Elokuva-arvostelu: The Big Short
The Big Short on vuonna 2015 valmistunut elämäkerrallinen draamakomedia, jonka on ohjannut Adam McKay. Yhdysvaltalainen ohjaaja on paremmin tunnettu tuottajan sekä käsikirjoittajan roolissa lukuisista Hollywood-komedioista. Elokuva perustuu Michael Lewisin kirjoittamaan best-selleriin The Big Short: Inside the Doomsday Machine. Lewis on tunnettu myös Moneyball-kirjastaan, josta tehtiin Brad Pittin tähdittämä Hollywood-elokuva vuonna 2011.
The Bug Short kertoo kirjan tavoin tapahtumista, jotka johtivat vuosina 2007-2008 maailmaa järisyttäneeseen finanssikriisiin. Elokuvan pääosissa nähdään monia tunnettuja Hollywood-nimiä, kuten Brad Pitt, Steve Carell, Christian Bale ja Ryan Gosling. Koska elokuva perustuu tositapahtumiin, päärooleissa olevat hahmot pohjautuvat myös todellisiin henkilöihin.
Tämän lajityypin leffasta ei tule koskaan Fast & Furious tai LOTR-trilogian kaltaista menestystä teattereissa. Elokuva tienasi silti lipputuloina reilut 130 miljoonaa dollaria vain 50 miljoonan budjetilla.
The Big Short sai myös lukuisia tunnustuksia eri elokuva-alan järjestöiltä. Se oli ehdolla vuoden 2016 Oscar-gaalassa viidessä eri kategoriassa, ja voitti lopulta Parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscarin. Tämän lisäksi elokuva voitti 15 muuta alan palkintoa.
Kuvassa vasemmalta näyttelijät Jeremy Strong ja Steve Carell, ohjaaja Adam McKay, näyttelijä Ryan Gosling, tuottaja Brad Grey sekä kaikkien tuntema Brad Pitt.
The Big Short on elokuva yhdestä maailmantalouden merkittävimmistä tapahtumista viimeisen sadan vuoden aikana. Vuonna 2008 huippunsa saanut finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltojen ylikuumentuneesta asuntomarkkinasta. Kyseessä oli klassinen kupla, jonka arkkitehtina toimi tuttuun tyyliin keskuspankki.
Liian matalalla pidetty korkotaso yhdistettynä järjettömän löysiin lainanantokriteereihin sai aikaan taloudellisen tsunamin, jonka iskeytyminen pankkimaailmaan oli vain ajan kysymys. The Big Short tuo loistavalla tavalla esiin sen, kuinka lainoja myönnettiin käytännössä kenelle tahansa, joka sattui kävelemään pankin ovesta sisään.
Nämä roskalainat olivat nimeltään subprime. Lainoja myönnettiin myös ehdoilla, joiden avulla lainanottaja alkoi maksaa lyhennyksiä vasta parin vuoden kuluttua. Moni saattoi siten ostaa valtavan kalliin asunnon, jossa hänellä ei ollut kiinni penniäkään omaa rahaa. Jos lainaa ei joku päivä pystyisi lyhentämään, henkilö voisi vain kävellä ulos asunnosta ja jättää sen pankin haltuun.
Kun asuntojen hinnat samaan aikaan nousivat, ihmiset ottivat pankista lisää lainaa arvonnousua vastaan…ja ostivat uusia asuntoja. Lopulta korttitalo alkoi kaatua, kun keskuspankki lähti nostamaan viitekorkoaan, ja subprime-lainojen maksuvaikeudet alkoivat nousta.
Sijoitusmaailmassa nämä subprime-lainat oli paketoitu joukkovelkakirja-tuotteiksi. Tämän jälkeen pankit hakivat näille CDO:lle luottoluokitusyhtiöiltä korkean luokituksen, jolloin ne näyttivät päältä päin katsottuna vakailta sijoituskohteilta. Todellisuudessa CDO:t olivat tikittäviä aikapommeja, joiden sisällä olevat subprime-lainat mädäntyivät nopeasti kasvavalla tahdilla.
Tämä on juuri se asetelma, jota The Big Short käsittelee.
—
Elokuva lähestyy finanssikriisiä parista eri näkökulmasta. Christian Balen esittämä Michael Burry (perustuu samannimiseen henkilöön) johtaa Scion Capital -nimistä rahastoa. Hän huomaa edellä kuvatun tilanteen lainamarkkinoilla ja haluaa shortata kyseisiä instrumentteja, eli lyödä vetoa niitä vastaan. Pankit nauravat Burryn idealle, sillä niiden näkökulmasta kyse on vedosta, jota on mahdoton hävitä. Eihän asuntomarkkina ole koskaan ennen romahtanut.
Steve Carellin esittämä Mark Baum pääsee myös oman tiiminsä kanssa samoille jäljille. He lähtevät tutkimaan asuntomarkkinoiden tilaa Miamiin, ja huomaavat todellisuuden olevan jopa luultua karumpi. Baumin ryhmä alkaa myös shortata asuntolainamarkkinaa.
Nuoret sijoittajat Charlie Geller ja Jamie Shipley löytävät myös tahollaan tämän pinnan alla tikittävän aikapommin. He päättävät myös ottaa riskin ja shortata markkinaa vastaan apunaan Brad Pittin esittämä Ben Rickert.
—
Elokuva nostaa hyvin esiin tärkeän opetuksen sijoitusmaailmasta. Jos olet oikeassa, mutta liian ajoissa, menet konkurssiin ennen kuin ennustuksesi toteutuu. Shorttaamalla markkinaa elokuvan sankarit joutuvat maksamaan jatkuvasti preemioita pankeille. Toisin sanoen, jos markkina ei romahda riittävän ajoissa, heidän varansa hupenevat nollaan, ja pankit voittavat. Näin myös uhkaa käydä, sillä sijoitusinstrumetit eivät pudota arvoaan, vaikka sisältönä olevat roskalainat alkavat kaatua yhä suuremmalla prosentilla.
The Big Short tuo hyvin esiin sen intressiristiriidan, mikä pankkien ja luottoluokitusyhtiöiden välillä oikein on. Subrime-lainoja sisältävät instrumentit saivat korkeita luokituksia, koska niiden antaminen oli luokitusyhtiöiden intressissä. Jos yhtiö A ei antanut korkeaa luokitusta, pankit siirtyivät käyttämään kilpailijan palveluita.
The Big Short on loistava elokuva erityisesti siksi, koska se käsittelee tätä monimutkaista aihetta myös huumorin avulla:
The Big Short on viihdyttävä elokuva, vaikka sen aiheena oleva finanssikriisi voikin kuulostaa kuivalta. Elokuvan sankareiden kohtalo kiinnostaa katsojaa varmasti loppuun saakka. The Big Short saattaa myös herättää jotkut katsojat ymmärtämään, miten pankkimaailma oikeasti toimii.
‘Truth is like poetry. And most people fucking hate poetry.”
Kyseinen elokuvassa nähty lause on muuten ohjaaja Adam McKayn oma lainaus, sillä hän ei löytänyt kyseiseen segmenttiin paremmin toimivaa lausetta mistään muualta.
The Big Short -elokuvaa voi suositella kaikille draamaelokuvien ystäville, ja etenkin sellaisille henkilöille, joille vuoden 2007-2008 tapahtumat ovat usvan peitossa. Jos et tiedä mitä 10 vuotta sitten tapahtui ja miksi, niin The Big Short on elokuva juuri sinua varten.
Kyseessä ei nimittäin ollut mikään ainutkertainen tapaus, sillä seuraava kriisi on todennäköisesti jo nurkan takana. Vai miltä kuulostaa tämä uutinen vain viiden päivän takaa: “US subprime mortgage bonds back in fashion. Issuance of securities backed by riskier US mortgages roughly doubled in the first quarter from a year earlier, as investors lapped up assets blamed for bringing the global financial system to the brink of collapse a decade ago”. Kuulostaa kovin tutulta…
Kuva: kuvakaappaus alla olevasta trailerista