Sundqvistin Maailma Katalonian itsenäisyys

Published on lokakuu 1st, 2017 | by Kristian Sundqvist

0

Katalonian itsenäisyys repii Espanjaa – mutta keitä katalaanit ovat?

Oi niitä aikoja, kun Kaarle Kaljupää Wilfred Karvaisen kilpeä verellä koristeli! Tästä perimätiedon mukaan jäi kilpeen neljä punaista raitaa, joista tuli Katalonian kansan symboli. Katalonian lipussa ne esiintyvät kultaisella alustalla. Wilfred oli mahtavan Kaarle-kuninkaan alainen ylimys kristikunnan taistelussa islaminuskoisia saraseeneja vastaan. Taistelukenttänä oli nykyinen Katalonia ja tämän artikkelin innoittajana tietysti Katalonian itsenäisyys tai pikemminkin pyrkimys siihen.

Wilfred, joka jäi historiaan pikemminkin rohkeana ja karvaisena kuin viisaana sekä laskelmoivana sotapäällikkönä, kaatui vuonna 897 johtaessaan Barcelonan puolustusta Lubb ibn Muhammad ibn Qasin joukkoja vastaan.

Siitä on 1120 vuotta, mutta Wilfred Karvainen on ajankohtainen hahmo, kun väkivalta on jälleen läsnä Barcelonassa. Espanjan valtionpoliisin silmittömänä näyttäytyvä (mutta mahdollisesti hyvinkin korkealta tasolta ja osana suurempaa suunnitelmaa käskytetty) voimankäyttö barcelonalaisia kohtaan herättää ihmetystä ja kuvotusta kautta Euroopan. Wilfred puolestaan on yksi Katalonian nationalistisen itsenäisyysliikehdinnän suosimista historiallisista hahmoista; Barcelonan alkuperäisen ylimyslinjan perustaja ja kansallisromanttisesti tarkastellen eräs maan alkuperäisistä isistä. Kuva: Barcelona sunnuntaina 1. lokakuuta (artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Embed from Getty Images

Mutta keitä katalaanit oikein ovat? Miten he ovat selvinneet aikojen myrskyistä, sumuista ja hiljaisen alistamisen kausista niin, että heillä on hyvinvoiva maansa, oma kielensä ja kulttuurinsa ja itsetuntonsa ja futiksensa ja vaikka mitä? Miksi merkittävä osa heistä haluaa tuon maan omaksi valtiokseen tai miksi eivät haluaisi (läheskään kaikki eivät halua)?

Joka tarjoaa helppoja vastauksia takuulla valehtelee. Mitä etelämmäksi Euroopan kartalla mennään sitä syvemmälle historiallisten syy- ja seuraussuhteiden, lukemattomien kulttuurivaikutteiden, kielten, kansallisten ystävyyssuhteiden ja vihanpitojen sekä uskonnollistenkin valtataistelujen sekametelisoppaan joutuu lusikkansa upottamaan. Liemi on läpinäkymätöntä kuin perinteinen katalonialainen papukeitto.

Katalonia käsitteenä ja ideana syntyi vajaat tuhatkunta vuotta sitten, kun sekä frankkien kuningaskunta pohjoisessa että saraseenit etelässä heikkenivät. Sana Katalonia esiintyy kirjallisissa lähteissä ensi kerran 1100-luvun puolivälissä. Sydänkeskiajalla Katalonia menestyi tärkeimpänä osana Aragonian kuningaskuntaa, joka mahtinsa huipulla käsitti muun muassa Korsikan, Sardinian, nykyisen Manner-Italian eteläosan, Sisilian sekä Maltan. Esimerkiksi Maltalla tuo kausi näkyy yhä arkkitehtuurissa niin sanottujen maltalaisten parvekkeiden (rehellisemmin pitäisi kuulua espanjalaisten, aragonialaisten tai katalonialaisten parvekkeiden) muodossa. Katalonia kuului koko kristityn maailman edistyneimpiin ja vauraimpiin osiin.

Asialinja ei pyri olemaan Wikipedia-lähteinen verkkoluentosarja, joten hypitään pikaisesti nykypäivään. Nykyinen Katalonia alkoi heiketä jo 1300-luvulla lopulla kiitos ruttoepidemioiden, sisäisten ristiriitojen ja huonon kauppaonnen. Löytyretkien ajan koitettua ei Aragonian kuningaskunta kyennyt olemaan asiassa järin aloitteellinen ja menetti vaikutusvaltaansa entuudestaan. Lopulta 1700-luvun koittaessa Katalonia oli osa Espanjaa sen kuninkaiden alaisuudessa.

Moderni – jos sanaa käyttää sen historiallisessa merkityksessä – nationalismi nousi Kataloniassa romantiikan aikakauden myötä, ihan kuten monessa muussakin maassa. Katalaanien kansallisromanttisesta renesanssista, Renaixençasta, voi jo vetää suoria linjoja tämän päivän Barcelonan kaduille. Renaixençan ytimessä oli tietysti runoilija eli Bonaventura Carles Aribau. Oli kieli, kulttuuri, taide, kansa ja tämä kaikki koottiin myyttisen, sankarillisen historian kimaltavaan kudokseen. Samoihin aikoihin joutui roomalaiskatolinen kirkko huomaamaan, että ikiaikainen vaikutusvalta alkoi olla uhattuna. Ranskan vallankumouksen aatteelliset laineet olivat lyöneet voimakkaina Kataloniaan saakka eikä uusvanhassa kansallisrmantiikassa ollut paljoa tilaa pyhälle roomalaiskatoliselle kirkolle.

Seuraavan takaiskun kirkko koki Francisco Francon vuonna 1975 päättyneen fasistihallinnon (kyllä, Espanjassa oli noin hiljattain fasistivalta) myötäilijänä. Katalaaninationalistit kokivat kirkon vihollisen apuriksi. Nykyään vain puolet Katalonian asukkaista kuuluu katoliseen kirkkoon ja näistäkin vain pieni osa käy kirkossa. Luku on hämmästyttävä maailmankolkassa, jossa kirkko yhä yleensä on äärimmäisen merkittävä voimatekijä.

Tekisi mieli vetää johtopäätös, että katalaanit ovat kautta aikain olleet edistyksellistä sakkia. Keskiajalla he ammensivat voimavaroja kulttuuri- ja tavaranvaihdosta tuolloin kukoistuskauttaan eläneen islamilaisen maailman kanssa, sittemmin he kuten todettua ovat ratsastaneet esimerkiksi valistuksen korkeimmilla aalloilla vastustaen niin kirkollisvaltaa kuin 1900-luvun muotihömpötyksiä fasismista kommunismiin.

Nuo toteamukset ovat tietysti yleistyksiä, jotka historiaa tuntevat voisivat haastaa yksittäisillä esimerkeillä. Yhtä kaikki en löydä yhtään moraalista, historiallista tai mitään muutakaan syytä sille, että Katalonia ei saisi olla oma valtionsa, jos alueen asukkaat itse vapaassa, kansainvälisten tarkkailijoiden valvomissa ja rehellisiksi osoittautuvissa vaaleissa niin haluaisivat. Espanjassa voitaisiin lainsäädännön kautta toteuttaa tällainen äänestys samoin kuin Iso-Britanniassa tehtiin (Skotlanti).

Madridin vallanpitäjät eivät sellaiseen suostu. Se on imperialismia ja alistamista siinä kuin uutiskuvissa ja sosiaalisessa mediassa esiintyvät kuvat mummojen pamputuksesta ja mielenosoittajien potkimisesta sekä muusta holtittomasta poliisiväkivallasta.

Lopuksi vinkki: Espanjaa hyvin tunteva ja kieltä puhuva IL:n toimittaja Janne Palomäki osoittaa, että lukijoiden sivistämiseksi ei tarvitse käyttää paljoa tekstiä. Tuon luettuani ymmärrän paraikaa Kataloniassa toteutuvia tapahtumia paljon paremmin.

Pääkuva: Wikimedia Commons

Tags: , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑