Historia Adidas Superstar

Published on lokakuu 29th, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Adidas ja Puma syntyivät Dasslerin veljesten riitelyn seurauksena

Adidas ja Puma ovat maailman tunnetuimpia urheilualan brändejä. Alun perin vain kenkiä valmistaneet saksalaisyhtiöt ovat nykyään monikansallisia jättiläisiä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia henkilöitä.

Kyseisillä yhtiöillä on erittäin mielenkiintoinen historia, joka sai alkunsa pienestä saksalaiskaupungista 1940-luvulla. Tämä artikkeli kertoo, kuinka Adidas ja Puma syntyivät Dasslerin veljesten katkeruuden sekä perheriitojen seurauksena.

Dasslerin veljesten kenkätehdas syntyy

Adolf Dassler palasi 1. maailmansodasta kotikaupunkiinsa Herzogenaurachiin vuonna 1918. Alue oli tunnettu kenkäteollisuudestaan, joten Adolf päätti myös aloittaa uran suutarina. Hän teki ensin kenkiä vain ystävilleen, mutta taitavan miehen maine levisi nopeasti.

Adolfin veli Rudolf Dassler liittyi mukaan yritykseen vuonna 1923. ’Rudi’ hoiti myyntiä ja markkinointia, ’Adi’ puolestaan kenkien valmistuksen. Seuraavana vuonna perustettiin virallisesti Gebrüder Dassler Schuhfabrik, eli Dasslerin veljesten kenkätehdas.

Veljekset olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Adolfia kiinnosti lähinnä kenkien parissa väkertäminen omalla työpisteellään. Rudolf oli puolestaan kovaääninen myyntimies, joka oli varustettu myös lyhyellä sytytyslangalla. Kaksikolla oli vähän yhteistä, mutta heidän erilaiset persoonansa täydensivät loistavasti toisiaan.

Adolf Hitlerin noustua valtaan 1930-luvun alkupuolella, veljekset liittyivät myös natsipuolueen jäseniksi. Dasslerit eivät olleet natsiaatteen varsinaisia kannattajia, mikä tuli hyvin esiin vuoden 1936 olympialaisissa. Adi ja Rudi halusivat saada omat tuotteensa tummaihoisen Jesse Owensin jalkaan. Veljekset myös onnistuivat hankkeessaan, ja neljä kultaa voittanut Owens nosti Dasslerin kengät maailmanmaineeseen.

Toinen maailmansota rikkoo veljesten välit

Veljesten välit alkoivat kuitenkin kiristyä 1930-luvun lopulla, kun Eurooppa ajautui toiseen maailmansotaan. Asiaa ei auttanut se, että Dasslerin koko suku asui saman katon alla valtavassa huvilassa. Molempien vaimot, lapset, äiti sekä muut lähisukulaiset.

Adolf Dassler kutsuttiin vuonna 1940 palvelukseen, mutta hän vapautui vain kolmen kuukauden kuluttua. Veli Rudolf oli mitä todennäköisimmin vastuussa asiasta. Rudi joutui myös armeijan palvelukseen vuonna 1943, mutta ei saanut vapautusta veljensä tavoin. Tapahtuneen vuoksi hän oli vakuuttunut, että Adolf yritti hyötyä tilanteesta ja ottaa koko kenkätehtaan haltuunsa Rudolfin ollessa rintamalla. Hän meni katkeruudessaan jopa niin pitkälle, että yritti sulkea tehtaan, jotta Adolf olisi joutunut myös sotaan.

Rudolf pakeni rintamalta Puolassa vuonna 1945 vain hetki ennen Neuvosto-Liiton sotilaiden saapumista. Hän palasi takaisin kotikyläänsä, mutta joutui nopeasti Gestapon pidättämäksi. Rudolf laittoi myös tämän veljensä syyksi, ja saattoi olla asiassa jopa oikeassa. Kun Rudolf Dassler vapautui Gestapon käsittelystä, hän joutui nopeasti liittoutuneiden joukkojen sotavangiksi. Samaan aikaan veli Adolf valmisti kenkiä liittoutuneiden sotilaille, joista tuli valtavan suosittuja.

Yhtiön jakautuminen synnyttää Adidaksen ja Puman

Sodan jälkeen Adolf Dassler joutui natseja tutkivan komitean eteen, jonka kuulusteluissa Rudolf yritti myös mustamaalata veljensä parhaansa mukaan. Sota-aika tuhosi siis veljesten välisen luottamuksen täysin. Yhteisen kenkätehtaan jatkaminen oli tämän jälkeen täysin mahdottomuus, joten yritys päätettiin pistää jakoon.

Veljesten lopullinen välirikko synnytti näin ollen kaksi yritystä, jotka tunnetaan nykyisin nimellä Adidas ja Puma. Ensin mainittu syntyi Adi Dasslerin yhdistettyä etu- ja sukunimensä ensimmäiset kirjaimet.

Rudi Dassler teki samoin, mutta Ruda ei kuulostanut hänen mielestään sopivalta nimeltä. Niinpä Rudolf vaihtoi sen atleettisemmaksi brändiksi nimeltään Puma. Molemmat veljekset halusivat asiakkaiden erottavan heidän kenkänsä toisistaan, joten tässä vaiheessa kuvaan tulivat myös Adidaksen kuuluisat kolme raitaa. Puman leirissä tehtiin myös vastaavaa brändäystä.

Yhtiön jakautuessa vanhojen työntekijöiden oli myös valittava puolensa. Teknisen puolen henkilöstö päätyi pääasiassa Adidaksen leiriin, kun taas myynti- ja hallintohenkilöstö meni Pumalle. Vaikka Rudolf sai itselleen markkinointiosaamisen, niin Adidaksen tuotekehitys (Adolfin johdolla) osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Puma kasvoi myös, mutta hitaammin.

Veljesten välinen vihanpito ei koskettanut vain heidän läheisiään. Adidas ja Puma jakoivat nyt koko Herzogenaurachin kaupungin kahtia. Lähes jokainen asukas työskenteli Dasslerin veljesten tehtaassa, joten kaikkien oli valittava puolensa.

Adolfin ja Rudolfin vihanpito vaikutti myös ihmissuhteisiin, eikä esimerkiksi Adidaksen ja Puman työntekijöiden välinen avioliitto voinut tulla kysymykseenkään. Adidaksen työntekijät ostivat ruokansa Adidas-tehdasta tukevasta kaupasta, joivat olutta Adidas-baarissa ja niin edelleen. Puman tehtaan väki teki samoin. Työntekijöiden lapset olivat myös joko Puman tai Adidaksen kaveriporukoissa. Jopa kaupungin hautausmaa jaettiin kahteen osaan.

Uusi sukupolvi sai tuntea Dasslerin veljesten vihan

Veljesten vihanpito ulottui myös heidän omiin lapsiinsa. Adi lähetti poikansa Horstin Ranskaan, jossa paikallinen Adidaksen kenkätehdas teki pahasti tappiota. Vaikka Horst käänsi tehtaan voitolliseksi, niin isä ei ollut koskaan hänen toimintaansa tyytyväinen.

Horst oli varma, että jatkuvasti tyytymätön Adi heittäisi hänet ulos yrityksestä joku päivä. Niinpä hän alkoi ohjata salaa varoja omaan urheilualan yritykseensä. Vaikka juoni lopulta paljastui, niin Horst ei koskaan lentänyt ulos Adidaksesta. Hän joutui kuitenkin taistelemaan yrityksestä neljän sisaruksensa kanssa, kun isä Adi kuoli vuonna 1978. Lopulta Horst voitti pitkän oikeustaistelun vuonna 1984 äitinsä tukemana.

Embed from Getty Images

Kuva: Franz Beckenbauerin käyttämä Adidaksen klassikko vuodelta 1970

Puman leirissä ei sujunut paljon paremmin. Rudolf haukkui poikaansa Arminia yrityksen muiden johtajien edessä. Lisäksi Armin näki, mitä mahdollisuuksia hänen serkkunsa Horst sai Adidaksen puolella. Tämä raivostutti Arminia, sillä isä Rudolfin luonteen vuoksi hän ei saanut samaa luottamusta omassa yrityksessään.

Armin lähetettiin lopulta Itävaltaan johtamaan paikallista Puman tehdasta. Kauppa kävi kuitenkin heikosti, joten Armin päätyi myymään Puman kenkiä Yhdysvaltain markkinoille – vastoin isänsä nimenomaista käskyä. Isän ja pojan suhde ei tästä koskaan parantunut.

Viimeisenä temppunaan Rudi Dassler teki vielä pojastaan perinnöttömän. Armin Dassler sai kuitenkin lakimiestensä avulla lopulta 60 prosentin omistuksen Pumasta isänsä kuoleman jälkeen. Loput 40 prosenttia jäi hänen nuoremmalle veljelleen.

Perheriidat maksovat Dasslerin perinnön

Dasslerin veljesten taistelu sekä omien lastensa uran tuhoaminen tuli lopulta kalliiksi molemmille yrityksille. 1970-luvulla markkinoille tuli brändi nimeltä Nike. Sen kengät saapuivat aikanaan myös Dasslerin suvun kotikylään Herzogenaurachiin, mutta eivät vakuuttaneet Adidaksen tai Puman johtoa. Molemmat totesivat Niken kenkien olevan aivan liian kevyitä ja ohuita. Dasslerin suku keskittyi sen sijaan tärkeämpään, eli keskinäiseen vihanpitoon.

Dasslerit olivat kuitenkin väärässä, ja Puma joutui ensimmäisenä ongelmiin 1970-luvun lopulla. Edes yhtiön vieminen pörssiin vuonna 1986 ei auttanut asiaa. Yhdysvaltojen laskeva myynti romahdutti osakekurssin, ja Deutsche Bank pelasti Puman konkurssilta. Hieman tämän jälkeen Dasslerit potkaistiin yrityksestä pois, joten Rudolf Dasslerin perintö oli valunut hänen sukunsa hallusta lopullisesti.

Sama kohtalo oli lopulta edessä myös Adidaksen leirissä. Nike heitti Adidaksen pois Yhdysvaltojen koripallomarkkinoilta vuonna 1985 esitellyn Air Jordanin myötä. Samaan aikaan myös brittiläinen Reebok kasvoi maailman suurimmaksi urheilukenkien valmistajaksi.

1990-luvun taitteessa myös Converse oli ajanut Adidaksen ohi, joten Dasslerin sisarukset päättivät tehdä mitä tehtävissä oli. He halusivat välttää serkkujensa kohtalon Puman leirissä ja möivät osakkeensa ranskalaisille sijoittajille heinäkuussa 1990. Tähän päättyi myös Dasslerin suvun tarina Adidaksessa.

Adidas ja Puma ovat nykyisin menestyviä, monikansallisia, yhtiöitä. Mitä ne voisivatkaan olla, jos Dasslerin veljekset Adi ja Rudi olisivat tulleet toimeen edes hieman paremmin?

Lähde: Wikipedia, todayifoundout.com . Kuva: Flickr / Daniel Go

Tags: , , , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑