Historia kanadan historia

Published on heinäkuu 1st, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Kanadan historia – Ranskan siirtomaasta Iso-Britannian imperiumiin

Kanada on entinen siirtomaa, jonka tarina alkaa 1400-luvun lopun tutkimusmatkoista. Tässä artikkelissa käydään läpi Kanadan historia sekä maan itsenäistymiseen johtaneet mielenkiintoiset tapahtumat.

Löytöretkien aika

Pohjois-Amerikassa on ollut asutusta jo 15 000 vuoden ajan, mutta eurooppalaiset saapuivat mantereelle vasta 1400-luvun lopulla. Silloin maailman historiassa käynnistyi niin sanottu löytöretkien aika. Kuuluisat tutkimusmatkailijat kuten Kristoffer Kolumbus rantautuivat 1500-luvun alkupuolella Etelä- sekä Pohjois-Amerikkaan. Tästä alkoi Espanjan, Portugalin, Ranskan, Iso-Britanninan sekä muiden merimahtien kilpajuoksu uuden maailman valloittamiseksi. Tämä kilpailu siirtomaiden resursseista johti seuraavan 400 vuoden aikana lukemattomiin sotiin sekä miljoonien alkuperäisasukkaiden kuolemaan.

Nykyään on tosin tiedossa, että viikingit löysivät Pohjois-Amerikan jo 500 vuotta ennen Kolumbusta. Pohjoisen mestaripurjehtijat saapuivat nimenomaan Kanadan alueelle, Newfoulandiin, noin vuoden 1000 tienoilla. Viikingit tekivät myöhemmin muitakin matkoja samoille alueille, mutta nämä eivät johtaneet pysyvän asutuksen syntymiseen.

Jos mietitään isoa kuvaa 1500-luvun sekä 1800-luvun välisenä aikana, niin Portugali hallitsi Brasiliaa, ja Iso-Britannian hallussa oli nykyisen USA:n itärannikko. Ranska otti haltuunsa paljon alueita itäisen Kanadan alueelta sekä Yhdysvaltain keskiosista aina Meksikon lahdelle asti. Espanjan konkistadorit valloittivat käytännössä Meksikon, Väli-Amerikan, läntisen Etelä-Amerikan sekä isoja osia eteläisestä ja läntisestä Pohjois-Amerikasta.

Ranskan hallinto 1534-1763

Iso-Britannian lipun alla purjehtinut tutkimusmatkailija John Cabot rantautui nykyisen Newfoulandin alueelle vuonna 1497. Brittiläinen imperiumi ei kuitenkaan vielä halunnut perustaa siirtokuntaa uudelle mantereelle. Ranska sen sijaan perusti samoille sijoille Kanada -nimisen hallintoalueen vuonna 1534. Nimi juontaa alkuperäiskansojen kieleen, jossa kanata tarkoittaa kylää tai asutusta. Tulevina vuosikymmeninä Ranska yritti asuttaa alueita, mutta epäonnistui. Kylmät olosuhteet, alkuperäisväestö sekä konfliktit kilpailijamaita vastaan tuhosivat suunnitelmat.

Kanadan asutus lähti käyntiin toden teolla 1600-luvulla. Tutkimusmatkailija Samuel de Champlain perusti Quebecin vuonna 1608 ja teki ensimmäisenä tarkan kartan lähialueista. Vuonna 1634 perustettiin Green Bay ja kahdeksan vuotta myöhemmin Ville-Marie, joka on nykyisin metropoli nimeltään Montreal. Kuten alla olevasta kartasta näkyy, ranskalaiset etenivät seuraavan sadan vuoden aikana lounaaseen suurien järvien alueelle sekä etelään aina Meksikon lahdelle saakka. Näiden siirtokuntien vuoksi ranskan kielellä on edelleen vahva vaikutus alueella.

New-France1750

Pohjois-Amerikan tilanne vuonna 1750: Ranska hallitsi Kanadaa

1700-luvulla Ranska joutui jatkuviin sotiin muiden siirtomaiden sekä paikallisväestöjen kanssa. Ranskalaisväestö alkoi jäädä pahasti alakynteen brittiläisille, sillä uusia siirtolaisia ei enää Ranskasta juuri saapunut. Lopulta Ranskan valloitukset Pohjois-Amerikassa päättyivät seitsenvuotisen sodan (1756-1763) seurauksena. Britit hallitsivat nyt Kanadan alueita.

Iso-Britannian hallinto

Pohjois-Amerikka ajautui valtavan konfliktin keskelle vajaat 15 vuotta myöhemmin Yhdysvaltain vapaussodan (1775-1783) johdosta. Se ei tosin koskettanut Kanadaa kovinkaan paljon, ja sodan loputtua 1783 vedettiin myös rajaviivat Yhdysvaltain ja Kanadan välille. Seuraava suuri konflikti oli vuoden 1812 sota, mikä johtui Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Kanadaan. Tämä, varsin huonosti valmisteltu sota, päättyi kaksi vuotta myöhemmin ilman alueluovutuksia.

Vuosien 1815 ja 1850 välisenä aikana Kanadaan saapui jopa 800.000 maahanmuuttajaa Iso-Britanniasta, ja alueen väkiluku alkoi toden teolla kasvaa.

1860-luvulla britit alkoivat olla huolissaan mahdollisesta hyökkäyksestä Kanadaan, johtuen käynnissä olevasta Yhdysvaltain sisällissodasta (1861-1865). Iso-Britannia ei halunnut alueen olevan enää siirtomaa, vaan poliittisesti sekä ekonomisesti itsenäinen. Lopulta useiden eri konferenssien jälkeen muodostettiin Dominion of Canada, heinäkuun 1. päivä vuonna 1867. Dominion -sana tarkoittaa käytännössä itsehallintoaluetta. Tämä päivä on jäänyt myös historiaan Kanadan itsenäisyyspäivänä, vaikka maa oli edelleen osa Iso-Britanniaa.

Kanadan historia 1800-luvun lopulla 

Uuden ja itsenäisen Kanadan alkutaival oli vaikea. Maa oli köyhä ja se menetti siirtolaisia Yhdysvaltoihin, jossa teollisuus kukoisti ja palkat olivat korkeammat. Kanadan kehitys alkoi mennä oikeaan suuntaan vasta 1800-luvun loppuvuosina. Oman osansa teki myös vuonna 1896 alkanut Klondiken kultaryntäys, joka toi lukemattomia kullanetsijöitä lähelle Alaskan rajaa.

Kanadan provinssit 1867-1870

Kanadan provinssit 1867-1870

Kanadan itsenäistyessä mukana olivat vain muutamat itäiset provinssit, jotka ovat murto-osa nykyisen maan pinta-alasta. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, sillä kuvassa näkyvät North-Western Territory sekä Rupert’s Land liitettiin Kanadaan vuonna 1870. Seuraavana vuonna myös British Columbia tuli osaksi Kanadaa. Iso-Britannia luovutti myös arktiset alueet Kanadan hallintaan vuonna 1880, jonka jälkeen maa oli käytännössä sen nykyisessä muodossaan.

Väestön leviämistä länteen vauhditti 1800-luvun lopulla rakennettu rautatie, joka yhdisti maan itäiset ja läntiset osat lopullisesti. Kaiken kaikkiaan Kanadaan saapui vuosien 1885-1915 välisenä aikana lähes viisi miljoonaa siirtolaista.

Viimeinen askel itsenäisyyteen vuonna 1982

Kanadan historia on nivoutunut tiukasti yhteen niin Yhdysvaltojen kuin Iso-Britanniankin kanssa viimeisen sadan vuoden aikana. Se osallistui 1. maailmansotaan osana brittiläistä imperiumia, mutta oli mukana 2. maailmansodassa itsenäisenä valtiona. Tähän vaikutti Westminsterin säädös vuonna 1931, joka oli tärkeä osa Kanadan itsenäistymistä. Sillä vahvistettiin brittiläisen imperiumin dominioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen lainsäädännöllisen samanvertaisuus. Tämä säädös jätti kuitenkin Iso-Britannialle vielä vallan muuttaa maan perustuslakia.

Maailmansotien jälkeen Kanadan ulkopolitiikka oli pitkälti linjassa Yhdysvaltojen kanssa. Se on yksi NATO:n perustajajäsenistä ja lähetti joukkoja myös Korean sotaan 50-luvulla.

Kanadan viimeinen askel itsenäisyyteen otettiin vasta vuonna 1982. Silloin allekirjoitettu Constitution Act (Canada Act) poisti lopullisesti Iso-Britannian vaikutusvallan perustuslaista. Tämän jälkeen Kanadan itsenäisyyspäivää on ryhdytty kutsumaan nimellä Canada Day entisen Dominion Dayn sijaan.

Vaikka Kanada on nykyään täysin itsenäinen valtio, se on silti osa ns. Commonwealth realmia. Tämä tarkoittaa kansanyhteisöön kuuluvaa maata tai aluetta, jonka hallitsija on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II. Kuningattaren edustaja Kanadassa on kenraalikuvernööri, jonka Britannian monarkki nimittää Kanadan pääministerin neuvosta. Kenraalikuvernööri on lähinnä muodollinen virka. Käytännössä todellinen hallinnollinen valta on pääministerillä ja hallituksella.

Ranskan vallan ajasta kertoo edelleen ranskan kielen vahva asema; vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan maan väestöstä noin 22% (yli 7 miljoonaa ihmistä) puhuu äidinkielenään ranskaa. Suurin osa ranskankielisestä populaatiosta asuu Quebecissä, missä noin 95% asukkaista puhuu ranskaa joko ensimmäisenä tai toisena kielenään.

Artikkelin kuva: Wikipedia (linkki alkuperäiseen kuvassa), Pexels

Tags: , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑