12 kk euriborin ennustetaan putoavan kahteen prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän jälkeen euribor-korot kääntyvät todennäköisesti lievään nousuun ja asettuvat noin 2,5 prosentin tasolle tulevina vuosina.
Katso alla oleva Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin X-postaus. Näet siinä 12 kk euriborin kehityksen viime vuosina yhdessä Euroopan keskuspankin ohjauskoron kanssa.
12 kk:n euribor luiskahti jo 2,5 prosentin alapuolelle, kun poliittisen epävarmuuden kasvu, niin Yhdysvalloissa kuin Saksassakin, lisää alasuuntaisia riskejä euroalueen talousnäkymille. Markkinoilla 12 kk:n euriborin pohja hinnoitellaan tällä hetkellä kahden prosentin tuntumaan. pic.twitter.com/RBLJYnbUFg
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) November 13, 2024
12 kk euriborin kehitystä on ohjannut viime vuosina EU:n inflaation muutokset. Covid-pandemia ja siitä seuranneet tukitoimet saivat inflaation laukkaamaan kaikkialla maailmassa. Inflaatio nousi 2022-luvun lopulla korkeimmilleen yli 40 vuoteen. EU:ssa rikottiin jopa kymmenen prosentin raja kolmen kuukauden ajan.
Alla on graafi EU-alueen inflaation kehityksestä marraskuussa 2024.
Inflaation nousu sai keskuspankit reagoimaan ja nostamaan ohjauskorkojaan. EKP oli koronnostoissaan todella myöhässä, mutta se nosti lopulta ohjauskorkonsa nollasta neljään prosenttiin vain reilun vuoden aikana.
Inflaatio kääntyi laskuun jo vuoden 2022 lopussa, mutta EKP nosti ohjauskorkoaan vielä vuoden päivät. Stoppi koronlaskuille saatiin vasta vuoden 2023 lopulla.
EKP odotti aina kesäkuuhun 2024 ennen kuin se uskalsi aloittaa ohjauskorkonsa laskut. Keskuspankki pelkäsi inflaation kääntyvän uudelleen nousuun, jos koronlaskut aloitettaisiin liian ajoissa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että inflaatio on laskenut riittävän alas riittävällä varmuudella.
Inflaatio putosi EU:ssa syyskuussa jo 1,7 prosenttiin, mutta palautui 2,0 prosenttiin lokakuussa. EKP:n virallinen inflaatiotavoite on kaksi prosenttia. Inflaatio ei ole enää EKP:lle ongelma, joten se voi jatkaa ohjauskorkonsa laskua kohti neutraalia tasoa.
Alla on graafi EKP:n ohjauskorosta ja 12 kk euriborista Suomen pankin sivuilta. Löydät historiadataa tästä artikkelista: Euriborin kehitys 2000-luvulla.
Lähde: Suomen PankkiVuoden 2023 puolivälistä vuoden 2024 puoliväliin sijoittajat arvuuttelivat sitä, milloin EKP aloittaa koronlaskut. Nyt arvuutellaan sitä, miten pitkään ne jatkuvat. Eli mikä on se kuuluisa neutraali taso, jossa korot eivät ole markkinoita hidastavia eivätkä stimuloivia?
Makroanalyytikoiden konsensus on tällä hetkellä se, että nollakorkojen aikaan ei ole paluuta. Tämä siitäkin huolimatta, että valtioiden velkavuori kasvaa myös EU-alueella. Kasvava velka tarkoittaa kasvavia velanhoitokustannuksia, jotka alkavat olla iso ongelma.
Esimerkiksi Yhdysvaltain valtionvelan korkokulut ovat tällä hetkellä biljoonan dollarin luokkaa vuositasolla. Tämä on jo niin iso määrä rahaa, että se aiheuttaa ongelmia valtion budjettiin. Vastaavia haasteita on myös Suomella – tosin pienemässä mittakaavassa.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen on piirtänyt hieman samanlaisen graafin 12kk euriborin ennusteesta kuin Nordean Jan Von Gerich edellä. Alla on Hännikäisen X-postaus.
Vähitellen alaspäin! 12 kk euribor painui jälleen uusille kuluvan vuoden pohjatasoilleen 📉, mutta pysyi rimaa hipoen 2,5 %:n tason yläpuolella (2,502 %). Korkomarkkinat hinnoittelevat tärkeän viitekoron painumista 2 %:n tuntumaan ensi kesään mennessä #euribor #korot pic.twitter.com/KcVSRQUZBa
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) November 12, 2024
Sekä OP että Nordea ennakoivat euriborin laskevan alimmillaan noin kahden prosentin tasolle. Euriborin pohja löytyy arvioiden mukaan vuoden 2025 loppupuolella. Euribor lähtee molemmissa ennusteissa tämän jälkeen varovaiseen nousuun.
Markkina ei tällä hetkellä usko siihen, että inflaatio painuisi pandemiaa edeltävälle tasolle. Tähän on todennäköisesti kaksi syytä.
Ensinnäkin markkinoilla on yhä valtavasti ylimääräistä rahaa Covid-pandemiaa seuranneesta stimuloinnista. Nämä eurot kiertävät yhä taloudessa, ja ne ovat osaltaan nostaneet sijoitusten ja mm. asuntojen hintoja. Vuonna 2022 nähty markkinaromahdus tuhosi osan siitä pois, mutta ei kaikkea.
Toinen syy inflaatio-odotuksiin liittyy valtioiden kasvavaan velanottoon. Velkavuori on kasvanut niin korkeaksi joka puolella, että sitä voidaan hallita vain uuden velan avulla. Tämä sama prosessi on käynnissä myös Suomessa.
Samalla valtiot yrittävät stimuloida talouttaan uuteen nousuun lainarahalla. Kaikki nämä eurot päätyvät myös kiertoon ja luovat inflaatiopainetta.
Todennäköisesti inflaatio jää pysyvästi hieman yli EKP:n tavoitetason, minkä vuoksi myös ohjauskorko täytyy pitää yli kahdessa prosentissa.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
