Bondit eli joukkovelkakirjalainat sijoituskohteena

bondi joukkovelkakirjalaina
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Bondi tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa. Bondit tarjoavat tasapainoa ja vakautta portfolioon etenkin epävarmoina aikoina. Perinteinen 60/40 portfolio tarkoittaa strategiaa, jossa sijoitukset jaetaan 60-prosenttisesti osakkeisiin ja 40-prosenttisesti bondeihin.

Bondin tärkeimmät ominaisuudet ovat hinta, kuponkikorko, tuotto ja maturiteetti. Bondeja laskevat liikkeelle valtiot, kunnat ja yritykset. Yhdysvaltain valtionvelkakirjat ovat maailman tunnetuimpia bondeja.

Mikä on bondi?

Bondi tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa. Bondi on lainasopimus, jossa sijoittajat lainaavat rahaa bondin liikkeellelaskijalle ennalta määritellyksi ajaksi. Liikkeellelaskija voi olla valtio, kunta tai yritys. Sijoittajat saavat vastineeksi korkotuottoa ja lainan pääoman takaisinmaksun sovittuna eräpäivänä.

Bondit ovat keskeinen osa rahoitusmarkkinoita. Ne ovat mekanismi, joiden avulla valtiot, kunnat ja yritykset hakevat lainaa vapailta markkinoilta. Mitä parempi luottoluokitus lainan hakijalla on, sitä, paremmilla ehdoilla (matalammalla korolla) lainaa myönnetään.

On olemassa erilaisia bondityyppejä, kuten valtionvelkakirjat, yrityslainat ja kunnalliset velkakirjat. Yhdysvaltain valtion velkakirjat ovat maailman tunnetuimmat ja suosituimmat bondit. Niitä pidetään myös turvallisimpana joukkovelkakirjalainana johtuen Yhdysvaltain dollarin statuksesta reservivaluuttana.

Sijoittajille bondit tarjoavat vakaan tuoton ja osakkeita turvallisemman sijoituskohteen. Bondien korkotuotto on ennalta määrätty, kun taas osakkeissa tuotto voi vaihdella rajusti vuositasolla. Bondit ovat suosittuja sijoituskohteita konservatiivisille sijoittajille ja mm. eläkerahastoille, jotka arvostavat pääoman säilymistä ja säännöllisiä kassavirtoja.

Bondit sijoituskohteena

Bondit tarjoavat tasapainoa ja vakautta portfolioon etenkin epävarmoina aikoina. Bondit tuottavat säännöllisiä korkotuloja, ja niiden arvo säilyy yleensä vakaampana kuin osakkeiden. Tämä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka etsivät vakaata kassavirtaa tai haluavat hajauttaa riskejään.

Bondit toimivat monelle myös turvasatamana, kuten kulta. Kun osakemarkkinat ovat laskussa, sijoittajat siirtävät usein varojaan bondeihin, mikä voi auttaa vähentämään portfolion kokonaisriskiä.

sijoittajat

Bondin eli joukkovelkakirjan hyvät puolet:

  • Vakaa kassavirta: Bondit tarjoavat säännöllisiä korkotuloja, mikä on arvokasta sijoittajille, jotka tarvitsevat ennustettavaa tulovirtaa.
  • Riskien hajautus: Bondit tarjoavat hyvän keino hajauttaa sijoitusportfolioita, sillä niiden markkinakäyttäytyminen eroaa usein osakkeista.
  • Turvallisuus: Erityisesti valtion liikkeelle laskemat bondit ovat matalan riskin sijoituskohteina.

Bondin eli joukkovelkakirjan huonot puolet:

  • Matalampi Tuotto: Bondeihin liittyvä tuotto on yleensä matalampi verrattuna osakkeisiin, erityisesti pitkällä aikavälillä.
  • Inflaatioriski: Kiinteäkorkoiset bondit voivat hävitä inflaatiolle kohonneen inflaation ympäristössä.
  • Likviditeetti: Tietyt bondit, kuten kunnalliset bondit, voivat olla vähemmän likvidejä, mikä tarkoittaa, että niiden myyminen nopeasti markkinoilla voi olla haastavaa.

Sijoittaminen bondeihin tarjoaa monia etuja, kuten vakautta, ennustettavuutta ja riskien hajautusta. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että joukkovelkakirjassa on hyvät ja huonot puolet. Riskitöntä sijoitusta ei ole olemassa.

Mikä on 60/40 portfolio?

Perinteinen 60/40 portfolio tarkoittaa strategiaa, jossa sijoitukset jaetaan 60-prosenttisesti osakkeisiin ja 40-prosenttisesti bondeihin. Ideana on saada sekä osakkeiden että bondien hyvät puolet mukaan sopivalla painotuksella.

Tämä strategia on ollut suosittu tapa hajauttaa sijoituksia jo kymmeniä vuosia. Se on myös tarjonnut historiallisesti vakaata tuottoa.

Osakkeet (60 %) tarjoavat sijoitusportfoliolle kasvupotentiaalia. Ne ovat yleensä volatiilimpia kuin bondit, mutta historiallisesti ne ovat tarjonneet korkeampia tuottoja pitkällä aikavälillä. Osakkeiden suuri osuus portfoliosta tavoittelee pääoman kasvua ja voi hyötyä talouskasvusta ja yritysten tulosten paranemisesta.

Bondien (40 %) rooli on tarjota vakautta ja ennustettavaa kassavirtaa, erityisesti kun markkinat ovat turbulenssissa. Ne vähentävät portfolion volatiliteettia ja toimivat turvasatamana taloudellisen epävarmuuden aikana. Bondien korkotulot voivat myös auttaa tasoittamaan osakemarkkinoiden heilahteluista aiheutuvia tappioita.

60/40-portfolion edut

  • Riskien Hajautus: Yhdistämällä osakkeet ja bondit, 60/40-strategia hajauttaa riskiä. Osakemarkkinoiden laskiessa bondien arvon odotetaan pysyvän vakaampana tai jopa kasvavan.
  • Vakaus ja Tuotto: Strategia pyrkii yhdistämään osakkeiden korkeamman tuottopotentiaalin ja bondien vakauden, mikä voi johtaa tasaiseen, mutta kohtuulliseen tuottoon pitkällä aikavälillä.
  • Yksinkertaisuus: Tämä lähestymistapa on helppo ymmärtää ja toteuttaa, mikä tekee siitä suositun valinnan erityisesti itsenäisille sijoittajille ja eläkesäästäjille.

60/40-portfolion haitat

  • Markkinamuutokset: 60/40-jaotus ei välttämättä sopeudu markkinatilanteen muutoksiin, kuten korkotason nousuun tai poikkeuksellisen korkeisiin osakemarkkinoiden arvostustasoihin.
  • Inflaatioriski: Inflaatio voi heikentää erityisesti bondien tuottoa, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti portfolion kokonaistuottoon.
  • Jäykkyys: Jäykkä varojen jaotus ei huomioi sijoittajan yksilöllisiä tarpeita, riskinsietokykyä tai markkinatilanteen muutoksia.

Vaikka 60/40-portfolio on ollut suosittu ja toimiva strategia menneinä vuosikymmeninä, se ei välttämättä toimi yhtä hyvin tulevaisuudessa. Etenkin vuonna 2022 alkanut korkojen raju nousu on herättänyt monet sijoittajat pohtimaan 60/40-strategian heikkouksia.

Bondien ominaisuudet

Bondin tärkeimmät ominaisuudet ovat hinta, kuponkikorko, tuotto ja maturiteetti. Tarkastellaan näitä ominaisuuksia Yhdysvaltain valtion 10-vuotisen valtionvelkakirjan kautta, joka on yksi maailman tunnetuimmista ja luotettavimmista bondeista.

Hinta

Bondeilla on tietty hinta niiden liikkeellelaskun yhteydessä. Tämän jälkeen bondeilla käydään kauppaa ns. jälkimarkkinoilla, joissa hinta voi nousta ja laskea.

Esimerkki. Bondi lasketaan liikkeelle kolmen (3) prosentin korolla. Bondien kysyntä kuitenkin vähenee rajusti, kuten sijoittajat vaativat seuraavana päivänä 3,5 prosentin korkoa. Jos bondeja lasketaan liikkeelle 3,5 prosentin korolla, aiemmin vain 3,0 prosentin korolla laskettujen bondien arvo laskee.

Bondien hinnoilla ja korolla on siis käänteinen suhde. Teoriassa paras hetki ostaa bondeja on korkojen ollessa huipussaan, kun todennäköisyys korkojen laskulle on korkea. Jos korot lähtevät laskuun, bondien hinta eli arvo nousee.

Korko (Kuponkikorko)

Yhdysvaltain valtion bondien korko on kiinteä eli se pysyy samana koko bondin voimassaoloajan. Oletetaan, että bondin kuponkikorko on 3 %. Tämä tarkoittaa, että sijoittajat saavat vuosittain 3 % bondin nimellisarvosta korkotuloina. Korkotuottoja voidaan maksaa vuosittain tai kvartaaleittain.

wall street

Huom. Edellisessä esimerkissä käytiin läpi, miten bondin hinta voi laskea. Vaikka uusien bondien korot muuttuvat, näillä muutoksilla ei ole vaikutusta kiinteäkorkoiseen bondiin. Jos olet ostanut 3 % bondin ja korkotaso nousee 3,5 prosenttiin, sinun kuponkikorkosi pysyy 3 prosentissa.

Se, mikä tässä tilanteessa joustaa, on bondisi hinta. Voit kuitenkin aina holdata bondia maturiteettiin, jolloin sen markkinahinnan laskulla ei ole väliä. Saat takaisinmaksupäivänä aina koko lainapääomasi takaisin.

Tuotto (Yield)

Tuotto tai yield kuvaa bondista saatavaa tuottoa suhteessa sen hintaan. Se lasketaan jakamalla vuotuinen korkotulo bondin nykyisellä markkinahinnalla.

Jos bondin hinta laskee markkinoilla, sen yield nousee ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos Yhdysvaltain 10-vuotisen bondin markkinahinta on alle nimellisarvon, sen yield on suurempi kuin kuponkikorko.

Maturiteetti

Maturiteetti tarkoittaa ajanjaksoa, jonka jälkeen bondin pääoma maksetaan takaisin sijoittajalle. Esimerkiksi Yhdysvaltain 10-vuotisen bondin maturiteetti on 10 vuotta. Maturiteetin päättyessä sijoittajat saavat takaisin alkuperäisen sijoittamansa pääoman.

Yhdysvaltain valtion velkakirjoja lasketaan liikkeelle alkaen yhdestä kuukaudesta aina 30 vuoteen asti.

Kuponkikorko on normaalissa tilanteessa sitä suurempi, mitä pidempi takaisinmaksuaika. Jos tämä kääntyy toisin päin, eli lyhyille maturiteeteille saa korkeampaa korkoa kuin pitkille, se viittaa yleensä lähestyvään taantumaan.

Erilaiset bondit ja luottoluokituksen vaikutus

Bondeja laskevat liikkeelle valtiot, kunnat ja yritykset. Käydään seuraavaksi läpi tunnetuimpia velkakirjalainoja sekä luottoluokituksen vaikutusta.

Valtioiden joukkovelkakirjalainat

Valtioiden joukkovelkakirjalainat ovat hallitusten liikkeeseen laskemia velkakirjoja, joiden tarkoituksena on kerätä varoja julkisiin menoihin, kuten infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon, koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Valtioiden liikkeelle laskemia bondeja pidetään yleisesti, sillä niiden takaisinmaksu perustuu valtion verotulojen tuottoon ja taloudelliseen vakavaraisuuteen. Esimerkkejä turvallisista valtioiden joukkovelkakirjalainoista ovat Yhdysvaltain Treasury-bondit, Saksan Bundit ja Japanin valtion velkakirjat.

Poikkeuksiakin toki on, sillä maailmassa on myös valtioita, joiden bondeissa on iso riski rahojen menettämisestä. Esimerkiksi Argentiina. Usein tällaiset maat eivät voi lainata rahaa omassa valuutassaan, vaan sijoittajat myöntävät lainoja vain Yhdysvaltain dollareissa.

Yritysten joukkovelkakirjalainat

Yritysten joukkovelkakirjalainat ovat yksityisten yritysten liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Ne ovat keino kerätä pääomaa liiketoiminnan laajentamiseksi, velkojen uudelleenrahoittamiseksi tai muihin yritystoiminnan tarpeisiin.

Yrityslainat kantavat yleensä suurempaa riskiä kuin valtion velkakirjat, koska niiden takaisinmaksu perustuu yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen, ei valtion verotuloihin. Tämä riski heijastuu yleensä korkeampina korkoina verrattuna valtion bondien korkoihin.

Matalien korkojen maailmassa on ollut tilanteita, joissa turvallisten valtioiden bondeilla on ollut jopa negatiivinen korko. Toisin sanoen, sijoittajat ovat maksaneet liikkeelle laskijalle saadakseen lainata rahaa.

Myös yritysten joukkovelkakirjalainoissa voi olla negatiivinen korko, mutta tämä on hyvin poikkeuksellista ja koskee lähinnä globaaleja jättiyrityksiä.

Luottoluokitusten merkitys

Luottoluokitukset ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa bondien riskitasoa. Luokitukset, jotka annetaan riippumattomien luottoluokituslaitosten, kuten Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch Ratings, toimesta, antavat arvion liikkeeseenlaskijan kyvystä täyttää velvoitteensa. Luokitukset vaihtelevat korkeimmasta AAA-luokituksesta aina spekulatiivisiin tai roskalainaluokituksiin.

Valtion bondit saavat yleensä korkeammat luottoluokitukset, mikä heijastaa niiden alhaisempaa oletettua maksukyvyttömyysriskiä. Yrityslainojen luokitukset taas vaihtelevat laajasti yrityksen taloudellisen tilanteen ja toimialan mukaan.

Korkeamman riskin yrityslainoja, joiden luottoluokitus on matalampi, kutsutaan usein high-yield bondiksi tai roskalainoiksi. Ne tarjoavat korkeampia korkoja kompensoimaan suurempaa riskiä.

Tunnetuimmat bondit: Yhdysvaltain valtionvelkakirjat

Yhdysvaltain valtionvelkakirjat ovat maailman tunnetuimpia bondeja. Ne ovat Yhdysvaltain hallituksen liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, joita pidetään erittäin turvallisina sijoituskohteina. Nämä velkakirjat ovat keskeinen osa maailmanlaajuisia rahoitusmarkkinoita ja vaikuttavat merkittävästi globaaleihin korkotasoihin.

Käydään seuraavaksi läpi eri tyyppiset Yhdysvaltain valtionvelkakirjat:

  • Treasury Bills (T-Bills): Nämä ovat lyhyen maturiteetin valtionvelkakirjoja, joiden maturiteetti on yleensä alle vuoden. T-Bills myydään diskontolla ja lunastetaan nimellisarvolla, jolloin tuotto tulee diskonton ja nimellisarvon erosta.
  • Treasury Notes (T-Notes): T-Notes ovat keskipitkän maturiteetin velkakirjoja, joiden maturiteetti vaihtelee yhdestä kymmeneen vuoteen. Ne maksavat kiinteää korkoa puolivuosittain ja lunastetaan nimellisarvolla maturiteetin päättyessä.
  • Treasury Bonds (T-Bonds): Nämä ovat pitkän maturiteetin velkakirjoja, joiden maturiteetti on yleensä yli kymmenen vuotta. Kuten T-Notes, myös T-Bonds maksavat kiinteää korkoa puolivuosittain.
  • Treasury Inflation-Protected Securities (TIPS): TIPS ovat inflaation suojaukseen suunniteltuja velkakirjoja. Niiden pääoma ja korko säätävät arvoaan Yhdysvaltain inflaatioasteen mukaan, suojaten sijoittajia inflaation negatiivisilta vaikutuksilta.

Eri velkakirjatyypit tarjoavat erilaisia korkotasoja, jotka riippuvat useista tekijöistä, kuten maturiteetin pituudesta ja markkinatilanteesta. Yleensä, mitä pidempi maturiteetti, sitä korkeampi on korko, kompensoimassa sijoittajille pidemmän ajan yli ulottuvaa riskiä.

Lyhyen maturiteetin T-Bills tarjoavat yleensä alhaisemman koron, sillä niiden lyhyempi maturiteetti tarkoittaa vähemmän aikaa korkoriskin realisoitumiseen.

T-Notes ja T-Bonds, joilla on pidemmät maturiteetit, tarjoavat korkeampia korkoja heijastaen lisääntynyttä riskiä pidemmän sijoitusajan yli. TIPS:n korko puolestaan mukautuu inflaation mukaan, tarjoten erilaisen riski-tuotto-profiilin.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *