Historia aprillipäivä

Published on huhtikuu 1st, 2018 | by Antti Hyppänen

0

Aprillipäivän historia

Huhtikuun 1. päivä on nykyisin kaikkien tuntema aprillipäivä. Aprillipila on myös Suomessa jo pari sataa vuotta vanha perinne. Tässä artikkelissa käydään läpi aprillipäivän historiaa sekä erilaisia teorioita sen syntymisestä.

Suomen ensimmäinen aprillipila on yli 200 vuotta vanha

Suomen ensimmäinen tunnettu aprillipilailija oli Kosken Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti. Hän kirjoitti 1. huhtikuuta vuonna 1800 päiväkirjaansa aprillipilan ruotsiksi, jonka suomennos kuuluu seuraavasti: ”Tänään olen narranut momselli Fortelinia siten, että kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta. Siihen oli merkitty ensimmäiseksi ’aprill’ (huhtikuu).”

Kyseisestä tekstistä voidaan päätellä, että aprillipäivää on vietetty Suomessa jo 1700-luvulta lähtien. Päivä on omaksuttu todennäköisesti Ruotsista, jossa ensimmäiset merkinnät aprillipiloista löytyvät jo 1600-luvun puolelta. Aprillipäivä vakiintui Suomessa huhtikuulle vasta 1800-luvun lopulla. Vielä 1870-luvulla aprillipäivää juhlittiin myös vappuaattona.

Erilaisia kepposia on harrastettu jo paljon ennen virallista aprillipäivää. Lapsia on lähetetty esim. syysteurastuksen aikaan pois työmiesten jaloista, jolloin heitä juoksutettiin pitkin kylää keksittyjen esineiden perässä. Lapset lähetettiin hakemaan naapurista hännänvedintä, makkaranmittaa tai muuta vastaavaa työkalua. Naapuri sitten lähetti tenavat seuraavaan taloon, jonne työkalu oli mukamas juuri lainattu.

Aprillipäivän yleistyttyä lapsia lähetettiin hakemaan outoja tuotteita apteekeista. Valikoimista piti löytyä esim. maantien jytyä, lapikkaannousua tai Egyptin pimeyttä. Näiden kepposten myötä aprillipäivää on kutsuttu Suomessa myös juoksutusjuhlaksi. Vastaavia perinteitä löytyy myös muualta Euroopasta.

Teoria: aprillipäivä sai alkunsa Ranskasta

Aprillipilojen tarkka historia ei ole vielä tänäkään päivänä tiedossa. Tutkijoilla on erilaisia teorioita asiasta, ja monien mielestä se liittyy Euroopassa uudenvuoden juhlintaan. Vuoden vaihtumista juhlittiin nimittäin maaliskuun viimeisellä viikolla vielä 1500-luvulla.

Tässä kohtaa historian tunteva lukija miettii, että eikös Julius Caesarin juliaaninen kalenteri ollut käytössä jo vuodesta 46 ennen ajanlaskun alkua? Näin olikin Rooman valtakunnassa. Keskiaikaisessa Euroopassa uuden vuoden juhlinta siirtyi Marian ilmestyspäiväksi 25. maaliskuuta sekä joulukuun 25. päiväksi, joilla oli enemmän kristillistä merkitystä.

kaarle iX ranska

Kaarle IX:n kalenteriuudistus on yleinen teoria aprillipäivän syntymisestä.

Nykyisin käytössämme oleva Gregoriaaninen kalenteri sai alkunsa vuonna 1582. Tammikuun ensimmäisestä päivästä tuli virallisesti vuoden ensimmäinen päivä mm. Ruotsissa vuonna 1529, Espanjassa 1556, Norjassa ja Tanskassa 1559 ja Ranskassa 1564. Monissa maissa siirto tehtiin vasta 100-200 vuotta myöhemmin.

Gregoriaanisen kalenterin käyttöönotto vuonna 1582 vauhditti toimenpidettä.

Uuden vuoden siirto Ranskassa on yksi yleinen teoria aprillipäivän syntymisestä. Siihen aikaan hallinnut Kuningas Kaarle IX (kuvassa) toteutti siirron vuonna 1564 – aiemmin uutta vuotta oli juhlittu maaliskuun 25. päivästä alkaen. Teorian mukaan aprillipäivän kepposet lähtivät liikkeelle tästä uudistuksesta. Niiden tarkoituksena oli jekuttaa kansalaisia, jotka eivät tienneet juhlapäivän vaihtuneen. Tuohon aikaan tieto levisi etenkin maaseudulla hitaasti.

Todennäköisesti tämä teoria aprillipäivän syntymisestä ei pidä paikkaansa. Huhtikuun ensimmäisen päivän pilailusta löytyy historiallisia viitteitä Englannista jo vuodelta 1392, Ranskasta 1508 ja Belgiasta 1539. On kuitenkin todennäköistä, että kepposet liittyivät nimenomaan uuden vuoden viettoon.

Onko aprillipäivä peräisin hindujen tai roomalaisten juhlasta?

Aprillipäivän ja aprillipilojen historia voi pohjautua myös hindujen Huli-nimiseen juhlaan. Sen yksi ohjelmanumeroista oli hyväuskoisten ihmisten juoksuttaminen olemattomilla asioilla – aivan kuten Suomessakin tehtiin. Tämä tapahtuma liittyi maaliskuun viimeiseen päivään.

Erilaisia narrijuhlia on myös vietetty jo Rooman valtakunnan ajoista lähtien. Keskiaikaisiin perinteisiin kuuluu myös ns. väärän kuninkaan päivä. Näitä on myös ehdotettu aprillipilojen lähteiksi. Roomalaisilla oli myös Hilaria-niminen juhla, jonka olennaisena osana oli yleinen hulluttelu, kepposet sekä yläluokan ihmisten heitteleminen kaloilla.

Aprillipilan kohde on Italiassa vielä tänäkin päivänä nimeltään pesce d’aprile, eli huhtikuun kala. Ranskan kielessä on käytössä vastaava nimitys – poisson d’Avril. Paikalliset lapset pilailevat aprillipäivän kiinnittämällä paperista tehtyjä kaloja toistensa selkään.

Suomen kielen tuttu loru sisältää myös viittauksen kalaan: ”Aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle!” Silli on uinut tähän loruun mitä todennäköisimmin Ruotsista, jossa paikallinen irvailu kuuluu seuraavasti: april, april, din dumma sill!

Aprillipäivän pilat ovat saaneet ihmiset liikkeelle

Aprillipäivän kepposilla on saatu ihmisiä liikkeelle sankoin joukoin etenkin 1900-luvulla. Yksi ensimmäisistä suuren luokan mediakepposista tehtiin Lontoossa vuonna 1846. Evening Standard julkaisi aprillipäivänä uutisen, että tietyllä kauppahallilla järjestetään aasinäyttely 1. huhtikuuta. Paikan päälle saapuneet ihmiset tajusivat olevansa nämä aasit.

Vuosien saatossa ihmisiä on onnistuttu huijaamaan mitä erilaisin tavoin. Voit lukea maailman tunnetuimmista aprillipiloista tästä linkistä: http://hoaxes.org/aprilfool

aprillipäivä aprillipila

Kuvassa aprillipila vuodelta 2001, joka liittyi Kööpenhaminan uuteen metroon. Kyseessä oli vanha Tukholman metron vaunu, joka oli leikattu sopivasti kahtia.

Suomessa Turun Sanomien kuuluisa aprillipila vuonna 1947 onnistui täydellisesti. Aprillipäivän lehti kertoi, että Alkolla on isot varastot kieltolain jälkeen suosioon noussutta ja sittemmin myynnistä poistettua Karhuviinaa, jonka valtio nyt myy edulliseen hintaan. Viinaa sai ostaa Turun keskustaan perustetusta tilapäismyymälästä. Mukaan tarvittiin pullopulan takia oma astia ja lisäksi maitokortti, jonka avulla myyntimäärä rajoitettiin kahteen litraan henkeä kohden. Paikan päälle saapui toistasataa toiveikasta lukijaa tonkkineen ja karahveineen.

Alkoholilaki on ollut Suomessa suosittu aprillipilojen aihe myös tämän jälkeen.

Ruotsissa aprillipiloilla on myös pitkät perinteet. Yksi onnistuneimmista jekutuksista on SVT:n vinkki vuodelta 1967. Sen mukaan mustavalko-tv muuttui värilliseksi, kun sen ylle venytti nailonsukkahousut. Vuonna 1997 Keski-Ruotsin alueuutiset Tvärsnytt ilahdutti haja-asutusalueen asukkaita kirjastoautolla, josta kirjojen lisäksi sai lukemiston mukaan valittuja alkoholijuomia. Yksi klassikoista on vuonna 1981 julkaistu uutinen, jonka mukaan television kauko-säätimellä voi myös ohjata liikennevaloja.

Lähde: TiedeYle, Wikipedia

Kuva: Lars Andersen (Lars Andersen) [Public domain], via Wikimedia Commons, after François Clouet [Public domain], via Wikimedia Commons, Pixabay

Tags: , ,


About the Author



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to Top ↑