By Millainen on Donald Trumpin toimivalta Yhdysvaltain presidenttinä?
Donald Trump on ollut Yhdysvaltain presidentti vasta viikon ajan, mutta ehtinyt allekirjoittaa jo useita ns. toimeenpanomääräyksiä (executive orders). Viime päivinä otsikoissa on ollut etenkin Meksikon rajalle rakennettava muuri, jonka rakentaminen on yksi Trumpin tunnetuimmista vaalilupauksista. Voiko Donald Trump määrätä muurin rakentamisen itse, ja mitä muuta Yhdysvaltain presidentti voi oikein käytännössä tehdä? Tässä artikkelissa selvennetään Yhdysvaltain hallintoa, joka auttaa tulkitsemaan uutisvirtaa paremmin.
Yhdysvaltain hallinnossa valta on jaettu kolmen eri elimen kesken: lainsäädäntövalta on kongressilla, toimeenpanovalta on presidentillä avustajineen, ja ylin tuomiovallan käyttäjä on korkein oikeus. Vaikka valta on jaettu kolmeen erilliseen elimeen, niiden tärkeä rooli on myös valvoa toinen toistaan. Aloitetaan ensin lainsäädäntöelimestä, eli kongressista.
Kongressi koostuu senaatista ja edustajainhuoneesta
Yhdysvaltain kongressi on jaettu kahteen osaan: senaatti ja edustajainhuone. Niistä on käytetty myös aikoinaan nimitystä ylä- ja alahuone, sillä senaatti on ollut perinteisesti aristokraattinen elin, jonka edustajia ei valittu suoralla kansanvaalilla (toisin kuin nykyään). Senaatti koostuu 100 jäsenestä, eli jokaista osavaltiota edustaa kaksi senaattoria. Senaatin puhemiehenä toimii Yhdysvaltain varapresidentti, ja senaattorit valitaan virkaansa kuudeksi vuodeksi. Paikkajako on tällä hetkellä 52 republikaania, 46 demokraattia sekä 2 itsenäistä. Senaatin tehtävänä on mm. vahvistaa monia presidentin aloitteita ja nimityksiä, kuten korkeimman oikeuden tuomarit, suurlähettiläät, sekä kauppasopimukset.
Edustajainhuone on lähimpänä kansaa oleva elin, ja siinä on 435 jäsentä. Edustajat valitaan kahden vuoden välein, ja eri osavaltiot saavat edustajia suhteessa asukaslukuunsa. Paikkajako on tällä hetkellä vahvasti Donald Trumpia suosiva, sillä edustajista on 240 republikaaneja sekä 193 demokraatteja (ja 2 tyhjää). Tärkeimpänä erona senaattiin nähden on se, että kaikki rahankäyttöä koskevat lait ovat lähtöisin täältä, eli mahdollisimman läheltä kansaa. Edustajainhuoneella on myös valta asettaa virkamiehiä (myös presidentti) virkasyytteeseen.
Yhdysvaltain historiassa vain kaksi presidenttiä on asetettu koskaan virkasyytteeseen: Andrew Johnson (1868) ja Bill Clinton (1998). Yhtään presidenttiä ei ole koskaan erotettu, tosin Richard Nixon erosi itse 60-luvulla ennen virallisen prosessin alkamista. Lakiesitysten kohdalla senaatin ja edustajainhuoneen on molempien päästävä yksimielisyyteen pykälien sisällöstä, jonka jälkeen lakiehdotus lähetetään toimeenpanoelimeen vahvistettavaksi.
Donald Trumpin toimivalta: presidentin toimeenpanomääräykset
Sitten päästään Donald Trumpiin, joka edustaa tässä yhtälössä toimeenpanevaa elintä (executive branch). Presidentti ei suinkaan ole roolissaan yksin, vaan tämä osa hallinnosta käsittää kaikki liittovaltioiden eri virkamiehet jne. – yhteensä yli 4 miljoonaa henkilöä. Toimeenpanoelimen tarkoitus on hyväksyä kongressin lakiesitykset, ja pitää huoli niiden toimeenpanosta käytäntöön. Presidentti on toimeenpanoelimen ylimpänä, ja toimii myös armeijan ylipäällikkönä. Lisäksi presidentti tapaa kabinettinsa avulla muiden maiden edustajia, sekä mm. esittää korkeimman oikeuden tuomarit ja suurlähettiläät senaatin hyväksyttäväksi. Presidentillä on myös veto-oikeus lakiesityksiin, jonka kongressi voi tämän jälkeen vielä yrittää kumota 2/3 enemmistöllä. Mitä Donald Trumpin tällä viikolla allekirjoittamat toimeenpanomääräykset (executive orders) sitten tarkoittavat?
Executive order on nimensä mukaisesti toimeenpanomääräys, jonka presidentti voi kirjoittaa milloin tahansa. Donald Trump ei ole tässä suhteessa mikään poikkeus, vaan määräyksiä ovat tehneet kaikki presidentit Yhdysvaltain historiassa, ja hänen edeltäjänsä tekivät niitä myös yli 200 kpl. Toimeenpanomääräys on ikään kuin yrityksessä toimitusjohtajan alaisilleen lähettämä tiedote, jonka tarkoitus on antaa toimintaohjeita esimerkiksi liittovaltion virkamiehille. Nämä määräykset ohittavat kokonaan kongressin, joten kyseessä on todellakin presidentin henkilökohtainen ja suora määräys.
Eikö tämä ole sitten lainsäädäntövallan antamista suoraan presidentille? Tietyllä tapaa kyllä. Presidentti voi toimeenpanomääräyksellä lähettää esimerkiksi sotilaita toiseen maahan. Virallisen sodanjulistuksen voi tehdä vain kongressi, mutta armeijan ylipäällikkönä Trump voi silti lähettää joukkoja esimerkiksi terrorismin vastaisiin operaatioihin. Käytännössä rajat toimeenpanomääräyksille tulevat hallinnon muista osista.
Korkein oikeus valvoo määräyksiä
Tuomiovalta valvoo presidentin asettamia toimeenpanomääräyksiä, ja se on myös estänyt niitä vuosien varrella. Jos korkein oikeus katsoo presidentin ylittävän oikeutensa tai määräyksen rikkovan olemassa olevia lakeja, se voi estää sen toimeenpanon. Tämän lisäksi kongressi voi puuttua asiaan lainsäädännön myötä, ja säätää budjettia muuttavan lain, joka veisi rahat pois presidentin ehdotukselta. Donald Trumpin tilanne on hyvä, sillä republikaaneilla on enemmistö sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Näin ollen hänellä on edeltäjäänsä paremmat mahdollisuudet saada omat määräyksensä läpi, kun kongressi ei niihin tule niihin todennäköisesti puuttumaan. Vaikka kaikki republikaanit eivät olekaan Trumpin takana.
Käytännössä Donald Trump ei voi siis tehdä mitään täysin mielipuolista päätöstä, sillä kaksi muuta hallintoelintä puutuisivat siihen. Tämän lisäksi jokainen uusi presidentti voi kumota edeltäjänsä määräykset niin halutessaan. Toimeenpanomääräykset mahdollistavat rajoitteista huolimatta monia käytännön suoria toimia, joilla Donald Trump voi muuttaa asioita nopeasti. Aika näyttää miten Meksikon rajalle oikein käy, ja kuka mahdollisen muurin maksaa? Donald Trumpin mielestä Meksikon valtio, mutta rajan eteläpuolelta on esitetty asiaan eriäviä näkemyksiä…
Kuva: Flickr / Michael Vadon
What is your reaction?
