Kristoffer Kolumbus – suuri sankari vai brutaali orjakauppias?

kristoffer kolumbus amerikka

Kristoffer Kolumbus on kiistämättä yksi maailmanhistorian tunnetuimmista henkilöistä. Mies, joka löysi Amerikan vuonna 1492 mukanaan kuuluisat laivat Santa Maria, Pinta ja Nina. Columbus Day on edelleen juhlittu päivä Yhdysvalloissa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Kolumbus oli sankarin roolinsa takana brutaali mies, joka aiheutti toimillaan lukemattomien alkuasukkaiden kuoleman. Hänen matkoihinsa liittyy myös satoja vuosia eläneitä myyttejä, joista monet ovat täysin perättömiä.

Kristoffer Kolumbus on syntyjään italialainen

Kolumbukseen liittyvät myytit alkavat jo hänen syntymäkaupungistaan, josta ei ole sataprosenttista varmuutta. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan Cristoforo Colombo syntyi vuonna 1451 Genovassa, joka on satamakaupunki Luoteis-Italiassa. Moni luulee miehen olevan espanjalainen, mikä johtuu hänen tutkimusretkistään Espanjan lipun alla.

Kolumbuksen varhaisista vaiheista tiedetään hyvin vähän. Hän lähti jo nuorena poikana merille ja seilasi Välimeren sekä Atlantin laivoissa vuoteen 1476 saakka. Silloin hänen aluksensa joutui ranskalaisten kaappareiden uhriksi ja upposi. Kolumbus pelastautui rantaan puukappaleiden päällä.

Nuori merimies asettui tämän jälkeen Lissaboniin veljensä Bartholomewn kanssa, joka toimi ko. kaupungissa karttojen piirtäjänä. Samalla Kristoffer alkoi myös itse opiskella merikarttoja.

Vuonna 1479 Kolumbus astui avioliittoon. Hänen puolisonsa oli aatelisnainen Felipa Perestrello Moniz, jonka isä oli ollut tutkimusmatkailija Bartolomeu Perestrello. Felipa antoi Kolumbukselle kuolleen isänsä merikartat, jotka sisälsivät myös tärkeää tietoa Atlantin merivirroista ja tuulista. Näistä oli reilut kymmenen vuotta myöhemmin suuri apu.

Kristoffer Kolumbuksen ensimmäinen poika, Diego Colon, syntyi vuonna 1480.

Vaimo Felipa kuoli vuonna 1485, ja Kolumbus meni uudelleen naimisiin espanjalaisen Dona Beatriz Enriquez de Aranan kanssa Cordobassa vuotta myöhemmin. Kolumbus sai myös pojan tästä avioliitosta, nimeltään Fernando.

Kristoffer Kolumbuksen suunnitelma: meritie Intiaan

Kolumbus suunnitteli matkaa länteen 1480-luvun ja yritti saada rahoitusta useista eri maista. Tähän liittyy myös eräs populaarikulttuurissa sitkeästi elävä myytti. Sen mukaan Kolumbus ei saanut matkalleen rahoitusta, koska oppineet luulivat maan olevan litteä. Tämä on virheellinen käsitys.

Euroopan viisaat miehet ovat tienneet maan olevan pyöreä jo Aristoteleen ajoista saakka. Kolumbuksen matka sai vastustusta, koska tiedemiehet pitivät miehen laskelmia merimatkasta virheellisinä, mikä oli myös totta. Oppineiden laskelmat noin 25.000 mailin mittaisesta maapallosta oli itse asiassa hyvinkin lähellä totuutta. Kolumbus taas väitti lukeman olevan vain 16-18.000 mailia, jolloin Japanin rannikko pitäisi löytyä noin 3000 mailin päässä lännessä.

Kolumbus yritti saada matkalleen rahoitusta Portugalin kuningas Juhana II:lta, mutta turhaan. Hän lähetti myös veljensä Englannin kuninkaan puheille ja kävi itse Genevassa ja Venetsiassa. Taas ilman tulosta.

Lopulta Kolumbus onnistui vakuuttamaan Espanjan kuningas Ferdinandin ja kuningatar Isabellan matkansa rahoittajiksi. Hänen apunaan oli pappi nimeltään isä Perez, joka sai käännettyä viime hetkillä Isabellan pään.

Milloin Kolumbus löysi Amerikan?

Kristoffer Kolumbus pääsi kuin pääsikin uhkarohkealle matkalleen elokuun 3. päivänä vuonna 1492. Tavoitteena oli siis löytää meritie Intiaan. Vaihtoehtoina oli tässä vaiheessa purjehtia Afrikan eteläkärjen kautta tai kulkea vaivalloinen matka maata pitkin.

Kristoffer Kolumbuksen laivat olivat Santa Maria, Pinta ja Nina (voit lukea tarkempia tietoja aluksista tästä Asialinjan artikkelista). Matkalla oli mukana myös Kolumbuksen poika, Fernando. Yhteensä alukset kantoivat mukanaan 120 hengen miehistön. Retkikunta purjehti ensin Kanarian saarille, josta se jatkoi länteen 6. syyskuuta.

Kolumbuksen matkaa auttoi merkittävästi hänen hyvä tuntemuksensa alueen tuulista ja merivirroista. Tästä huolimatta miehistö alkoi turhautua viikkokausia kestäneen purjehtimisen jälkeen, ja Kolumbus joutui lopettamaan kapinayrityksiä useaan otteeseen.

Lopulta 12. lokakuuta Pintalla ollut tähystäjä Rodrigo de Triana huusi: ¡Tierra! ¡Tierra!

Nuori mies ei koskaan saanut kunniaa uuden maan löytämisestä, sillä Kristoffer Kolumbus nappasi meriitin itselleen. Hän väitti nähneensä valoa jo edellisenä iltana, mutta ei omien sanojensa mukaan uskaltanut vielä julistaa näkemäänsä maaksi. Syy Kolumbuksen tempaukseen oli puhtaasti taloudellinen: Espanjan kuningaspari oli nimittäin luvannut elinikäisen eläkkeen sille henkilölle, joka löytää ensimmäisenä maata.

kristoffer kolumbus amerikka
Kristoffer Kolumbus saapuu Uuteen Maailmaan. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Kolumbus oli retkikuntineen saapunut Bahaman saariryhmälle. Hän antoi löytämälleen saarelle nimeksi San Salvador ja nimesi sen Espanjan territorioksi. Bahaman alueesta tuli 200 vuotta myöhemmin pesäpaikka maailman kuuluisimmille merirosvoille.

Kuten nykyisin  tiedämme, Kolumbus ei koskaan varsinaisesti löytänyt Amerikkaa. Toiseksi, viikingit olivat tehneet jo 500 vuotta aiemmin tutkimusmatkoja nykyisen Kanadan alueelle. Kolmanneksi, Kolumbus uskoi itse saapuneensa Kiinaan, joka oli osa laajempaa portugalilaisten nimeämää aluetta Indies. Siihen aikaan nimi Indies viittasi Intian, Kiinan ja Japanin muodostamaan alueeseen. Tästä juontaa juurensa alkuperäisväestön saama nimi intiaanit (espanjaksi indios).

Alkuasukkaiden tapaaminen

Retkikunta törmäsi saarilla alkuasukkaisiin, jotka olivat Taino-heimoon kuuluvia intiaaneja. Kyseessä oli hyvin rauhanomainen kansa, joka otti Kolumbuksen miehistöineen vastaan suotuisasti.

“Heillä ei ole mitään (teräksestä valmistettuja) aseita eivätkä he niitä tunnekaan; sillä kun näytin heille miekkaa, he tarttuivat siihen terästä ja leikkasivat tietämättömyydessään itsensä. Rautaa heillä ei ole; heidän assegainsa ovat pelkkiä raudattomia keppejä; joillakuilla on kärkenä kalanhammas tai jokin muu. He ovat järjestään toinen niinkuin toinenkin hoikkia ja pitkäkasvuisia (de buena estatura de grandeza), hyvärakenteisia, ja heidän liikkeensä ovat hienoja. Huomasin joitakuita, joiden ruumis oli arpien peittämä; kysyin heiltä eleillä, mitä ne olivat, ja he antoivat minun ymmärtää, että heille tuli ympärillä olevilta saarilta miehiä, jotka tahtoivat viedä heitä mukanaan ja että he puolustautuivat heitä vastaan. Uskoin ja uskon vieläkin, että mannermaalta käydään täällä sieppaamassa näitä ihmisiä vangeiksi.

Heistä tulee varmasti hyviä palvelijoita, heillä on hyvät lahjat, sillä huomasin, että he varsin pian lausuivat jäljessä kaikki, mitä heille sanottiin edeltä, myöskin uskon, että heidät voisi helposti kääntää kristinuskoon, koska he, kuten minusta näyttää, eivät kuulu mihinkään uskontoon (secta). Jos Herramme sallii, otan täältä lähtiessäni mukaani heitä kuusi Teidän Korkeudellenne, jotta he oppisivat puhumaan. Tällä saarella en ole nähnyt minkäänlaista eläintä, paitsi papukaijoja.” (lähde: Kolumbuksen päiväkirja)

Kolumbus kiinnostui miehineen nopeasti Tainojen kultaisista koruista, ja alkoi selvittää niiden alkuperää. Retkikunta seilasi lähistöllä oleville saarille, jotka tunnetaan nykyisin nimellä Kuuba ja Haiti. Kolumbus yritti löytää kultaa ja jalokiviä retkikuntansa rahoittajille, mutta epäonnistui.

Samalla lippulaiva Santa Maria ajettiin karille jouluaattona 1492. Tästä johtuen osa miehistöstä jouduttiin jättämään La Navidadiin, joka oli ensimmäinen Uuteen Maailmaan perustettu pysyvä asutus. Kun Kolumbus palasi retkikuntaan seuraavana vuonna, yksikään miehistä ei ollut enää hengissä.

Kolumbus palasi takaisin Eurooppaan maaliskuussa vuonna 1493. Hän joutui rantautumaan myrskyisän sään vuoksi ensin Lissaboniin, jossa hän vietti reilun viikon ajan. Lopulta Kolumbus saapui Espanjaan Palos de la Fronteran satamaan 15. maaliskuuta, ja sana hänen löydöksistään alkoi levitä nopeasti ympäri Eurooppaa.

Kristoffer Kolumbus matkat ja alkuasukkaiden tuho

Kolumbus sai kertomustensa perusteella rahoituksen toiselle matkalle, joka käynnistyi syyskuussa 1493. Tällä kertaa kyseessä oli paljon suurempi retkikunta, joka koostui 17 aluksesta ja 1200 henkilöstä. Mukana oli kirkon miehiä, maanviljelijöitä, sotilaita ja niin edelleen. Tarkoitus oli perustaa pysyviä retkikuntia sekä viedä kristinuskoa länteen.

kristoffer kolumbus matkat
Kristoffer Kolumbuksen matkat. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Uusien retkien ja lisääntyneen eurooppalaisväestön myötä alkuasukkaiden tilanne alkoi huonontua. Kolumbuksen ideana oli ensin kuljettaa alkuperäisväestöä Espanjaan orjiksi. Tainoilla ei kuitenkaan ollut vastustuskykyä eurooppalaisille taudeille, joten väestö pakotettiin työskentelemään paikallisissa kultakaivoksissa. Jokaiselle yli 14-vuotiaalle asetettiin tietyt vaatimukset kullan löytämisestä. Jos henkilö ei tuonut riittävästi kultaa Kolumbuksen joukoille, hänen kätensä katkaisitiin.

Kolumbus sai myös kyseenalaisen kunnian olla Uuden Maailman ja Euroopan välisen orjakaupan aloittajana. Hän lähetti vuonna 1495 viisi sataa alkuperäisasukasta Espanjaan, joista alle puolet selvisi matkasta hengissä.

Taino-intiaanien määrästä on esitetty erilaisia arvioita, mutta todellisuus lienee 1-2 miljoonan luokkaa ennen Kolumbuksen saapumista. Sata vuotta myöhemmin jäljellä vain pari sataa henkilöä. Suurin osa kuoli tauteihin, mutta espanjalaiset kohdistivat paikallisiin myös jokseenkin kaikki mahdolliset hirmuteot, joita kuvitella saattaa.

Kolumbuksen retkikunnan julmuudet olivat valitettavasti vain alkusoittoa. Seuraavan sadan vuoden aikana konkistadorit kuten Hernan CortesHernando de Soto sekä Francisco Pizarro aiheuttivat miljoonien Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanien kuoleman. Eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit tappoivat muiden raakuuksien ohella yli 90% Amerikan mantereiden alkuperäisväestöistä.

Vastaavasti Kolumbuksen retkikunta kuljetti syfiliksen mukanaan Eurooppaan.

Kolumbus menettää valtansa

Kolumbuksen viimeiset vuodet eivät olleet kehuttavia. Hän teki kolmannen matkansa Uuteen Maailmaan vuonna 1498 ja pääsi eri vaiheiden jälkeen Haitiin elokuussa. Siellä Kolumbus kohtasi kovaa vastustusta, sillä monet uudisasukkaat tunsivat itsensä petetyiksi. Alueelta ei löytynytkään Kolumbuksen lupaamaa kultaa, ja lisäksi hänen brutaali ja tyrannimainen hallintansa ei miellyttänyt asukkaita.

Kolumbus syyllistyi jälleen erilaisiin julmuuksiin mukana olleiden veljiensä kanssa, kuten seuraava kappale kertoo.

”As illustrated in a recently discovered 48 page report found in the Spanish archives written by Francisco De Bobadilla (charged with investigating Columbus’ rule at the behest of Queen Isabella and King Ferdinand, who were troubled by allegations of some of Columbus’ acts), a woman who verbally insulted Columbus’ family was stripped naked and made to ride around the colony on a mule. After the trip was done, her tongue was cut out by the order of Columbus’ brother, Bartolomé, who Columbus then congratulated for successfully defending the family’s honor. Needless to say, these and numerous other such acts ultimately resulted in De Bobadilla having Columbus removed from power and sent back to Spain in chains.” (Lähde)

Yllä olevan kertomuksen perusteella ei ole mikään ihme, että Kolumbus palasi Espanjaan kahleissa. Tästä huolimatta hän sai Espanjan kuninkaalta vielä rahoituksen neljännelle matkalle vuonna 1502, josta tuli Kolumbuksen viimeinen.

 

Tähän tutkimusmatkaan liittyy mielenkiintoinen tapaus, joka sattui nykyisen Jamaikan alueella. Kolumbus oli jäänyt retkikuntansa kanssa saarelle johtuen aluksissa olleista vaurioista. Ei ole suuri yllätys, että Kolumbuksen ryhmä menetti tälläkin kertaa paikallisten vieraanvaraisuuden kohdeltuaan alkuasukkaita huonosti.

Tilanne alkoi olla huolestuttava, sillä retkikunnan tarvikkeet ja ruoka loppuivat kesken. Kolumbuksen pelasti mukana ollut almanakka, josta hän näki kuunpimennyksen tulevan tammikuun 29. päivä vuonna 1504. Kolumbus kutsui paikalliset heimopäälliköt koolle ja uhkasi pimentää taivaan lopullisesti, jos hänen vaatimuksiinsa ei suostuttaisi. Kuunpimennys tulikin Kolumbuksen almanakan mukaisesti. Tämän jälkeen Kolumbus meni “rukoilemaan” läheiseen majaan, jossa hän odotti noin kolme varttia kuunpimennyksen loppumista.

Riittävän ajan kuluttua Kolumbus tuli ulos ja kertoi pyytäneensä jumalalta pimeyden poistamista. Hetken päästä kuu tulikin esiin, ja Kolumbus sai tapahtuneen johdosta alkuasukkailta kaiken tarvitsemansa avun.

Lopulta hän palasi retkikuntansa kanssa Espanjaan marraskuussa 1504.

Kristoffer Kolumbus – historia

Kristoffer Kolumbus kuoli vuonna 20. toukokuuta vuonna 1506 Espanjassa, Valladolidin kaupungissa. Hän oli kuollessaan 54 vuoden ikäinen. Kolumbus oli kärsinyt erilaisista taudeista jo edeltäneen 10 vuoden ajan, mitkä todennäköisesti johtivat hänen ennenaikaiseen kuolemaansa.

Vielä tänäkin päivänä kiistellään, luuliko Kolumbus vielä loppuhetkillään saapuneensa Aasiaan. On olemassa myös todistusaineistoa siitä, että Kolumbus olisi uskonut löytäneensä uuden mantereen. Varmuutta asiaan ei välttämättä saada koskaan.

Kolumbuksen perintöä juhlitaan Yhdysvalloissa ja latinalaisessa Amerikassa nimellä Columbus Day. Sitä vietetään joka vuonna lokakuun toisena maanantaina. Reilun kymmenen vuoden aikana Kolumbuksen päivän juhlintaa on kyseenalaistettu yhä kasvavassa määrin. Hänen tutkimusmatkojensa aiheuttamat tuhot alkuperäisväestölle ja Kolumbuksen itsensä aloittama orjakauppa sekä tyrannimainen hallintotyyli ei miellytä ihmisiä.

Vastaväitteitäkin löytyy. Aihetta käsiteltiin aikoinaan myös kuuluisassa Sopranos-sarjassa.

Kolumbuksen nimen tahraaminen ei ole kaikkien mieleen – etenkään Tony Sopranon.

Kolumbuksen tutkimusmatkat olivat kiistatta merkittäviä tapahtumia koko maailman historiassa. Ne toimivat lähtölaukauksena Etelä- ja Pohjois-Amerikan asuttamiselle ja lukemattomille muille tutkimusmatkoille. Seuranneet sadat vuodet olivat kuitenkin järkyttävää aikaa paikallisille asukkaille. Monet väestöryhmät tuhottiin kokonaan, ja alueet ryöstettiin kullasta ja muista arvoesineistä.

Joidenkin mielestä Kolumbus oli oman aikansa tuote, ja osa häneen liitetyistä kertomuksista on miehen vihollisten värittämiä. Satojen vuosien takaa perustuvat raportit perustuvat myös usein yhden ihmisen tekemiin muistiinpanoihin, jolla on voinut olla poliittisia tai henkilökohtaisia syitä värittää tekstiään. On kuitenkin selvää, että kuva Kolumbuksesta on muuttunut rajusti parin vuosikymmenen aikana. Nykyisin hänen retkikuntansa hirmuteoista puhutaan aivan eri tavalla, kuin vaikkapa 70- ja 80-luvun oppikirjoissa.

Jos Kolumbuksen matkat kiinnostavat, kannattaa tutustua hänen päiväkirjaansa, jonka sisältö on säilynyt vuosisatojen ajan. Päiväkirjasta löytyy myös suomennettu versio tästä linkistä.

Voit lukea lisää näistä lähteistä: Excerpts from Christopher Columbus’ Log, 1492 A.D., Columbus Controversy, Columbus timeline, 10 things you may not know about Christopher Columbus, Real Christopher Columbus, Christopher Columbus & lunar eclipse.

Tutustu myös näihin Asialinjan artikkeleihin:

Kuvat: kolumbukset matkat – Viajes_de_colon.svg: Phirosiberiaderivative work: Phirosiberia (Viajes_de_colon.svg) [CC BY-SA 3.0 or GFDL], via Wikimedia Commons, John Vanderlyn [Public domain or Public domain], via Wikimedia Commons

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*