Vedonlyönti vedonlyöntikeskustelu

Published on heinäkuu 28th, 2017 | by Antti Hyppänen

1

Näkökulma: Suomen vedonlyöntikeskustelu kaipaa substanssia

Suomalaiset ovat vedonlyöntikansaa. Pohjolan pieni maa tuottaa vuosi toisensa jälkeen vedonlyönnin ammattilaisia, joiden työpanosta sekä asennetta arvostetaan laajalti. Suomessa onkin asukaslukuun nähden paljon vedonlyöntiosaamista ja vedonlyöntikeskustelu on myös ollut vilkasta. Tähän on vaikuttanut vahvasti vedonlyöntikulttuurimme positiivinen kehitys viimeisen 20 vuoden aikana.

Tämä kehitys henkilöityi vahvasti Jorma Vuoksenmaahan, joka toimi alan pioneerina etenkin 90-luvun lopulla sekä 2000-luvun alussa. Vuoksenmaan kirja sekä järkipelaamiseen ohjaavat julkaisut toimivat inspiraatioina oman ikäluokkani edustajille. Alalla on totta kai ollut muitakin ammattilaisia, mutta Vuoksenmaa on aina ollut se tunnetuin hahmo.

Viimeisen 10 vuoden aikana kuvaan ovat tulleet myös nuoremman polven edustajat. Somen räjähdysmäinen kasvu on myös muuttanut pelikenttää verrattuna 2000-luvun alkupuolelle. Julkiset keskustelufoorumit olivat harvojen ja valittujen kohtauspaikka vielä 15 vuotta sitten, ennen kuin laajakaistat tulivat osaksi jokaiseen torpan arkea. Nykyisin vedonlyöntikeskustelu on pirstaloitunut tekstipohjaisten kommenttien lisäksi myös videoiden sekä podcastien puolelle.

Vedonlyöntiaiheinen materiaali on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2010-luvulla, mutta substanssia puuttuu edelleen. Itse kaipaan kovasti laadukasta julkista keskustelua, mikä on eri asia kuin pienen Facebook-ryhmän tai twitter-kuplan sisäinen viestittely. Laajemman lukijakunnan saavuttavia pelinavauksia ei oikein synny, sillä harvat laadukkaat julkaisut (kuten tämä hieno blogipostaus) jäävät usein vain tuttujen peukuteltaviksi. Tämä ei toki ole kirjoittajan ongelma, sillä nykyisessä informaatiotulvassa on todella hankala vielä asialinjaa eteenpäin. Hassujen kissavideoiden postaajilla ei ole vastaavia ongelmia.

Edellä mainitusta kuplasta johtuen, alan syvällinen keskustelu pyörii mielestäni liian pienessä piirissä. Vedonlyöntikeskustelu kaipaisi lisää ulkoisia ärsykkeitä sekä laajempaa foorumia. Veikkauksen viime kesänä järjestämä tilaisuus oli tästä mainio esimerkki. Käytännössä jokainen osallistuja ylisti tapahtuman hyödyllisyyttä. Vastaavia keskustelutilaisuuksia voisi järjestää milloin tahansa myös pienemmällä porukalla.

Esimerkiksi tämän hetken trendinä olevaa xG-keskustelua pitäisi käydä nyt laajemmalla foorumilla. Mukaan tarvitaan ehdottomasti futisihmisiä myös vedonlyönnin ulkopuolelta. Koko mallintamisesta voisi (pitäisi) laatia opas, joka hyödyntäisi kaikki jalkapallon parissa työskenteleviä ihmisiä. Vedonlyöjiä, valmentajia, toimittajia, pelaajia jne. Siihen olisi kasattu monia eri mielipiteitä sekä näkökulmia, jotka kehittäisivät lukijaakin aivan uudella tavalla.

Vedonlyöntiaiheinen tuotanto keskittyy aivan liikaa vedonlyöntivihjeisiin. Lukija hukkuu etenkin somessa loputtomaan tipsien massaan, joiden informaatioarvo on usein nolla. Niiden sisältö voi ollakin yhdentekevää, jos tarkoituksena on vain klikkauksien tai tykkäyksien saaminen. Tämä on globaali ongelma, mutta Suomessakin määrä on korvannut laadun jo kauan aikaa sitten.

Laadukkaiden analyysien sisältönä on lukijalle jaettu ymmärrys pelikohteesta. Vihjeen osuminen tänään tai huomenna on toissijaista. Olen itsekin hyötynyt eniten sellaisten henkilöiden kirjoituksista, joiden vetovihjeitä en ole edes seurannut. Hyödyllisten analyysien value tulee vedonlyöjän omasta näkemyksestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi joukkueen tilaa, pelaajien suorituksia, nykykuntoa, valmentajaa, match-upia, taustalla olevia menetelmäsäätöjä ja niin edelleen. Lukija voi verrata tätä näkemystä omiin tietoihinsa ja löytää informaatiosta yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia. Molemmat löydökset pistävät ajattelemaan kohdetta syvällisemmin ja kehittävät omaa analyysia.

Lähes jokaista vedonlyöjää vaivaa myös perustavaa laatua oleva synti, joka on omien menetelmien ja tietojen valtava yliarvostus. Vedonlyöjä kuvittelee menettävänsä oman mystisen etunsa markkinaan nähden, jos kertoo esim. pelivihjeessään liikaa ottelun taustoista. Puhumattakaan siitä, että kirjoittaa omista menetelmistään julkisesti. Tämä ongelma ei tule koskaan katoamaan täysin, mutta se on valtava este ja riippakivi alan kehityksessä. Onneksi jotkut alan pioneerit (kuten Kari Rajainmäki) näyttävät esimerkkiä tässä asiassa, ja toivottavasti rohkaisevat muitakin toimimaan samoin.

Omien näkemysten jakaminen inspiroi myös lukijoita kirjoittamaan omia näkökulmiaan. Se taas johtaa ajan myötä pelikassan kasvuun jokaisen keskustelijan osalta. Tätä hedelmällistä keskustelua käytiin 10 vuotta sitten paljon laajemmassa mittakaavassa, vaikka keskustelijoiden määrä oli 90 prosenttia pienempi.

Vedonlyöjä alkaa toden teolla kehittyä vasta sitten, kun hänen näkemyksiään kyseenalaistetaan. Tämä vaatii kuitenkin paljon vaivaa, sillä ensin ne näkemykset on kirjoitettava ulos muiden nähtäville. Se myös asettaa henkilön alttiiksi julkiselle vittuilulle pääasiassa nimimerkkien takaa, mikä on (ymmärrettävästi) suurimmalle osalle este kirjoittaa julkisesti yhtään mitään. Puhumattakaan siitä, että altistaa itsensä kritiikille omalla nimellään.

Inspiraatio tähän artikkeliin tuli osaltaan Pete Käenmäen sekä nimimerkki Fudiscornerin podcastista, jonka voit kuunnella täältä. Siinä kritisoitiin Suomen futisjournalismia kehityksen pysähtymisestä

Mielestäni vedonlyöjät voivat katsoa myös kollektiivisesti peiliin. Julkinen vedonlyöntikeskustelu menetelmistä tai joukkueiden syvällisempi analysointi jäävät tällä hetkellä betsivinkkien jalkoihin. Genren tunnetuin henkilö oli vuosituhannen alussa analyyttisen ajattelun veturi, Jorma Vuoksenmaa. Uuden sukupolven betsaajille tuttuja nimiä ovat sosiaalisen median power playerit, joiden esiintyminen ei vie alaa eteenpäin (ainakaan oikeaan suuntaan).

Veto-Peten extrat ovat hyvä esimerkki koko alaa kehittävästä pelinavauksesta. Podcasteissa on tuotu esiin alan arvostettuja tekijöitä ja käyty hyvää keskustelua vedonlyönnin menetelmistä. Vieraana olleiden ammattilaisten kokemukset ja näkemykset ovat varmasti inspiroineet monen harrastevedonlyöjän tekemistä. Juuri tällaiset tuotannot kehittävät vedonlyöntikulttuuria eteenpäin.

Asialinja.com tekee myös osansa alan kehitystyössä. Sivustolla julkaistaan joka kuukausi vedonlyöntioppaita, jotka ovat täynnä ajattomia ohjeita aloitteleville vedonlyöjille. Kaikkien juttujen taustalla on kokeneita alan ihmisiä, jotka jakavat tietotaitoaan eteenpäin.

Tässä kohtaa on syytä mainita myös Joni Collan, joka on tehnyt paljon työtä alan kehittämiseksi. Hän on kertonut kokemuksiaan erilaisissa julkaisuissa ja tuottanut valuebets.fi -sivustolle todella hyödyllisiä podcasteja. Valitettavasti tila ja aika ei riitä mainitsemaan kaikkia muita alan pioneereja, mutta ehkä sitten toisella kertaa.

Toivoa paremmasta on siis olemassa!

Suomi on täynnä vedonlyöntialan osaajia, joille on myös olemassa vakiintunut kohtaamispaikka Ylikerroin-foorumilla. Uusimpien tietojen mukaan kehitteillä on myös vedonlyöjien yhdistys, joka voisi kerätä alan ihmisiä myös fyysisesti yhteen paikkaan. Toivottavasti tämä saadaan aikaan mahdollisimman pian.

Vedonlyöntiyhdistys olisi loistava taho viemään oikeanlaista kulttuuria eteenpäin sekä jatkamaan järkipelaamisen perinteitä, joita Suomessa on ansiokkaasti vaalittu jo vuosikymmenien ajan. Yhdistys voisi myös julkaista pari kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, jossa sen jäsenille jaettaisiin alan informaatiota.

Jos haluat viedä Suomen vedonlyöntikulttuuria omalta osaltasi eteenpäin, niin osallistu keskusteluun! Haasta olemassa olevia mielipiteitä ja tuo esiin tuoreita näkökulmiasi! Tue sellaisia twitter-tilejä, podcasteja, youtube-kanavia ja www-sivuja, jotka tuottavat laadukasta materiaalia.

P.S Suosittelen lukemaan myös hieman aiheeseen liittyvän kirjoituksen: Älä kerro ideoistasi kenellekään

Tags: , , , , ,


About the Author



One Response to Näkökulma: Suomen vedonlyöntikeskustelu kaipaa substanssia

  1. Pingback: Twitterin käyttö Suomessa - Asialinja.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑