Sundqvistin Maailma

Published on helmikuu 7th, 2018 | by Kristian Sundqvist

0

J.R.R. Tolkien kirjeessä: Sormusten herra on katolinen teos

Asialinjalla ei ole usein kirjoitettu rakkaudesta, mutta nyt kirjoitetaan. Ja uskonnosta, kohtalosta sekä kirjallisuudesta, aiheena kukapa muu kuin J.R.R. Tolkien (Asialinjan Tolkien-aiheiset artikkelit täällä).

Kuten monet Tarun sormusten herrasta ystävät tietävät ei Tolkien pitänyt allegorioista. Harvemmille lienee tuttua, että kristillistä allegorioita ei hänen mukaansa tarvittu, koska koko Sormusten herra on perustojaan myöten kirjoitettu uskonnolliseksi ja nimenomaan katolisen kristilliseksi.

Syvästi katolisen kasvatuksen saanut ja papin kasvattamana teini-ikänsä viettänyt professori Tolkien kirjoitti joulukuussa 1953 eli alle vuotta ennen Sormusten herran julkaisemista pappisystävälleen Robert Murraylle pitkän kirjeen. Hän oli aiemmin lähettänyt kirjansa käsikirjoituksen Murraylle luettavaksi ja ystävät päätyivät romaanin osalta kirjeenvaihtoon. Kirjeessä, joka on julkaistu vuonna 1981 teoksessa Letters of J.R.R. Tolkien (toim. Christopher Tolkien) J.R.R. Tolkien muun muassa toteaa, että Sormusten herra on “fundamentally religious and Catholic work”. Hän kirjoitti, ettei kertomuksessa ole suoranaisia viittauksia uskontoon, vaan katolinen kristillisyys on itse tarinassa ja sen symbolismissa.

Nopea googletus paljastaa, että professori Tolkienin ja hänen tuotantonsa uskonnollisista yhteyksistä on kirjoitettu vino pino kirjoja ja tehty runsaasti tieteellistä tutkimusta. En tämän artikkelin kontekstissa seikkaile tuolle osastolle semminkään kun en ole noista lukenut ensimmäistäkään. Artikkeliin motivoi, etten aiemmin tiennyt Tolkienin täysin avoimesti myöntäneen kirjoittavansa sanomaltaan katolista kristillisyyttä edustavaa mammuttiteosta.

Embed from Getty Images

Sitä, miten kristillisyys ja nimenomaan katolisuus Sormusten herrassa ja Tolkienin muussa tuotannossa näkyy voimme itse kukin spekuloida tykönämme. Kiehtovaa faktaa sen sijaan löytyy siitä, miten uskonnolliset jännitteet vaikuttivat professori Tolkienin elämään ja sitä kautta heijastuivat hänen tuotantoonsa.

Kuten todettua Tolkien kasvoi orvoksi jäätyään mieheksi katolisen papin suojeluksessa. Isä Morgan oli Tolkienin myöhempien kommenttien mukaan hyvin tiukka, mutta rakastava huoltaja. Harhaoppisia – protestantteja eritoten – kohtaan isä Morganilla hänellä ei riittänyt ymmärrystä: nämä pilkkasivat pyhää henkeä kohtalonaan pitkä kiirastuli ja sen päälle helvetti. Niinpä 18-vuotias J.R.R. Tolkien aiheutti huoltajalleen hirmuisen pettymyksen rakastumalla kolme vuotta vanhempaan protestanttityttöön, Edith Brattiin.

Isä Morgan kielsi Tolkienilta kaiken yhteydenpidon Edithiin, piste. Vasta täysi-ikäisenä eli 21-vuotispäivään tuli nuoren miehen ottaman yhteyttä tuohon naiseen, jos vielä niin mieli.

Postviktoriaaninen tosielämän draama eteni niin, että Tolkien teki kuten vaadittiin, mutta elätteli mielessään haaveita kielletystä rakkaudesta. Berenistä ja Lúthienista, joista oli tuleva Silmarillionin ja koko Tolkienin luoman kosmologian suuri rakkaustarina. Romanssi, joka tosielämässä kaiverrettiin puolen vuosisadan avioliiton jälkeen hautakiveen.

Siispä 21-vuotispäivänään, liki kolmen vuoden hiljaisuuden jälkeen siis, J.R.R. Tolkien kirjoitti Edithille kirjeen, jossa ilmoitti rakkaudestaan ja pyysi Edithiä vaimokseen. Pahaksi onneksi tämä oli sillä välin kihlautunut erään George Fieldsin kanssa ja hääpäiväkin sovittu.

George Fields oli varakkaan protestanttisen suvun vesa ja J.R.R. Tolkien vähävarainen katolilaisorpo, jolla oli orastavasta akateemisesta urastaan kiittäminen lukupään lisäksi isä Morganin suhteita. Tolkien kertoi Edithille, ettei voi tarjota kuin ruumiinsa ja henkensä, jotka nekin voivat pian kadota käynnissä olleen ensimmäisen maailmansodan myrskyihin ja myrkkyihin. Edith oli myös jäänyt varsin nuorena orvoksi ja saanut puolestaan tiukan protestanttisen kasvatuksen.

Edith aiheutti skandaalin purkamalla kihlauksensa, kääntymällä katoliseksi ja menemällä naimisiin J.R.R. Tolkienin kanssa. Beren sai Lúthieninsa. Lúthien muovautui Tolkienin tarustossa neidoksi, joka tekee valtavan uhrauksen hylkäämällä jumalaisen alkuperänsä rakkauden vuoksi.

Tolkienin ja hänen Edithinsä neljästä lapsesta toiseksi nuorin, Christopher, on omistanut suurimman osan pitkästä työelämästään isänsä tuotannolle. Viime vuonna hän sai 92-vuotiaana viimein valmiiksi teoksen Beren and Lúthien, johon hän on toimittanut tuon kuolemattoman rakkaustarinan kirjoittamisen historian ja samalla kertoo romanssin kokonaisuudessaan.

Toden ja fantasian rajat kaikin kuviteltavin tavoin ylittänyt tarina siis yhä elää ja syvenee. Professori Tolkienin tuotantoon ihastuneet ovat yleensä törmänneet siihen ensimmäisenä jo Tarun Sormusten herrasta alkupuolella, Sormuksen ritareissa. Päästetään lopuksi ääneen professori Tolkien otteella runosta, jonka Aragorn – Berenin ja Lúthienin jälkeläinen – kirjassa laulaa, Lúthienin toinen nimi siis on Tinúviel.

As Beren looked into her eyes
Within the shadows of her hair,
The trembling starlight of the skies
He saw there mirrored shimmering.
Tinúviel the elven-fair,
Immortal maiden elven-wise,
About him cast her shadowy hair
And arms like silver glimmering.

Lähteitä: Wikia.com, Tolkiengateway.com

Pääkuva: Wikimedia Commons

Tags: , , , , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑