaivaamilta heikomman tuottavuuden alueilta korkean tuottavuuden seuduille, joilla puolestaan ei työn hinta pääse kilpailukyvylle haitallisesti nousemaan, koska työvoiman tarjontaa riittää.

Kun Euroopan kokoisista asioista ja teoreettisesta lähestymistavasta mennään pienimpään inhimilliseen yksikköön eli kansalaiseen olivat seuraukset Michaelin kannalta tylyt. Esimerkiksi varastohommiin Swindonissa oli äkkiä tarjolla riuskoja puolalaisia, joille riitti minimipalkka, jotka tekivät niitä vuoroja, joita käskettiin (kuten ikuista yövuoroa), jotka eivät ylipäätään valittaneet työehdoista eivätkä edes tunteneet niitä, jotka eivät saikutelleet, jotka olivat työnantajan ihannerekrytointeja.

Tällaiset puolalaiset tai nyttemmin yhä useammin esimerkiksi bulgaarit eivät useinkaan suuremmin puhu englantia ja ovat vieraassa maassa pahan paikan edessä, jos saavat potkut. Vaikkapa varastoduunarit ovat yleensä tempejä, pätkätyöläisiä joiden työsopimuksen voi koska tahansa irtisanoa. Niinpä, jos vasemmistolaisesta luokkataistelunäkökulmasta katsoo, on tässä tapauksessa saavutettu kapitalistin unelma: näemmä loppumattomat reservit nöyrää, jopa pokkuroivaa työvoimaa, joka pelkää työpaikkansa puolesta, oli se kuinka kurja hyvänsä.

UK:n miljoonat alemman työväenluokan michaelit havahtuivat todellisuuteen, jossa heidän olisi mukauduttava tuollaiseen tai valittava luokkayhteiskunnan ainoa todellinen luokkapudotus: tippuminen työväenluokasta kastittomaan alaluokkaan, non-working working classiin. Luoda nahkansa esimerkiksi chaviksi, joka hakee identiteettinsä siitä, ettei käy töissä. Antaa katkeruudelle valta, kunnes sekin sulaisi lopulliseen välinpitämättömyyteen.

Tällaisessa henkisessä ilmastossa alkoi monissa mielissä elää outo, jopa hurja ajatus: voisiko äänestämällä vaikuttaa? Britit suhtautuvat politiikkaan ja poliitikkoihin joskus humoristisesti tai kyynisesti, mutta yleensä täysin välinpitämättömästi. Minkäänlainen yhteiskunnallinen innostuminen saati kiivailu näyttäytyy naurettavana.

Niinpä missään vaiheessa ei ollut mitään Brexit-huumaa, kiihkoa tai kansanliikettä. Monesti oikeaan osuva Jani Kaarokin menee metsään kirjoittaessaan, että “ilman huumaa ei olisi brexitiä”. Kaaro käsittelee huuman ja joukkovoiman käsitteitä ja sisältöjä kiinnostavasti, mutta ei tunne brittiläisyyttä. Puoluepolitiikka – jonka piiriin brexit laajasti ottaen kuuluu – on saarella yksityisasia siinä kuin uskonto ja moni muu.

Ja riittävän moni koki yksityisesti omassa elämässään samalla tavalla kuin Michael. Tietenkään tämä ei ollut ainoa yksittäinen tekijä viime vuoden juhannusaaton äänestystulokseen. Alemman työväenluokan ja jossain määrin myös middle working classin pelästyminen, ahdistuminen ja identiteettikriisi kuitenkin oli yksi niistä ydintekijöistä, joita ilman brexit ei olisi voinut voittaa.

Ja tiedättekö mitä? Nuo perustellut tuntemukset olivat aivan perusteluja syitä äänestää UK eroon EU:sta. Äänestäjät yrittivät demokraattisen prosessin kautta palauttaa vielä tuoreessa muistissa olevan ajan, jolloin heidän asemansa työmarkkinoilla oli vahvempi.

Margaret Thatcher hallintoineen katsoi 1980-luvulla, että tulevaisuuden UK ei voi liian vahvasti perustua kivihiilen louhimiselle ja polttamiselle. Harva enää vuonna 2017 kehtaa pitää linjanvetoa vääränä. Maansa modernisoinutta Thatcheria kuitenkin solvataan vielä nykyäänkin haudan taakse ja vallassa ollessaan hän oli eurooppalaiselle vasemmistolle suoranainen noita kaivosmiesten saadessa sympatiat.

Nykyään ei Michaelilla ja kumppaneilla ole solidaarisia kavereita mantereella, vaikka EU:n itälaajentuminen toteutti muitakin kapitalistiriistäjämäisiä haaveita kuin aiemmin mainitsemani nöyrien työmuurahaisten reservit. Duunari kun on ajettu duunaria vastaan. Fucking puolalaiset ja sama englantilaisista puolaksi ja niin edelleen.

EU on läpeensä markkinataloudellinen projekti ja eurooppalaisten enemmistön kannalta ehkä hyvä niin, kaikesta huolimatta. Maanosamme yrittää pärjätä globaalissa kilpailussa eikä kaikilla voi olla kivaa. Ei kuitenkaan tarvitsisi niin kovasti hämmästyä, jos häviävällä puolella olevat – ne selviytymistaistelumme uhrit – joskus onnistuvat panemaan kapulan rattaisiin, jos heille annetaan esimerkiksi kansanäänestys.

Kummastella voisi sen sijaan sitä, miten kritiikittä eurooppalainen sosiaalidemokratia on ollut mukana tässä melkein mantereenkokoisessa rajattomassa kapitalismiprojektissa. Eikä sosiaalidemokratialla enää minkäänlaista aloitetta Euroopassa olekaan, UK:n tuore vaalivoittaja Jeremyn Corbyn on pelkästään sosialisti ja Hollannin sekä Ranskan vaaleissa sosiaalidemokraatit tippuivat pienpuoluesarjaan.

Siitä enemmän toisella kertaa. Meillä on aikaa, internet ja Asialinja.

Olen tietoinen, että työpaikkojen kokonaismäärä UK:ssa on kasvanut sitten vuoden 2004 ja enemmän brittejäkin on tällä hetkellä töissä kuin tuolloin. Kaikentyyppistä maahanmuuttoa ideologisin perustein kannattavan ja brexitiä vastustavan Guardianin arkistoista esimerkiksi löytyy loputtomasti artikkeleita, joilla kumota yllä harjoittamani ajattelu ja perustelut. Esimerkkinä vaikka tämä.

Moiset artikkelit eivät kuitenkaan ota kantaa työelämän laatuun eivätkä työoloihin tai -sopimuksiin tai työpaikan pysyvyyteen. Eivät myöskään siihen, että vaikka joku asia (kuten EU-maista suuntautuva maahanmuutto) olisi hyvä väestölle keskimäärin, se voi olla pahasta suurille vähemmistöille.

Yhteiskunta ei UK:ssa eikä muuten Suomessakaan ole sama asia kuin keskiarvot tai edes mediaanit. “Keskimäärin meillä menee hyvin, joten vaikka sinulla ei niin menisikään, niin olet tyhmä, jos valitat. Tai jos äänestit brexitin puolesta.” Tuollainen guardianmainen viesti on paitsi ilkeä, niin älyllisesti epärehellinen.

Kuva: Pixabay

 

Tags: , , , , , , ,


About the Author



3 Responses to Kaikki brexitin puolesta äänestäneet eivät olleet väärässä tai tyhmiä

  1. Pingback: Kansojen Eurooppa my ass - Asialinja.com

  2. Pingback: Miksi Sundqvist yhä kirjoittaisi brittifutiksesta? - Asialinja.com

  3. Pingback: Timo Soinin homoliittokannatkin ovat nyt OK - Asialinja.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑