Vedonlyöntiopas

Published on July 24th, 2017 | by Antti Hyppänen

2

Vedonlyöntiopas: maaliodottaman (xG) laskenta jalkapallossa

Jalkapallo-otteluiden analysointi on kehittynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Tämän hetken trendisana on maaliodottama, josta käytetään etenkin twitter-keskusteluissa englannikielistä lyhennettä xG (myös fair score). Nykyään maaliodotusarvoja laskevat muutkin kuin vedonlyöjät, ja niitä hyödynnetään yhä enemmän myös joukkueiden valmennuksessa.

Tässä artikkelissa lähestytään xG-laskentaa vedonlyönnin näkökulmasta. Miten harrastevedonlyöjä oppii laskemaan ja hyödyntämään xG-arvoja?

Varjosarjataulukko on karkeamman tason kuvaus

Maaliodottaman laskenta tähtää lyhyesti sanottuna ottelutapahtumien mahdollisimman tarkkaan numeeriseen kuvaamiseen. Ottelun lopputulos on usein varsin epätarkka ilmaisu kenttätapahtumista, kuten jokainen urheilua seurannut hyvin tietää. Vedonlyöjän haasteena on taas aina selvittää menetelmästä riippumatta, mitä ottelussa todella tapahtui.

Vielä 2000-luvun alkupuolella otteluiden televisiointi ja striimaus olivat aivan eri tasolla kuin nykyään. Esimerkiksi Suomen futissarjoista oli tarjolla todella vähän videokuvaa, eikä eurosarjoista ollut whoscored.com -sivuston kaltaista ilmaista tilastopankkia. Näin ollen laajamittainen xG-laskenta ei ollut etenkään harrastepelurille oikein mahdollista, ja tilanne pakotti vedonlyöjän turvautumaan otteluraportteihin.

Vaikka maaliodottamaa ei voinut tarkalleen laskea, niin monet pyrkivät silti tekemään ”korjattua sarjataulukkoa” otteluiden tuloksista. Tästä käytettiin (ja käytetään yhä) nimitystä varjosarjataulukko. Ideana on jakaa pisteet pelitapahtumien perusteella ottelun lopputuloksen sijaan, esimerkiksi 1,5 – 1,5 tai 1,0 – 2,0. Näistä pisteistä laskettu sarjataulukko antaa tarkemman kokonaiskuvan joukkueiden suorituksista.

Varjosarjis on edelleen kelvollinen tapa tilastoida sarjan tapahtumia, jos sinulla ei ole mahdollisuutta katsoa (kaikkia) otteluita. Karkeampi tulosten mallinnus on myös hyvää harjoitusta xG-laskentaan, sillä sekin kehittää vedonlyöjää arvioimaan mm. laukausten, erikoistilanteiden, pallonhallinnan vaarallisuutta.

xG-laskennan periaatteet

Otteluiden laajamittainen televisiointi sekä striimaus ovat mahdollistaneet xG-laskennan myös harrastevedonlyöjälle. Veikkausliiga on tästä hyvä esimerkki; nykyisin kaikki ottelut ovat tarjolla striimeinä huokeaan kuukausihintaan.

xG-laskennan ideana on tilastoida ottelun merkittävät tapahtumat numeerisessa muodossa. Käytännön syistä johtuen, xG-analyytikko ei halua kirjata ylös jokaista taklausta, sivurajaheittoa tai maalipotkua. Ideana on tilastoida sellaiset tapahtumat, joiden riittävä toisto johtaa ajan myötä maaleihin. Tällaisia ovat esimerkiksi laukaukset, puskut, kulmapotkut, vapaapotkut, rangaistuspotkut, keskitykset boksiin ja pallonhallinta vastustajan alueella.

Tämän jälkeen analyytikon tehtävänä on antaa jokaiselle tilanteelle numeerinen arvo, joka kuvaa sen todennäköisyyttä johtaa maaliin. Laukaus 30 metristä voisi olla arvoltaan 0,03, kun taas vetopaikka boksista pienen ruuhkan takaa jo 0,25. Jos analyytikko arvioi joukkueen saavan keskimäärin maalin 1/20 kulmapotkusta, niin arvoksi muodostuisi silloin 0,05 eli 5 prosenttia.

Jääkiekossa puhutaan usein maalintekosektorista, joka on optimaalisiin paikka laukoa kiekko verkkoon. Futiksessa käytetään karkeasti samaa periaatetta: mitä lähempää ja vapaammin laukaisu suoritetaan, sen korkeampi maaliodottama sillä on. Kaukaa ”sektorin ulkopuolelta” tulevat laukaukset menevät huippufutiksessa sisään lähinnä vahingossa.

Maaliodottaman laskenta käytännössä

Maaliodottama lasketaan siis ottelun kuluessa. Tässä kohtaa on syytä todeta, että mitään yksiselitteistä ja oikeaa xG-laskentatapaa ei ole olemassa. Kyseessä on aina subjektiivinen mielipide, ja artikkelin jatko-osassa pureudutaan tästä johtuviin ongelmiin hieman tarkemmin.

Suosittelen alkuvaiheessa kirjaamaan Exceliin kaikki ottelun tilanteet, joka mahdollistaa eri tapahtumien arvioinnin jälkeen päin, kun hallussasi on isompi otanta otteluita. Aluksi on fiksumpaa luoda tapahtumille liian monta luokkaa, kuin liian vähän. Voit aina niputtaa samanlaista dataa yhteen myöhemmin. Tilastoi ottelusta ainakin nämä asiat:

  • Kulmapotkut (0,05)
  • Vapaapotkut, jotka annetaan vastustajan kenttäpuoliskolla (0,02-0,05)
  • Laukaukset jaoteltuna 3-4 eri tavalla niiden vaarallisuuden mukaan (0,05-0,50)
  • Keskitykset (0,01-0,03)
  • Syöttö-yritykset boksiin (vaikka ne eivät löytäisi omaa pelaajaa) (0,02-0,05)
  • Vaaralliset hyökkäykset (dangerous attacks), eli pallon pelaaminen vastustajan kolmannekselle (0,01-0,02)
  • Rangaistuspotkut (0,30-0,80 riippuen usein oliko kyseessä selkeä rankkari, epäonninen käsivirhe jne.)
  • Paitsioksi tuomitut maalit/läpiajot, jotka ovat aivan 50-50 tilanteita (0,10-0,20)

Perässä oleva lukuarvo kertoo sen, miten tällainen tilanne voidaan tyypillisesti arvottaa. Huom: tämän lisäksi on suositeltavaa antaa jokaisesta maalista aina vähintään ~0,30 riippumatta tilanteen vaarallisuudesta. Muuten xG-arvosi ovat jatkuvasti liian matalat (tästä aiheesta lisää jatkokurssissa).

Fiksu vedonlyöjä kirjaa myös alusta asti xG:n kylkeen sen hetkisen tilanteen. Tämä on hyvin oleellinen tieto, kun tuloksia analysoidaan pintaa syvemmältä.

Aluksi on tärkeintä oppia tilastoimaan dataa sekä erottamaan tilanteiden vaarallisuus. Milloin esimerkiksi laukaus 10 metristä oli vaarallinen (esteetön laukaisu), ja milloin ei (edessä puolustajia + veskari hyvin sijoittunut).

Kun otteludata alkaa kertyä, voit pyöritellä Excelissä eri tilanteille erilaisia lukuarvoja. Miten fair scoresi muuttuvat, jos vaarallinen laukaus 10 metristä saakin 0,15 sijasta arvon 0,25. Tai pitäisikö vaarallisista hyökkäyksistä antaa 0,02 eikä 0,01.

Vertaile tuloksia muiden kanssa

Suosittelen alkuvaiheessa vertailemaan tuloksia muiden vedonlyöjien kanssa sekä julkaisemaan rohkeasti omia arvioitasi twitterissä. Kysy kokeneiden xG-laskijoiden (esim. @cacmac, @rajainmaki, @J_Hakulinen, @SirAlex) mielipidettä vaikeasti arvioitaviin tilanteisiin. Näin pääset nopeasti eteenpäin. On myös erittäin fiksua jakaa xG-laskentaurakkaa muiden vedonlyöjien kesken, sillä kaikkien pelien analysointiin on harvalla ammattipelurillakaan aikaa.

Maaliodottaman hyödyntäminen vedonlyönnissä on todella laaja aihe, josta voisi hyvin kirjoittaa jo kirjan. Yksi osa-alue on luonnollisesti livevedonlyönti, jossa xG-laskennan avulla arvioidaan ottelun kehitystä suhteessa markkinaan. Jos livekertoimet näyttävät tietyllä ajanhetkellä 2,50 maalin ottelua, mutta sinun fair score­ -arviosi viittaa 2,10 maaliin, niin value löytyy tietysti under-vedosta.

Pre-match laskentaan saatu hyöty on tietysti tarkka kuva otteluiden todellisista tapahtumista. Aiemmin esitelty varjosarjataulukko on karkea malli, mutta maaliodottaman avulla saat auringontarkan kuvauksen joukkueiden suorituksista. Voit luoda erilaisia taulukoita itsellesi: mikä joukkue luo eniten huippuvaarallisia laukauksia, mikä joukkue luo eniten maaleja kulmapotkuista jne. Ja ennen kaikkea: mikä joukkue on ollut tähän asti onnekas (tai epäonninen) tuloksissaan.

Maaliodottaman avulla löydät joukkueiden vahvuuksia, joita voit hyödyntää jatkossa todennäköisyysarvioiden laskennassa.

Ammatilaiset käyttävät xG-lukemia joukkueiden rankingin korjaukseen. Idea on tässä se, että  toteutunutta maaliodottamaa verrataan ottelun todennäköisyysarvioon (eli käytännössä maaliodotusarvoihin). Jos et itse osaa vielä tehdä laadukkaita pre-match arvioita, voit verrata aina myös markkinoiden arvioihin. Moni syndikaatti on automatisoinut nämä muutokset, eli tietty poikkeama ottelun ennakkoarviosta johtaa tietyn suuruiseen ranking-korjaukseen.

Markkinoihin liittyen tärkeä pointti: pidä alusta asti kirjaa siitä, miten omat xG-lukusi eroavat a) markkinoista ja b) toteutuneista lopputuloksista. Isossa otannassa maaliodottaman pitäisi päätyä lähelle todellisia lopputuloksia. Silloin on syytä huolestua, jos omat fair score -lukusi ovat jatkuvasti enemmän sivussa toteutuneista tuloksista kuin markkinan arvaukset.

Artikkelin toisessa osassa pureudutaan tarkemmin xG-laskennan haasteisiin ja annetaan ohjeita datan käytöstä sekä muokkaamisesta. Jos aihe alkoi kiinnostaa, niin lue myös Oskari Karppisen mainio artikkeli VPS:n maaliodottamasta. Ja kysy ihmeessä lisää twitterissä!

Lue myös aiemmin julkaistu artikkelimme jalkapallon tilastoinnista.

Tilaa maailman paras urheilupaketti!

Löydät Viaplayn tarjonnasta jalkapallon sekä jääkiekon ykkössarjat: Valioliiga, Mestarien liiga, La Liga, NHL ja niin edelleen. Mukana myös PGA-golf sekä huippusuosittu UFC.

Kokeile 1kk ilmaiseksi, ei sitoutumista! Voit lopettaa tilauksen milloin haluat.

Markkinoiden paras Valioliigan vihjepalvelu

Valiovihje on vihjannut jo yli 1400 kohdetta vahvasti voitollisesti. Maailman parhaat Valioliigavihjeet tulevat Suomesta! Tilaa nyt koko kausi koodilla ASIALINJA – saat paketista 10% alennusta!

Sportamore – Suomen suurin urheilunettikauppa

Kengät, vaatteet ja varusteet – kaikki tunnetuimmat tuotemerkit. Maksuton toimitus ja palautus!

Kuva: Flickr / Agencia Brasilia

Tags: , , , , , ,


About the Author



2 Responses to Vedonlyöntiopas: maaliodottaman (xG) laskenta jalkapallossa

  1. Pingback: Veto-Peten jälkilöylyt: Tulevaisuuden jalkapalloääni - Fudiscorner - Asialinja.com

  2. Pingback: Näkökulma: Suomen vedonlyöntikeskustelu kaipaa substanssia - Asialinja.com

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to Top ↑