By Mikä on aprillipäivä?
Aprillipäivä on vuosittain 1. huhtikuuta vietettävä päivä, joka tunnetaan aprillipiloista eli leikkimielisistä huijauksista. Aprillipäivän tarkasta alkuperästä ei ole varmuutta. Tiede-lehti selvitti vuonna 2015, että Suomen ensimmäinen aprillipila tehtiin vuonna 1800. Aprillipiloilla on saatu ihmisiä liikkeelle sankoin joukoin etenkin 1900-luvulla.
Mikä on aprillipäivä?
Aprillipäivä on vuosittain 1. huhtikuuta vietettävä päivä, joka tunnetaan aprillipiloista eli leikkimielisistä huijauksista. Tyypillisiä aprillipiloja ovat valeuutiset, väärennetyt ilmoitukset ja muut vastaavat tempaukset, joiden tarkoituksena on yllättää ja naurattaa muita ihmisiä.
Aprillipilan kohteeksi joutuneelle henkilölle on tapana huutaa: Aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle!
Aprillipäivän nimi on peräisin sanasta april, joka tarkoittaa useilla eri kielillä huhtikuuta.
Aprillipäivän historia
Aprillipäivän tarkasta alkuperästä ei ole varmuutta. Se on kuitenkin varmaa, että aprillipäivän historia ulottuu satojen vuosien taakse.
Suositun teorian mukaan aprillipäivä on saanut alkunsa Ranskasta 1500-luvulla. Ranskan kuningas Kaarle IX (kuvassa) oli havainnut, että uutta vuotta juhlittiin eri puolilla valtakuntaa eri aikoihin. Hän päätti korjata tilanteen.
Kaarle IX siirsi uuden vuoden alkamaan tammikuun 1. päivästä. Tämä julistus sai lainvoiman elokuussa vuonna 1564.
Joidenkin ihmisten oli vaikea hyväksyä uutta päivämäärää, ja he jatkoivat vanhan kalenterin mukaisen uudenvuoden juhlimista huhtikuun alussa. Tämä synnytti tilanteita, joissa perinteisiä juhlia viettävät joutuivat pilkkaamisen kohteeksi ja heille tehtiin erilaisia kepposia. Heitä kutsuttiin aprillipäivän piloissa “aprikoiksi” tai “aprillereiksi”.
On myös todennäköistä, että osa maalla asuvista ei edes tiennyt uudenvuoden vaihtuneen, sillä tieto liikkui tuohon aikaan hitaasti. Aprillipilat voivat olla myös peräisin pilailusta tietämättömille ihmisille.
Toinen teoria aprillipäivän alkuperästä liittyy muinaiseen Roomaan ja Saturnalia-juhlaan, joka vietettiin talvipäivänseisauksen aikaan. Saturnalia oli riemukas ja hullutteluihin perustuva juhla, jolloin ihmiset vaihtoivat rooleja ja pilailivat toistensa kanssa.
Aprillipäivän perinteet levisivät ajan myötä eri maihin ja kulttuureihin, joissa ne ovat kehittyneet ja muotoutuneet omiksi. Nykyään aprillipäivää vietetään monissa maissa ympäri maailmaa, ja se on saanut erilaisia paikallisia piirteitä ja perinteitä.
Suomen ensimmäinen aprillipila tehtiin vuonna 1800
Tiede-lehti selvitti vuonna 2015, että Suomen ensimmäinen aprillipila tehtiin vuonna 1800. Kyseessä oli Hämeenkosken Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti. Hän kirjoitti 1. huhtikuuta vuonna 1800 päiväkirjaansa aprillipilan ruotsiksi, jonka suomennos kuuluu seuraavasti:
”Tänään olen narranut momselli Fortelinia siten, että kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta. Siihen oli merkitty ensimmäiseksi ’aprill’ (huhtikuu).”
Kyseisestä tekstistä voidaan päätellä, että aprillipäivää on vietetty Suomessa jo 1700-luvulta lähtien. Päivä on omaksuttu todennäköisesti Ruotsista, jossa ensimmäiset merkinnät aprillipiloista löytyvät jo 1600-luvun puolelta.
Myös suomen kielen loru ”Aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle!” on todennäköisesti saanut vaikutteita Ruotsista, jossa paikallinen irvailu kuuluu seuraavasti: “april, april, din dumma sill!”
Aprillipäivä vakiintui Suomessa huhtikuulle vasta 1800-luvun lopulla. Vielä 1870-luvulla aprillipäivää juhlittiin myös vappuaattona.
Onnistuneita aprillipäivän piloja
Aprillipiloilla on saatu ihmisiä liikkeelle sankoin joukoin etenkin 1900-luvulla.
Yksi ensimmäisistä suuren luokan mediakepposista tehtiin Lontoossa vuonna 1846. Evening Standard julkaisi aprillipäivänä uutisen, että tietyllä kauppahallilla järjestetään aasinäyttely 1. huhtikuuta. Paikan päälle saapuneet ihmiset tajusivat olevansa nämä aasit.
Vuosien saatossa ihmisiä on onnistuttu huijaamaan mitä erilaisin tavoin. Alla olevassa kuvassa on aprillipila vuodelta 2001, joka liittyi Kööpenhaminan uuteen metroon. Kyseessä oli vanha Tukholman metron vaunu, joka oli leikattu sopivasti kahtia.
Suomessa Turun Sanomien kuuluisa aprillipila vuonna 1947 onnistui täydellisesti. Aprillipäivän lehti kertoi, että Alkolla on isot varastot kieltolain jälkeen suosioon noussutta ja sittemmin myynnistä poistettua Karhuviinaa, jonka valtio nyt myy edulliseen hintaan.
Viinaa sai ostaa Turun keskustaan perustetusta tilapäismyymälästä. Mukaan tarvittiin pullopulan takia oma astia ja lisäksi maitokortti, jonka avulla myyntimäärä rajoitettiin kahteen litraan henkeä kohden. Paikan päälle saapui toistasataa toiveikasta lukijaa tonkkineen ja karahveineen.
Alkoholilaki on ollut Suomessa suosittu aprillipilojen aihe myös tämän jälkeen.
Ruotsissa aprillipiloilla on myös pitkät perinteet. Yksi onnistuneimmista jekutuksista on SVT:n vinkki vuodelta 1967. Sen mukaan mustavalko-tv muuttui värilliseksi, kun sen ylle venytti nailonsukkahousut.
Vuonna 1997 Keski-Ruotsin alueuutiset Tvärsnytt ilahdutti haja-asutusalueen asukkaita kirjastoautolla, josta kirjojen lisäksi sai lukemiston mukaan valittuja alkoholijuomia.
Yksi klassikoista on vuonna 1981 julkaistu uutinen, jonka mukaan television kauko-säätimellä voi myös ohjata liikennevaloja.
Internetin yleistymisen myötä aprillipilat ovat siirtyneet pääasiassa netissä julkaistaviin uutisiin.
What is your reaction?
