Sundqvistin Maailma asumaniemi tuntematon sotilas

Published on lokakuu 26th, 2017 | by Kristian Sundqvist

0

“Perkele, kummalla puolella sydän on” sanoi tosielämän Asumaniemi

En liene ainoa, joka on Tuntemattoman sotilaan Edvin Laine-filmatisoinnin lapsena ensi kertaa nähtyään tai kirjan liian nuorena luettuaan päätynyt tunnustelemaan sydämensä paikkaa. Kyllä, tarkoitan kohtausta, jossa hyvin nuori, yli-innokkaan retevä, mutta tappamistyön heti taitava stadilainen täydennysmies Asumaniemi saa komppanian viimeisessä taistelussa luodin sydämeensä.

Se on vasemmalla puolella… Sydän on vasemmalla puolella”, sanoo Asumaniemi ja kuolee.

Sanat ovat jääneet elämään Tuntematonta ympäröivään suomalaiseen kaanoniin, mutta kuka ne Väinö Linnan kuullen tosielämän sodassa lausui?

Karski ammattisotilas, luutnantti ja komppanianpäällikkö Allan Mikael Gummerus, eivätkä sanat ehkä olleet yhtä herkkiä kuin Linnan Asumaniemen suusta päässeet. Hullunrohkean upseerin maineessa ollut Gummerus kaatui jo jatkosodan alussa, 17. heinäkuuta vuonna 1941 Jänisjoen itärannalla Läskelän kylässä. Linna makasi suojassa kuuloetäisyydellä pää pystyssä karttaa selittäneestä luutnantista.

Laatokan pohjoisrannalla entisessä Suomessa, entisessä Neuvostoliitossa ja nykyisellä Venäjällä sijaitsevassa 1700 asukkaan Läskelässä on tiettävästi nykyään joenrantamotelli juuri sillä paikalla, johon luutnantti Gummerus kaatui. Mitä Gummerus oikeasti sanoi?

Perkele, kummalla puolella sydän on”, kuuluu yksi versio, “pojat nyt taisi sattua. Meniköhän sydämeen? Eikö sydän ole tällä puolella. Sydän on tällä puolella… toinen. Yhtä kaikki Linna rakensi Asumaniemen hahmon Gummeruksen pohjalle: molemmat olivat erittäin urheilullisia (Vuonna 1904 syntynyt Gummerus hätyytteli Kalevan kisoissa jopa mitalisijoja ja juoksi vielä jäähdyttelijänä 400 metriä 57 sekuntiin), helsinkiläisiä ja hullunrohkeita ja mikä oleellisinta romaanin Asumaniemi kuolee kuten Gummerus. Erojakin on, mutta vain iässä ja asemassa.

Asumaniemi on juuri nyt sikäli mielenkiintoinen romaani- ja elokuvahahmo, että häntä ei Rauni Mollbergin Tuntemattomassa nähty lainkaan. Miksi ihmeessä käsikirjoitustiimi eli Mollberg, Veikko Aaltonen ja Väinö Linna itse tekivät tällaisen ratkaisun?

Enää Aaltonen on joukossamme vastaamassa, jos joku tuon kysymyksen hänelle esittäisi. Perjantaina 27. lokakuuta kaiken kansan ensi-illassa Asumaniemi joka tapauksessa tekee Aki Louhimiehen Tuntemattomassa paluun ohjaajan pojan Eemeli Louhimiehen esittämänä. Rooli ei ole suuri, mutta siihen sisältyy suomalaisen kirjallisuus- ja elokuvahistorian ehkä tunnetuin kuolinrepliikki.

Asumaniemestäkin tuli eräänlainen kulttihahmo ja arkkityyppi keräilyrahaa (kuvassa) myöten. Hahmoa ei silti ole analysoitu yhtä puhki – tai ansiokkaan perinpohjaisesti, kuinka vain – kuin Tuntemattoman päähenkilöitä.

Olen kokenut Asumaniemen kertana kiellon päälle eli Linnan viimeisenä hätähuutomaisena muistutuksena sodan suhteesta ihmisluontoon. Romaani ei ole huonompi ilman Asumaniemeä, mutta tappamaankin innokas, vihollista sinänsä mitenkään vihaamaton poika vääjäämättömine kohtaloineen alleviivaavat, miksi soditaan. Linna kirjoitti romaaniinsa kaksi loppua (ensimmäisessä mielipuolta lähdetään viemään pois, jälkimmäisessä aika velikullat istuvat nuotiolla), mutta hän olisi voinut lopettaa heti Asumaniemen kaatumiseen.

Lopuksi tarina politiikan maailmasta.

Vastaperustettu vasemmistoliitto lanseerasi vuoden 1991 eduskuntavaaleihin sloganikseen “Millä puolella sinun sydämesi on?” Ilkeillä porvareilla ei kestänyt kauaa keksiä vastaus: “Kysykää Asumaniemeltä!”

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas ensi-illassa perjantaina 27. lokakuuta.

Lähteitä: Sotahistorialliset kohteet.fi , Veikko Huuska.

Kuva: kerailyraha.fi

Tags: , , , , , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑