Neil Armstrong – ensimmäinen ihminen kuussa

Buzz Aldrin kuukävely | ensimmäinen ihminen kuussa

Kuukävely on varmasti yksi ihmiskunnan historian merkittävimpiä tapahtumia. Ensimmäinen ihminen kuussa oli astronautti Neil Armstrong, jonka kuuluisa lause jäi historiaan: ”That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind”. Ensimmäisen kuukävelyn tarkka aika oli 20. heinäkuuta 1969 kello 22:56 Yhdysvaltain itärannikon aikavyöhykkeellä, mikä tarkoittaa klo 4:56 seuraavana aamuna Suomen aikaa. Toinen lennolla mukana ollut astronautti, Buzz Aldrin, laskeutui kuun pinnalle 15 minuuttia Armstrongin jälkeen. Aldrin on myös ylläolevassa kuvassa, joka on Armstrongin ottama.

Nyt tarjolla on myös uutta videomateriaalia aiheesta. Graafinen suunnittelija (sekä efektitaiteilija) Christian Stangl on tehnyt veljensä Wolfganing kanssa huikean videon tapahtuneesta. He ovat kasanneet materiaalin tuhansista NASA:n valokuvista ja luoneet tarvittavat efektit, jotta kuvat muodostaisivat yhtenäisen videon. Projekti kesti Stanglin mukaan lähes 18 kuukautta. Klikkaa play-nappia alla olevasta videosta ja katso tämä huikean hieno pätkä!

Kilpailu avaruuteen oli kylmän sodan pullistelua

Maailma saattaa tuntua nykyään kaoottiselta paikalta. Sota Ukrainassa, jatkuva kaaos Lähi-idässä ja ydinsodan uhka Korean niemimaalla. Poliittisia jännitteitä riittää myös kotimaassa, kun hallitus uhkaa hajota milloin mistäkin syystä. Maailmanpoliittinen tilanne oli vieläkin vaarallisempi 50 vuotta sitten. Kansakunnat olivat vasta toipumassa 2. maailmansodan kauhuista, mutta uusi sota alkoi idän ja lännen välillä heti edellisen raunioista.

Kylmä sota loi jatkuvia jännitteitä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välille: ydinsodan uhkaa, vakoilua, vastavakoilua, Korean sota ja niin edelleen. Berliinin muurin rakennustyöt alkoivat 1961-luvulla, ja sitä seurasi Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962, joka toi koko maailman ydinsodan partaalle. Molemmat suurvallat halusivat näyttää voimiaan ja todistaa vastapuolelle teknistä ylivoimaansa.

Kilpailu siirtyi heti kylmän sodan alkuvaiheessa myös avaruuteen.

Juri Gagarin ehti ensin

Avaruuskilpailu lähti toden teolla käyntiin 1950-luvun lopulla. Neuvostoliitto laukaisi vuonna 1957 ensimmäisen mannertenvälisen ohjuksen maan ilmakehään, joka kuljetti sinne myös Sputnik-nimisen satelliitin. Tämä oli ensimmäinen ihmisen tekemä objekti avaruudessa.

Yhdysvallat laukaisi seuraavana vuonna (1958) oman satelliittinsa ja perusti myös kuuluisan organisaation nimeltä NASA. Silloinen presidentti Eisenhower käynnisti myös ohjelmia, jotka tutkivat avaruuden hyödyntämistä sotilaallisesti. Satelliitteja hyödynnettiin myös Neuvostoliiton kuvaamisessa.

Neuvostoliittolaisesta lentäjästä Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen avaruudessa vuonna 1961. Hän matkusti pienessä kapselissa reilun tunnin ajan ja selvisi hengissä myös laskusta. Viereisessä kuvassa on Gagarinin käyttämä Vostok I -kapseli, joka on nykyään näytillä RKK Energijan museossa.

Vuotta myöhemmin Alan Shepardista tuli ensimmäinen Yhdysvaltain astronautti, ja hän sai presidentti John F. Kennedyn toteamaan: amerikkalainen laskeutuu kuun pinnalle ennen vuosikymmenen loppua.

Neil Armstong ja kuukävely – ensimmäinen ihminen kuussa

Avaruuskilpailu kävi tulikuumana koko 60-luvun, ja NASA:n budjetti paisui sen myötä lähes 500 prosenttia. Kuuohjelma työllisti kaiken kaikkiaan noin 34 000 NASA:n työntekijää sekä 375 000 lisää eri alihankkijoiden kautta. Nämä lukumäärät kertovat jotain projektin suuruusluokasta. Neuvostoliiton oma ohjelma eteni heikosti sisäisten riitojen vuoksi. Lisäksi maan avaruusohjelman johtaja, Sergey Korolyov, kuoli ennenaikaisesti vuonna 1966.

Vuonna 1968 nähtiin ensimmäinen miehitetty lento (Apollo 8) kuun ilmakehässä. Vuotta myöhemmin, 20. heinäkuuta 1969, astronautit Neil Armstrong ja Edwin ”Buzz” Aldrin laskeutuivat kuun pinnalle Apollo 11-lennolla. Neil Armstrongista tuli sen myötä historian ensimmäinen ihminen, joka on astunut kuun kamaralle. Kaksikko vietti kuun pinnalla kaksi ja puoli tuntia. He asensivat mm. tieteellistä laitteistoa, pystyttivät Yhdysvaltain lipun sekä tutkivat aluksen lähistöllä olevaa maastoa.

Armstrongin ja Aldrinin lisäksi lennolla oli myös mukana pilotti Michael Collins, joka oli tapahtumahetkellä komentomoduulissa kuun kiertoradalla.

Tämän jälkeen nähtiin myös muita kuulentoja, joista kuuluisin lienee Apollo 13. Ron Howard ohjasi tästä epäonnistuneesta kuulennosta elokuvan vuonna 1995, joka toi sen tapahtumat suuren yleisön tietoisuuteen. Into avaruuskisailuun alkoi lopulta hävitä 70-luvulla, kun Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet lämpenivät.

Tiesitkö tätä: edellä mainittu Alan Shephard on historian ainoa henkilö, joka on pelannut kuussa golfia! Tiesitkö myös, että NASA nauhoitti aikoinaan alkuperäisen kuukävelyn sisältäneiden nauhojen päälle. 1980-luvulla tallennustila oli kortilla, joten kelat oli tyhjennetty kaukokartoitussatelliittien signaalin nauhoittamiseen. Tämä karmea virhe huomattiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun alkuperäisiä nauhoja yritettiin paikantaa.

Artikkelin kuva: public domain, SiefkinDR [CC BY-SA 3.0 or GFDL], from Wikimedia Commons

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*