Historia alfred nobel

Published on joulukuu 10th, 2017 | by Antti Hyppänen

0

Alfred Nobel – dynamiitin keksijän vaihderikas elämä

Alfred Nobel on yksi historian tunnetuimmista ruotsalaisista. 1800-luvulla elänyt keksijä oli yksi aikansa rikkaimmista miehistä ja jätti nimensä historiaan testamenttaamalla omaisuutensa Nobel-säätiön haltuun. Tukholmassa syntyneen kemistin nimeä kantava Nobel-palkintoraati jakaa vuosittain tunnustuksia fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden alalla poikkeuksellisia saavutuksia tehneille henkilöille. Historian ensimmäinen Nobel-seremonia pidettiin Tukholmassa 10. joulukuuta vuonna 1901.

Tässä artikkelissa käydään läpi Alferd Nobelin hyvin vaiherikasta elämää.

Alfred Nobelin syntymä

Tukholmassa asuva Nobelin perhe oli 1830-luvulla vakavarainen ja arvostettu. Isä Immanuel Nobel oli menestyvä insinööri sekä rakennusurakoitsija. Äiti Andriette oli peräisin varakkaasta Ahlsellin suvusta. Pariskunnalla oli kaksi pientä poikaa – Robert ja Ludvig. Nobelin perheidylli tuli kuitenkin rikkoutumaan hyvin pian hyvin dramaattisella tavalla.

Vastoinkäymiset alkoivat perheen kotitalon tulipalossa. Samalla yksi Immanuelin suunnittelemista silloista sortui, ja muutama rakennustarvikkeita kuljettanut proomu upposi. Tapahtuvat johtivat Nobelin perheen vararikkoon. Juuri näihin aikoihin syntyi perheen kolmas poika, Alfred Bernhard Nobel. Päivä oli 21. lokakuuta vuonna 1833.

Alfred Nobel tuli elämänsä aikana tunnetuksi työstään räjähdysaineiden parissa. Hänen isänsä työskenteli myös aiheen ympärillä, ja suunnitteli muun muassa maamiinan sytytysjärjestelmineen. Alfredin ollessa viisivuotias isä Immanuel lähti etsimään tuotteilleen markkinoita Venäjältä, sillä Ruotsin sotilasviranomaiset eivät miinasta innostuneet. Matkalla itään hän kehitti tuotteitaan myös Turussa.

Alfredin perhe eli vaatimattomasti Tukholmassa, jossa perheen pojat möivät kertomusten mukaan kadulla tulitikkuja.

Nobelin räjähdetehdas Pietarissa

Isä Immanuel Nobel onnistui vakuuttamaan keksinnöillään Venäjän keisari Nikolain, joka innostui erityisesti merimiinasta. Immanuel perusti Pietariin sotatarvikkeita valmistavan työpajan, joka laajeni nopeasti tehtaaksi. Alfredin ollessa yhdeksänvuotias perhe muutti isän perässä Pietariin. Nobelin perhe oli jälleen jaloillaan ja hyvin menestyvä.

Perheen pojat saivat Pietarissa huipputason opetusta kotonaan. Nuori Alfred opiskeli veljiensä tavoin luonnontieteitä sekä kieliä. Matematiikkaa, fysikkaa sekä kemiaa heille opetti kaksi professoria, jotka olivat molemmat erikoistuneita juuri kemiaan. Pojat alkoivat pikkuhiljaa työskennellä myös isän tehtaassa, jonka nimeksi muutettiin Fondéries et Atéliers Mécaniques Nobel & Fils (Valimo ja Mekaaninen Konepaja Nobel & Pojat).

Jälkeen päin on hieman yllättävää, että kolmesta veljeksestä Alfredin kiinnostus suuntautuikin kirjallisuuteen. Tämä ei ollut todellakaan isä Immanuelin mieleen.

Alfredin matkat ympäri maailman

Immanuel Nobel halusi edistää Alfredin uraa kemistinä, joten hän lähetti poikansa vuonna 1850 Pariisiin. Ranskassa Alfred pääsi aikakauden huomattavimman professorin, Théophile Jules Pelouzen, oppiin. Pelouzen laboratoriossa Alfred Nobel tutustui italialaiseen Ascanio Sobreroon, joka oli myös professorin oppilas. Sobrero oli esitellytja teh pari vuotta sitten maailmalle keksintönsä pyroglyseriinin, joka tunnettiin myöhemmin nimellä nitroglyseriini.

Alfred Nobel vietti Pariisissa vuoden, jonka jälkeen hän kierteli ympäri maailmaa tutkien tekniikan viimeisimpiä saavutuksia. Nobelin myöhempien aikojen hyvä ystävä, Victor Hugo, kutsui miestä Euroopan rikkaimmaksi kulkuriksi.

Eurooppa oli kuitenkin ajautumassa vuonna 1853 Krimin sotaan, joten Alfred palasi Pietariin isänsä tehtaalle, joka valmisti merimiinoja Venäjän armeijan käyttöön. Isä Immanuel hoiti poikiensa kanssa sodan valmisteluita miinoittamalla Suomenlahden linnoitusten ympäristön sekä katkaisemalla meritien Suomenlahden pohjukkaan. Immanuel Nobelille myönnettiin tästä hyvästä myös harvinainen keisarillinen kultamitali.

Alfred Nobel saa nitroglyseriinin hallintaan

Krimin sota loppui keisari Nikolai I:n kuolemaan, ja valtaan nousi Aleksanteri II. Sotatarvikkeiden kysyntä romahti rauhan myötä, joten Nobelin perhe joutui jälleen vararikkoon. Elettiin vuotta 1859, kun Immanuel lähti vaimonsa sekä perheen nuorimman pojan kanssa takaisin Ruotsiin. Alfred jäi kahden vanhemman veljensä kanssa Pietariin hoitamaan tehtaan asioita.

Alfred Nobel kiinnostui kovasti nitroglyseriinistä, josta tulisi hänen liikemiesvaistonsa mukaan loistava tuote kasvussa olevaan kaivosteollisuuteen. Alfred alkoi tehdä kokeita tuon vaarallisen aineen saamiseksi hallittavaan muotoon.

Nitroglyseriini on aineena erikoinen. Sitä voi polttaa tulella aineen räjähtämättä. Toisaalta nitrausprosessin aiheuttama lämpö voi saada nitroglyseriinin räjähtämään sen valmistusvaiheessa. Voimakas isku voi aiheuttaa myös räjähdyksen, ja joskus nitroglyseriini vain pamahti ilman mitään erityistä syytä.

Lopulta Alfred onnistui kehittämään aineen valmistusprosessia paremmaksi. Räjähdyksen hän sai hallintaan sekoittamalla mukaan mustaa ruutia. Ruudin räjähdys sai aikaan myös voimakkaan räjähdyksen nitroglyseriinissä.

Paluu Tukholmaan

Alfred Nobel palasi Pietarista Tukholman Heleneborgiin vuonna 1863. Kolmekymppinen keksijä sai saman vuoden lokakuussa ensimmäisen patenttinsa räjähdysaineisiin liittyen. Nobelin kuollessa 33 vuotta myöhemmin hänellä oli nimissään 355 patenttia eri puolilla maailmaa.

Pikkuveli Emil työskenteli myös Heleneborgin laboratoriossa. Veljekset paransivat nitroglyseriinin valmistusta siten, että sitä voitiin tehdä suuria määriä kerralla. Lisäksi Alfred kehitti erillisen sytyttimen vuonna 1864, jolla räjähdystä voitiin hallita entistä paremmin. Nobel esitteli uutta räjähdysainetta myös Ruotsin armeijalle, joka kuitenkin totesi sen olevan liian vaarallista sotilaskäyttöön.

Pian perhe kohtasi uuden tragedian. Pikkuveli Emil sekä neljä muuta ihmistä kuolivat valmistaessaan nitroglyseriiniä. Samalla koko laboratorio tuhoutui valtavassa räjähdyksessä. Alfred oli tapahtuman aikana läheisessä rakennuksessa, mutta selvisi onnekseen vain pienillä vammoilla.

Isä Immanuel lannistui täysin poikansa kuolemasta, ja samalla nitroglyseriinin valmistus Tukholmassa kiellettiin.

Alfred Nobel sen sijaan ei lannistunut, vaan rakensi uivan laboratorion hinattavaan proomuun. Nitroglyseriini oli riskeistään huolimatta silti ruutia vaarattomampaa, ja onnettomuus oli tuonut sen suuren yleisön tietoisuuteen. Kysyntä kaivosteollisuudessa oli kovaa.

Vuonna 1865 Alfred oli perustanut ensimmäisen yrityksensä, ja tehdas oli siirretty kuivalle maalle. Räjäytykset onnistuivat nyt jo hyvin hallitusti, mutta nesteen valmistus oli edelleen täynnä riskejä. Samana vuonna Nobel perusti räjähdysainetehtaat myös Norjaan ja Saksaan. Liiketoimintaa kuitenkin jarrutti taas uusi räjähdys, joka tapahtui Saksan tehtaalla. Alfred ryhtyi entistä kiivaampaan työhön valmistusprosessin muuttamiseksi turvalliseen muotoon.

Dynamiitti syntyy

Alfred Nobel yritti saada räjähdysongelmat kuntoon imeyttämällä nitroglyseriiniä erilaisiin huokoisiin aineisiin. Tällaisia olivat mm. paperimassa, puujäte, tiilijauho, hiili, kuiva savi, kipsitangot ja savitangot. Nämä kaikki mainitaan hänen Suomessa vuonna 1867 jättämässään patenttihakemuksessa, mutta ennen kaikkea hakemuksessa mainitaan piimaa.

Piimaa on pienten yksisoluisten levien piipitoisista kuorista kerrostumalla syntynyt maalaji, jota riitti Saksan tehtaan ympäristössä. Kokeissaan Nobel havaitsi, että nitroglyseriini sekä piimaa muodostivat yhdessä kiinteän ja helposti muovautuvan massan. Se oli myös mahdollista räjähdyttää.

Alfred Nobel keksijä

Kuvassa Alfred Nobel. Valokuvan ajankohtaa ei ole vahvistettu.

Nobel sai keksintöönsä patentin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1867. Aine tunnettiin pian monille tutulla nimellä – dynamiitti. Myöhemmin Nobelin kiistetään keksineen dynamiitin itse. Carl Dittman -niminen mies haastoi Alfred Nobelin jopa oikeuteen asiasta, mutta hävisi kiistan. Dittman oli ollut rakentamassa Saksan tehdasta ja väitti antaneensa kuuluisalle keksijälle idean piimaan ja nitroglyseriinin sekoittamisesta.

Alfred Nobel muovaili dynamiitin nimen saaneesta räjähdysaineesta tankoja, joita oli helppo käsitellä ja käyttää. Aineen kysyntä kirjaimellisesti räjähti käsiin. Eurooppa teollistui ja kehittyi 1800-luvun lopulla hurjaa vauhtia, joten Nobelin tuote oli haluttua tavaraa.

Viimeiset vuodet ja perintö

Alfred Nobel perusti kymmeniä yrityksiä liiketoimintojen laajentuessa. Hän perusti mm. maailman ensimmäisen holdingyhtiön – The Nobel Dynamite Trust Companyn. Omaisuuden pohjana olivat Alfredin lukuisat keksinnöt sekä osakkuus veljien öljyalan bisneksissä Kaukasuksella.

Alfredin veli Ludvig kuoli vuonna 1888. Tapahtuman johdosta eräs ranskalaislehti oli julkaissut virheellisen kuolinilmoituksen Alfredista, jonka tarkoituksena oli ollut tuomita dynamiitti. Tapahtuneen on sanottu vaikuttaneen Alfred Nobelin testamenttiin. Keksijän on kerrottu halunneen säilyttää itsestään parempi muisto jälkipolville. Tästä johtuen Nobel muutti alkuperäistä testamenttiaan vuonna 1895. Aiemmassa versiossa omaisuus oli määrätty sijoitettavaksi valtion arvopapereihin.

Lainaus lopullisesta testamentista.

”…sen tuottama korko jaetaan vuosittain palkintoina niille, jotka kuluneen vuoden aikana ovat tuottaneet ihmiskunnalle suurinta hyötyä. Korko jaetaan viideksi yhtä suureksi osaksi seuraavalla tavalla: yksi osa sille, joka fysiikan alalla on tehnyt merkittävimmän havainnon tai keksinnön; yksi osa sille, joka on tehnyt tärkeimmän kemian alan havainnon tai parannuksen; yksi osa sille, joka on tehnyt merkittävimmän havainnon fysiologian tai lääketieteen alueella; yksi osa sille, joka kirjallisuuden alalla on tuottanut merkittävimmän ideaalisen teoksen; ja yksi osa sille, joka on tehnyt eniten tai parhaan työn kansojen välisen veljeyden edistämiseksi, olemassa olevien asevoimien lakkauttamiseksi tai vähentämiseksi ja rauhan neuvotteluiden pitämiseksi ja edistämiseksi.(…)”

Menestynyt liikemies Alfred Nobel kuoli joulukuussa 1896 San Remossa, Italiassa. Hän oli kuolleessaan 63-vuotias ja yksi maailman rikkaimmista miehistä. Nobel oli pysynyt koko elämänsä ajan poikamiehenä.

Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin viisi vuotta Alfred Nobelin kuoleman jälkeen.  Suomalaisista Nobelin palkinnon on saanut kaikkiaan neljä henkilöä: Frans Emil Sillanpää kirjallisuudesta 1939, Artturi Ilmari Virtanen kemiasta 1945, Ragnar Granit lääketieteestä 1967 (tosin Ruotsin kansalaisena) ja Martti Ahtisaari rauhanpalkinnon 2008.

Ruotsin keskuspankin talouspalkinto puolestaan on myönnetty Bengt Holmströmille vuonna 2016. Kyseessä on Ruotsin keskuspankin vuonna 1969 perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain jaettu palkinto. Se tunnetaan  myös nimellä Nobelin taloustieteen palkinto. Vaikka Holmströmin saama kunnianosoitus ei ole yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista, sen saajat vastaanottavat palkintonsa samassa tilaisuudessa 10. joulukuuta kuin fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat.

Kuva: Flickr / Thomas Fisher Rare Book ,  Gösta Florman (1831–1900) / The Royal Library [Public domain], via Wikimedia Commons
Lähteet: prh.fi, keksijat.wikispaces.com, Wikipedia

Tags: , , , , , , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑