Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua eli rahan arvon nousua. Deflaatio voi vaikuttaa voimakkaasti yksilöiden ja yritysten päätöksentekoon. Vaikka deflaatiolle on annettu hyvin negatiivinen sävy, se myös hyödyttää tiettyjä kuluttajia.
Jatkuvassa deflaatiossa eläminen voisi teoriassa kasvattaa kuluttajien ostovoimaa. Deflaatio ja inflaatio ovat toistensa vastakohtia.
Sisällysluettelo
Mitä deflaatio tarkoittaa?
Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua eli rahan arvon nousua. Deflaatio on inflaation vastakohta ja sitä voidaan kutsua myös negatiiviseksi inflaatioksi.
Deflaatio tarkoittaa kuluttajille ostovoiman kasvua. Saat samalla rahalla yhä parempia tuotteita ja palveluita. Vaihtoehtoisesti saat samantasoisia tuotteita enemmän kuin aiemmin.
Tavallisen kuluttajan kannalta on valitettavaa, että deflaatio on taloudessa hyvin harvinainen ilmiö. Tämä johtuu siitä, että rahapolitiikasta vastaavat keskuspankit pyrkivät pitämään inflaation jatkuvasti noin kahdessa prosentissa.
Valtiot ja keskuspankit haluavat inflaatiota, koska deflaatio on huono juttu velallisille. Deflaatiossa velkojen reaaliarvo nousee. Inflaatiossa rahan arvo taas laskee, joten velat voidaan maksaa takaisin jatkuvasti halvemmilla euroilla (tai dollareilla).
Tällä hetkellä lähes kaikki maailman valtiot ovat korviaan myöten veloissa, joten deflaatio on niiden pahin painajainen. Valtiot ja keskuspankit antavat deflaatiolle negatiivisen sävyn juuri tästä syystä.
Vaikka inflaatio on lähes jatkuvasti vallitseva ilmiö, deflaatio voi vallita tietyissä tuotteissa ja toimialoissa. Teknologia on tästä hyvä esimerkki; älypuhelimet, televisiot ja tietokoneet muuttuvat jatkuvasti paremmiksi.
Deflaation vaikutus taloudelliseen käyttäytymiseen
Deflaatio voi vaikuttaa voimakkaasti yksilöiden ja yritysten päätöksentekoon. Kun hintataso laskee, kuluttajat saattavat viivästyttää ostoksiaan, odottaen hintojen jatkuvan laskun.
Tämä odotus voi johtaa kulutuskysynnän laskuun, mikä puolestaan heijastuu yritysten myyntiin ja tuloihin.
Yritykset kohtaavat deflaatiossa ainutlaatuisia haasteita. Ne voivat joutua leikkaamaan kustannuksia, mikä voi tarkoittaa investointien vähentämistä ja työvoiman supistamista.
Hintojen laskiessa yritysten on vaikea säilyttää kannattavuuttaan, mikä voi johtaa kilpailun kiristymiseen ja jopa konkurssien lisääntymiseen.
Deflaatio vaikuttaa myös investointien tuotto-odotuksiin. Kun yleinen hintataso laskee, sijoittajat saattavat siirtää varojaan vähäriskisempiin kohteisiin, mikä voi vähentää taloudellista aktiivisuutta ja innovaatiota.
Deflaatio lisää myös velkaantuneiden yritysten ja yksilöiden taloudellista taakkaa. Kun rahan arvo kasvaa, velan todellinen arvo kasvaa, mikä tekee velan takaisinmaksusta entistä vaikeampaa.
Deflaation hyödyt ja haitat
Vaikka deflaatiolle on annettu hyvin negatiivinen sävy, se myös hyödyttää tiettyjä kuluttajia. Käydään seuraavaksi läpi deflaation hyödyt ja haitat. Ketkä hyötyvät deflaatiosta, ja kenelle se on erityisen haitallista?
Koska deflaatio on inflaation vastakohta, myös hyödyt ja haitat ovat täysin vastakkaiset.
Deflaatiosta hyötyvät
Deflaatiosta hyötyvät sellaiset säästäjät, jotka pitävät rahaa pankkitileillään tai muissa vähäriskisissä sijoituksissa. Kun hintataso laskee, heidän säästönsä ostovoima kasvaa.
Lyhyellä aikavälillä kaikki kuluttajat voivat hyötyä alhaisemmista hinnoista, mikä lisää heidän ostovoimaansa ja mahdollistaa enemmän ostoksia samalla rahamäärällä.
Deflaatiosta hyötyvät myös kaikista pienituloisimmat kuluttajat kuten eläkeläiset, opiskelijat ja matalapalkka-aloilla työskentelevät. Tämä ryhmä kärsii aina inflaatiosta eniten.
Deflaatiosta kärsivät
Deflaatiosta kärsivät yritykset, jos kuluttajat lykkäävät ostoksiaan odottaen hintojen laskevan entisestään. Tämä voi johtaa myynnin laskuun ja taloudelliseen taantumaan.
Deflaatiosta kärsivät laaja-alaisesti myös kaikki velalliset. Tämä tarkoittaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja valtioita. Kun rahan arvo kasvaa, heidän on maksettava velkansa takaisin arvokkaammalla rahalla.
Esimerkki: Oletetaan, että henkilö ostaa asunnon 200.000 eurolla deflaation aikana, jolloin vuosittainen deflaatioprosentti on 4%.
Vuoden kuluttua asunnon arvo on teoreettisesti laskenut 4%, eli 192.000 euroon (200.000 x 0,96). Jos henkilö A:lla on asuntolaina, hänen on maksettava se takaisin alkuperäisellä hinnalla, mutta hänen asuntonsa markkina-arvo on laskenut.
Tämä tarkoittaa, että deflaation aikana asunnon ostaminen voi olla taloudellisesti epäedullista, erityisesti velkarahoituksen kanssa.
Onko deflatorinen talous mahdollinen?
Jatkuvassa deflaatiossa eläminen voisi teoriassa kasvattaa kuluttajien ostovoimaa. Tämä lähestymistapa herättää kuitenkin kysymyksiä talouden dynamiikasta, erityisesti investointien ja talouskasvun suhteen.
Jos yhteiskunnat vähentäisivät velkaantumistaan merkittävästi, se voisi johtaa vakaampaan hintatasoon ja vähentää taloudellista epävarmuutta. Kuitenkin velan rooli investointien ja talouskasvun vauhdittajana on keskeinen. Ilman velkarahoitusta monet yritykset ja innovaatiot jäisivät toteuttamatta.
Historiassa on ollut aikoja, jolloin maailmantalous on toiminut deflaatiossa ja kultakannassa. Nämä jaksot ovat usein olleet sekä taloudellisen vakauden että suurten taloudellisten mullistusten aikoja.
Maailmassa nähtiin vuosina 1870-1890 periodi, jota kutsutaan nimellä ”The Great Deflation”. Tuohon aikaan käynnissä oli teknologinen ja teollinen vallankumous, joka aiheutti rajua deflaatiopainetta. Kuluttajien ostovoima nousi valtavasti, ja moni työllistyi myös aivan uusiin teollisuudenaloihin.
Deflaatio on noussut esiin yhä enemmän myös Bitcoinin syntymisen jälkeen. Bitcoin on disinflatorinen assetti, eli sen inflaatio putoaa jatkuvasti ja menee lopulta nollaan. Ainakin teoriassa, Bitcoinin holdaajan ostovoima paranee.
Moni Bitcoin-fanaatikko uskoo, että fiat-järjestelmä kohtaa tulevina vuosina vääjäämättömän romahduksen ja maailma siirtyy Bitcoin-pohjaiseen järjestelmään.
Vaikka teoreettisesti jatkuva deflaatio ja vähäinen velkaantuminen saattaisivat tuntua houkuttelevalta, käytännössä ne voivat johtaa monimutkaisiin taloudellisiin haasteisiin.
Talouskasvu, innovaatiot ja investoinnit vaativat usein velkarahoituksen ja inflaation kaltaisia dynaamisia tekijöitä toimiakseen tehokkaasti.
Deflaatio vs. inflaatio
Deflaatio ja inflaatio ovat toistensa vastakohtia. Näin ollen niiden vaikutukset ovat täysin vastakkaiset, ja samoin myös toimenpiteet niiden hillitsemiseksi.
- Deflaatio on talouden ilmiö, jossa yleinen hintataso laskee ja rahan ostovoima kasvaa.
- Inflaatio on talouden ilmiö, jossa yleinen hintataso nousee ja rahan ostovoima laskee.
Olipa deflaatiosta ja inflaatiosta mitä mieltä tahansa, ne ovat molemmat erittäin tuhoisia taloudelle noustessaan liian korkealle tasolle.
Keskuspankkien konsensus on tällä hetkellä se, että noin kahden prosentin inflaatio on hyväksi taloudelle. Samalle ne saavat pienen puskurin deflaation varalle. Vuosina 2022-2023 on kuitenkin nähty, miten herkästi inflaatio voi riistäytyä käsistä. Jos näin käy, inflaation palauttaminen takaisin on todella vaikeaa.
Deflaatiosta nouseminen voi olla merkittävästi helpompaa. Keskuspankki voi tehdä valtavia elvytystoimia hyvin nopealla aikataululla ja valtiot voivat jakaa rahaa suoraan ihmisten tileille. Näin tapahtui mm. 2020-2021 Covid-pandemian hoidossa.
On vaikea nähdä suurien teollisuusmaiden kokeva deflatorisia periodeja lähitulevaisuudessa. Kaikki valtiot ovat niin velkaantuneita, että keskuspankit pitävät inflaation varmasti nollan yläpuolella.
Keskuspankkien on myös helppo stimuloida taloutta ja lisätä rahan määrää taloudessa jos deflaatio alkaa näyttää uhkaavalta. Tämä ei ollut mahdollista vielä 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa.
Kuluttajien kannattaa siis hyväksyä se fakta, että ostovoima heikkenee myös jatkossa muutaman prosentin vuositahtia.