Cantillon-efekti kuvaa taloustieteellistä ilmiötä, jonka mukaan uuden rahan luominen hyödyttää eniten niitä tahoja, jotka saavat rahan käyttöönsä ensin. Tavallinen kansalainen voi suojautua Cantillon-efektiltä sijoittamalla. Cantillon-efekti vaikuttaa elämäämme jokainen päivä ympäri maailmaa.
Mikä on Cantillon-efekti?
Cantillon-efekti kuvaa taloustieteellistä ilmiötä, jonka mukaan uuden rahan luominen hyödyttää eniten niitä tahoja, jotka saavat rahan käyttöönsä ensin. Cantillon-efekti on saanut nimensä taloustieteilijä Richard Cantillonin mukaan.
Irlannissa syntynyt Richard Cantillon muutti 1700-luvun alussa Ranskaan, jossa hän toimi pankkiirina. Cantillon pystyi työnsä kautta tutkimaan rahan ja inflaation vaikutuksia talouteen. Hän huomasi, että uusi raha ei ole neutraalia vaan epätasa-arvoista.
Richard Cantillon havaitsi, että uuden rahan hyödyt valuvat niille tahoille, jotka saavat sen haltuunsa ensimmäisenä. Uusi raha tarkoittaa keskuspankin ja liikepankkien luomaa rahaa, joka laajentaa olemassa olevaa rahavarantoa.
Voit ajatella rahajärjestelmä olevan kuin pyramidi, jonka huipulla on keskuspankki. Seuraavilla tasoilla ovat liikepankit, sitten muut rahoituslaitokset, suuret finanssialan instituutiot jne. Pyramidin pohjalla ovat tavalliset kansalaiset, jotka saavat uuden rahan haltuunsa viimeisenä.
Miksi ajoitus on niin tärkeää? Koska rahan lisääminen johtaa inflaatioon eli hintojen nousuun. Mitä enemmän taloudessa on liikkeellä euroja, sitä enemmän on euromääräistä kysyntää tuotteisiin ja palveluihin. Kun kysyntä nousee, hinnat nousevat.
Hinnat nousevat kuitenkin viiveellä. Hintojen nousu tapahtuu vasta sitten, kun uusi raha alkaa kiertää taloudessa, ja sillä ostetaan tuotteita ja palveluita.
Esimerkki. Jos Euroopan keskuspankki printtaisi biljoonia ja biljoonia euroja uutta setelirahaa, mutta upottaisi ne meren pohjaan, eurot eivät koskaan valuisi kiertoon. Näin ollen lisätty rahamäärä ei nostaisi hintoja. Kyseessä olisi vain luku tietokoneen ruudulla.
COVID-kriisi oli päinvastainen esimerkki. Esimerkiksi Yhdysvallat jakoi parin vuoden ajan tuhansia dollareita kuukaudessa suoraan pankkitileille. Näin uusi raha lähti kiertoon nopeasti ja alkoi nostaa hintoja, mikä aiheutti pahimman inflaation yli 40 vuoteen.
Jos saat uuden rahan käsiisi ensimmäisenä, voit ostaa tuotteita, palveluita ja sijoitusinstrumentteja vanhoilla hinnoilla. Jos saat uuden rahan käsiisi viimeisenä, hinnat ovat jo nousseet, ja uuden rahan ostovoima on heikentynyt merkittävästi. Cantillon-efekti kuvaa juuri tätä epätasa-arvoa.
Esimerkki Cantillon-efektistä: miljoona euroa tilille
Ajatellaan tilanne, jossa Suomen hallitus haluaisi pelastaa heikon taloustilanteen luomalla tyhjästä miljoona euroa jokaisen kansalaisen tilille. Kyllä, tämä olisi hirvittävän huono idea, mutta ääriesimerkki auttaa ymmärtämään paremmin Cantillon-efektiä.
Hallitus kuitenkin ymmärtää psykologisen vaikutuksen: jos he kertoisivat tästä ennakkoon, kaikki hinnat nousisivat jo ennen kuin kansalaiset saisivat rahat tililleen. Litra maitoa maksaisi 2 euron sijasta 200 euroa jne. Joten, he päättävät tehdä tämän yllätyksenä.
Oletetaan, että tietojärjestelmässä tapahtuisi bugi, ja sinä saisit jostain syystä miljoona euroa tilillesi viikkoa muita ennen. Talletuksen yhteydessä olisi viesti, josta voisit päätellä, että viikon päästä kaikki muutkin saavat miljoona euroa tililleen. Mitä tekisit?
Sijoittaisit rahat niukkoihin omaisuusluokkiin tai tuotteisiin, joiden arvon tietäisit nousevan, kun rahan lisäyksen tuoma inflaatio räjäyttäisi hinnat. Ostaisit ehkä asunnon, osakkeita, bitcoineja jne. Todennäköisesti myös varastoon ruokaa ja muita hyödyllisiä tarvikkeita.
Sinä voisit shoppailla kaiken uudella rahalla ja vanhoilla hinnoilla. Kun miljoona euroa tulisi muiden kansalaisten tileille, hinnat nousisivat pilviin välittömästi. Tässä vaiheessa sinä voisit myydä ostamasi osakkeet tai asunnon valtavalla voitolla. Pian tililläsi olisi kenties 100 miljoonaa euroa! Samaan aikaan muiden kansalaisten tilanne olisi käytännössä heikompi kuin aiemmin.
Tämä ääriesimerkki kertoo sen, miten Cantillon-efekti toimii joka päivä. Sen vaikutus ei ole toki näin räikeä, mutta periaate on sama.
Miten suojautua Cantillon-efektiltä?
Tavallinen kansalainen voi suojautua Cantillon-efektiltä sijoittamalla. Sijoittamisen aloittaminen on helpoin ja yksinkertaisin tapa nousta pois rahapyramidin pohjalta ja päästä osaksi Cantillon-efektiä. Kun sijoitat osakkeisiin, asuntoihin, kryptovaluuttoihin, kultaan ja muihin niukkoihin assetteihin, pääset hyötymään Cantillon-efektin vaikutuksesta.
Tämä johtuu siitä, että omistat niitä omaisuusluokkia, joita myös pyramidin huipulla olevat tahot ostavat. Kun uutta rahaa tulee kiertoon, se ei jää koskaan pankkitileille inflaation syötäväksi. Raha sijoitetaan osakkeisiin, velkakirjoihin, kiinteistöihin, kultaan – nykyisin myös kryptoihin.
Jos et omista niukkoja assetteja vaan omaisuutesi on pankkitilillä, sen ostovoima laskee koko ajan inflaation myötä. Sinusta tulee vuosi vuodelta suhteellisesti köyhempi kuin sijoittajat, vaikka saisitkin säästettyä euroissa mitattuna koko ajan lisää.
Jos sijoittaminen ei ole vielä tuttua, lue lisää tästä artikkelista: Näin aloitat sijoittamisen.
On myös tärkeää miettiä lainojen maksamista. Maailman varakkaimmilla tahoilla on jatkuvasti valtavia määriä lainaa. Jos lainassa on inflaatiota pienempi korko, sen reaaliarvo pienenee koko ajan. Lisäksi lainoista saa monissa maissa veroetuja.
Asialinjasta löytyy myös artikkeli tästä aiheesta: kannattaako laina maksaa pois? Siinä käydään läpi erilaisia skenaarioita, joissa laina on fiksua maksaa pois.
Yhteenveto
Cantillon-efekti vaikuttaa elämäämme jokainen päivä ympäri maailmaa. Yllä kuvattu tilanne miljoonasta eurosta pankkitilille on ääriesimerkki Cantillon-efektistä. Todellisuudessa kansantalous ei toimi näin rajulla tavalla, mutta perusperiaate on sama.
Kierrossa oleva rahamäärä kasvaa jatkuvasti, koska maailman valtiot ovat korviaan myöten velkaantuneita. Maailmassa on lähes kaksi kertaa enemmän velkaa kuin kierrossa olevaa rahaa. Koska velalla on aina myös korko, rahaa on luotava jatkuvasti lisää, jotta järjestelmä pysyy pystyssä.
Tästä syystä myös deflaatio on keskuspankkien painajainen. Se parantaisi tavallisen kansalaisen ostovoimaa, mutta nostaisi velkojen reaaliarvoja. Velkojen, joita ei pystytä maksamaan koskaan takaisin. Inflaatio syö puolestaan velkojen reaaliarvoa. Tämän vuoksi Cantillon-efekti ei tule häviämään maailmasta ennen kun nykyinen rahajärjestelmä on resetoitu.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
