Historia J.R.R Tolkien - Taru sormusten herrasta

Published on heinäkuu 26th, 2017 | by Antti Hyppänen

1

J.R.R. Tolkien saa uuden suomalaisyhteyden elämäkertaelokuvan kautta

Englantilainen kirjailija J.R.R. Tolkien on tuttu nimi lähes kaikille populaarikulttuurin ystäville. Hänen tunnetuin teoksensa Taru sormusten herrasta on yksi historian myydyimmistä romaaneista, ja Peter Jacksonin ohjaamat elokuvat ovat tuoneet Tolkienin maailman tutuksi entistä laajemmalle joukolle.

Nyt myös kirjailijan oma elämä halutaan saada valkokankaalle. Tolkienista on tulossa elämäkertaelokuva, jonka ohjaajaksi on valittu suomalainen Dome Karukoski. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun Tolkien saa Suomi-kytköksen. Suomen kieli ja Kalevala ovat nimittäin inspiroineet hänen töitään alusta saakka.

Vaikka Tolkienin teokset ovat nykyään valtavan tunnettuja, niin harva tietää itse kirjailijan taustoista yhtään mitään. Seuraavassa kerromme hieman tarinaa J.R.R Tolkienin mielenkiintoisesta ja tapahtumarikkaasta elämästä. Elokuvaa odotellessa.

Etelä-Afrikasta Englannin maalaiskylään

John Ronald Reuel Tolkien syntyi Etelä-Afrikassa 3. tammikuuta vuonna 1892. Hänen vanhempansa olivat englantilaisia, jotka olivat muuttaneet Etelä-Afrikkaan isä Artur Tolkienin työn perässä. Ronaldin ollessa kolmevuotias, hän matkusti äitinsä Mabelin sekä veljensä Hilaryn kanssa Englantiin. Matkan aikana isä Artur kuoli, joten perhe ei koskaan enää palannut Etelä-Afrikkaan.

Ronald Tolkienin elämä jatkui tämän jälkeen Birminghamin lähistöllä sijaitsevassa idyllisessä kylässä yhdessä äidin sekä veljen kanssa. Äiti opetti poikia kotona, ja Ronald osoitti alusta asti suurta kiinnostusta kieliin sekä luontoon. Nuoruusvuosien ympäristö vaikutti suuresti Tolkieniin, ja sen inspiraatio on hyvin nähtävissä hobittien elinympäristön (Kontu) kuvauksessa. Monet lähistön paikat ja nimet päätyivät tavalla tai toisella Tolkienin kirjoihin, kuten hänen tätinsä farmi, Bag End.

Tolkienin perhe koki pian toisen suuren menetyksen, sillä äiti Mabel kuoli Ronaldin ollessa vain 12-vuotias. Veljekset päätyivät tämän jälkeen katolisen papin kasvatettaviksi.

Kuolema oli siis läsnä J.R.R. Tolkien elämässä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Suurimmat kauhunhetket olivat kuitenkin vasta edessä.

Tolkien ja ensimmäinen maailmansota

Iso-Britannia liittyi 1. maailmansotaan elokuussa 1914. Tolkien ei listautunut heti vapaaehtoiseksi monien muiden nuorten tapaan. Hän liittyi armeijaan vuonna 1915, kun oli ensin suorittanut opintonsa, ja siirtyi rintamalle aliupseerina kesällä 1916. Hetkeä aiemmin hän oli mennyt myös naimisiin Edith Brattin kanssa.

Tolkien osallistui sodan aikana mm. hirvittävään Sommen taisteluun ja menetti rintamalla lähes kaikki ystävänsä. Ronaldin hengen pelasti todennäköisesti hänen terveysongelmansa, minkä vuoksi hänet vedettiin useaan otteeseen pois etulinjasta. Lopulta Tolkien sairastui vakavasti lokakuussa 1916 ja palasi Englantiin toipumaan sodan loppuajaksi.

Sodalla ja kuolemalla oli valtava vaikutus Tolkienin tuotantoon. Esimerkiksi Mordorin kuvauksella Taru sormusten herra -trilogiassa on suora yhteys 1. maailmansodan taistelukenttiin. Upottavaa mutaa ja kuolleita täynnä olevat Kalmansuot (joiden yli Sam, Frodo ja Klonkku matkaavat Mordoriin) ovat myös peräisin maailmansodan kauhuista.

Harva tietää, että Tolkien kirjoitti ensimmäiset vedokset myöhemmin julkaistuista taruista ollessaan rintamalla.

Lastenkirja Hobitti julkaistaan

Sodan jälkeen Tolkien asettui perheensä kanssa eri vaiheiden jälkeen Oxfordiin, jossa hän toimi arvostettuna professorina vuosikymmenien ajan. Idea hobiteista syntyi 1930-luvun alkupuolella. Tolkienin oli eräänä päivänä tylsistynyt toimiston paperitöistä, kunnes hän kirjoitti yhtäkkiä inspiroituneena tyhjälle paperille: ”In a hole in the ground there lived a hobbit.”

Alun perin Tolkien tarkoitti Hobitin (koko nimi: Hobitti eli sinne ja takaisin) iltasaduksi hänen omille lapsilleen, eikä suunnitellut sen laajempaa julkaisua. Eri vaiheiden jälkeen kirja päätyi kuitenkin kustantajalle vuonna 1936, ja se julkaistiin vuotta myöhemmin. Kirja osoittautui välittömästi menestykseksi, ja Tolkienilta suorastaan vaadittiin jatko-osan kirjoittamista.

Tarina on ehkä parhaiten tuttu uudemmille sukupolville Peter Jacksonin ohjaaman elokuvatrilogian kautta.

Taru sormusten herrasta syntyy

Tolkien sai maailmanlaajuisen suosionsa vasta Hobitti-teoksensa jatko-osan kautta, joka tunnetaan nimellä Taru sormusten herrasta (jatkossa: TSH). Lähes jokainen lukija onkin tutustunut Tolkienin luomaan Keski-Maahan nurinkurisesti, eli lukemalla ensin jatko-osan, ja sen jälkeen etsinyt myös Hobitti-kirjan käsiinsä.

TSH:n työstäminen kesti lopulta 12 vuotta, minkä aikana Tolkien toimi kirjoitustyön ohessa päivätyössään. Kirjan hiominen kesti vuosikausia, sillä Tolkien korjasi loputtomasti pienimpiäkin yksityiskohtia. Lopulta TSH:n viimeiset tarkistukset ja korjaukset valmistuivat vuonna 1949.

Kyseessä oli niin massiivinen teos, että se oli pakko jakaa eri osiin. Yksi syy oli se, että paperista oli huutava pula sodanjälkeisessä maailmassa. Näin ollen kirjan laajamittainen painaminen yhtenä teoksena olisi ollut käytännössä mahdotonta. Kirjan eri osat julkaistiin lopulta 29.7.1954, 11.11.1954 ja 20.10.1955.

Embed from Getty Images

Kuvassa: Tolkien kuvauttuna joulukuussa vuonna 1955.

TSH ei ollut aluksi useimpien kriitikoiden mieleen, eikä Tolkien saanut siitä myöskään kirjallisuuden Nobel-palkintoa vuonna 1961. Syy tähän oli Nobel-palkintolautakunnan mukaan heikossa tarinankerronnassa. Nobel-ehdokkuus oli muuten peräisin C.S. Lewisilta, joka oli Tolkienin ystävä jo vuosikymmenien takaa.

Kirja lähti kuitenkin valtavaan suosioon 1960-luvulla Yhdysvalloissa, ja nykyään se on yksi historian myydyimmistä romaaneista. Taru sormusten herraa on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 38 eri kielelle. Ehkäpä Tolkienin tarinankerronta ei ollutkaan niin heikkoa.

Tolkienin viimeiset vuodet

Tolkien ei koskaan kirjoittanut Taru sormusten herraa rahan tai suosion vuoksi. Sen menestys toi kuitenkin taloudellista turvaa ja mahdollisuuden vähentää töitä. Tolkien jäi eläkkeelle vuonna 1959 ja muutti vaimonsa kanssa Bournemouthiin brittien yläluokkaiselle asuinalueelle. Tämä oli enemmän vaimo Edithin mieleen, kun taas Ronald kaipasi yhä Oxfordin kirjallisuuskeskusteluitaan.

Vaimo Edith kuoli vuonna 1972. J.R.R. Tolkien sai samana vuonna myös kuningatar Elisabetilta brittiläisen imperiumin ritarikunnan arvonimen. John Ronald Reuel kuoli itse vain 21 kuukautta vaimonsa jälkeen, vuonna 1973.

Hänen poikansa Christopher Tolkien julkaisi vuonna 1977 eeppisen teoksen Silmarillion, joka on käytännössä koko J.R.R Tolkienin universumin synnyn kuvaus tuhansien vuosien ajalta. Hänen isänsä ei saanut sitä koskaan täysin haluamaansa muotoon ennen kuolemaansa. Silmarillionin ensimmäiset vedokset tehtiin jo yli 60 vuotta aiemmin.

Kalevala toimi Tolkienin inspiraationa

Kuten Tolkienin elämäntarinasta voi todeta, hän ei ollut missään nimessä perinteinen kirjailija. Tolkien ei myöskään kirjoittanut teoksiaan tehdäkseen niillä rahaa tai tullakseen kuuluisaksi. Hän loi maailmaansa kymmenien vuosien ajan ja hioi sen kieliä selä historiaa aina kuolemaansa saakka.

Tolkienin tarinassa on myös erittäin mielenkiintoinen Suomi-yhteys. Kansalliseepoksemme Kalevala toimi nimittäin Tolkienin vahvana inspiraationa. Esimerkiksi Väinämöisen hahmon on sanottu olevan Gandalfin esikuvana. Tolkien tutustui Kalevalaan jo 20-vuotiaana ja luki myös teoksen alkuperäiskielellä suomen kielioppi apunaan. Hänen on sanottu kuvailleen löytämäänsä suomen kieltä seuraavasti: ”Se on kuin löytäisi kellarillisen pulloja täynnä hämmästyttävää viiniä, ennen maistamattoman laatuista ja aromista. Minä juovuin siitä!”

Kalevalan taruston lisäksi suomen kielellä on suora yhteys Tolkienin maailmaan. Siihen aikaan suomen kieltä puhuvia henkilöitä kutsuttiin kveeneiksi, ja tästä juontaa nimi quenya, joka on Tolkienin kehittämä suurhaltijakieli.

Nyt Tolkieniin saadaan siis uusi Suomi-yhteys, kun Dome Karukoski on valittu ohjaamaan hänen elämästään kertova elokuva. Se keskittyy alustavien tietojen mukaan Tolkienin nuoruusvuosiin sekä 1. maailmansotaan. On jo korkea aika saada Tolkienin omakin elämä valkokankaalle, jossa on varmasti ainekset hyvään elokuvaan.

Huom! Lue myös suuren suosion saanut Asialinjan artikkeli: Näin J.R.R. Tolkien tarkoitti Sormusten herran loppuvan.

Kuva: kuvakaappaus tästä videosta

Tags: , , , , ,


About the Author



One Response to J.R.R. Tolkien saa uuden suomalaisyhteyden elämäkertaelokuvan kautta

  1. Pingback: Näin Tolkien tarkoitti Sormusten herran loppuvan - Asialinja.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑