By Elokuva-arvostelu: Solo – A Star Wars story
Solo: A Star Wars story on vuonna 2018 julkaistu avaruusseikkailu, joka sijoittuu nimensä mukaisesti Star Wars -universumiin. Se taustoittaa Rogue One -seikkailun tavoin vuonna 1977 julkaistua Tähtien sota -elokuvaa, eli kronologisesti osaa neljä.
Elokuvan on ohjannut Hollywood-legenda Ron Howard, joka ei tosin ollut alkuperäinen valinta. Supersuositun Lego-elokuvan ohjannut duo Phil Lord & Christopher Miller aloittivat projektin tammikuussa 2017. Lucasfilm antoi kuitenkin kaksikolle kenkää puoli vuotta myöhemmin vedoten ”taiteellisiin erimielisyyksiin”. Ron Howard tuli pelastamaan projektin ja päätyi lopulta kuvaamaan lähes kaikki kohtaukset uudelleen.
Kuten elokuvan nimi kertoo, kyseessä on tarina nuoresta Han Solosta. Harrison Ford teki aikoinaan tästä avaruuskapteenista yhden Star Wars -universumin suosituimmista hahmoista, ja uusin elokuva kertoo Solon nuoruusvuosista.
Han Soloa esittää Hail Cesar! -elokuvasta kehuja saanut Alden Ehrenreich. Sivuosissa nähdään Game of Thrones -sarjasta tuttu Emilia Clarke, Donald Glover (kuvassa), Woody Harrelson sekä Paul Bettany. Suomalainen Joonas Suotamo on jälleen Chewbaccan roolissa.
Artikkelin kirjoitushetkellä Solo on saanut juuri ensi-iltansa, joten tarkempaa tietoa sen teatterimenestyksestä ei ole vielä olemassa. Elokuvan budjetti oli 250 miljoonaa dollaria – eiköhän se tule ylittymään reilusti.
Solo: A Star Wars story ei käydä läpi Han Solon tarinaa vaippaiästä lähtien, vaan elokuva käynnistyy jostain 20 ikävuoden nurkilta. Elokuva kertoo nuoren miehen noususta Corellia-planeetan viemäreistä taitavaksi salakuljettajaksi. Mukana kuvioissa on myös Emilia Clarken esittämä Qi’ra, joka on Solon nuoruuden rakkaus.
Solon ura lähtee kirjaimellisesti lentoon hänen törmättyään Tobias Beckettin (Woody Harrelson) johtamaan rikollisjoukkoon. Tässä vaiheessa katsojille selviää myös se, kuinka Han Solo ja Chewbacca tutustuivat toisiinsa. Solo ja ’Chewie’ liittyvät Beckettin jengiin ja lähtevät suorittamaan enemmän tai vähemmän itsemurhalta haiskahtavia tehtäviä. He työskentelevät rikollisyndikaatti Crimson Dawnin laskuun, jonka pomona on Paul Bettanyn esittämä Dryden Voss.
Elokuvassa tutustutaan myös Donald Gloverin esittämään Lando Carlissianiin, joka on universumin paras salakuljettaja. Hahmo on tuttu kaikille Star Wars -faneille Imperiumin vastaisku sekä Jedin paluu -elokuvista.
Spoilausvaaran vuoksi juonesta ei tässä kohtaa sen enempää. Elokuva on vahvasti toimintapainotteinen, ja Solo joutuu matkan varrella yhteen jos toiseenkin kiperään tilanteeseen.
—
Kokonaisuutena Solo on mielestäni heikon viime vuosina tehdyistä Star Wars -elokuvista (The Force Awakens, Rogue One, The Last Jedi). Suurimman ongelman muodostavat elokuvan päähenkilöt.
Kolme edellä mainittua Star Wars -elokuvaa ovat todistaneet naissankareiden nousua: Daisy Ridleyn esittämä Rey sekä Rogue One -elokuvan Jyn Erso olivat erinomaisia ja vahvoja sankareita. Emilia Clarken naama on tuttu Game of Thrones -sarjasta myös äärimmäisen vahvana naisena. Nyt Qi’ra on lähinnä täytehahmo, joka ei sano tai tee elokuvassa juuri mitään mainitsemisen arvoista. Hänen taustoja sekä motiivejaan ei myöskään elokuvassa jostain syystä avata.
Qi’ra:n hahmon heikkous ei olisi sinänsä ongelma, jos muut päähenkilöt olisivat karismaattisia ja kiinnostavia. Näin ei kuitenkaan ole. Woody Harrelson näyttää ja kuulostaa jokaisessa roolissaan täsmälleen samalta, eikä tee kyllä poikkeusta tässäkään elokuvassa. Donald Glover hoitaa roolinsa Lando Carlissianin roolissa asianmukaisesti, mutta kyseinen hahmo ei ole olemukseltaan mikään supersankari. Pääosaa esittävää Alden Ehrenreichiä ei voi hirveästi kritisoida roolityöstään, mutta nuori Han Solo ei vain ole erityisen karismaattinen henkilö.
Edellä mainittu Rogue One oli täynnä karismaattisia ja mielenkiintoisia hahmoja. Puhumattakaan The Force Awakens sekä The Last Jedi -elokuvista, joiden vetovoima perustui paljon alkuperäisen Star Wars -trilogian näyttelijöihin.
Yksi häiritsevä tekijä on myös Solon irrallisuus aiemmin nähdyistä Star Wars -elokuvista. Rogue One loppui kirjaimellisesti siihen hetkeen, josta vuoden 1977 Star Wars -elokuva alkoi. Tämä oli yksi elokuvan parhaimmista hetkistä ja sitoi sen hienosti alkuperäiseen trilogiaan. Soloon olisi kaivannut hieman enemmän linkkejä Star Wars -universumin aikajanaan sekä hahmoihin.
Solo: A Star Wars story on loppujen lopuksi Ron Howardin (kuvassa) näköinen elokuva. Howard on tehnyt uransa aikana hienoa työtä, joista esimerkkeinä mm. Rush, Frost/Nixon sekä A Beautiful mind. Howardin elokuvat harvemmin yllättävät tai räjäyttävät tajuntaa, mutta valkokankaalle tulee ulos tasaisen hyvää laatua.
Solo jää todennäköisesti Star Wars -faneille hieman köyhäksi. Se tarjoaa vastauksia muutamiin kysymyksiin Han Solon nuoruudesta, mutta ei ole elokuvana mikään erikoinen. Saamme selville mm. hahmon nimen alkuperän sekä sen, kuinka Millennium Falconin päätyi aikoinaan Han Solon käsiin.
Paras kohta on ehdottomasti Han Solon lentely Falconilla elokuvan loppuvaiheilla. Tässä kohtauksessa tuntuu vahvana alkuperäinen Star Wars -fiilis, ja se kuvaa hienosti Solon taitoja pilottina. Kyseinen pätkä on myös visuaalisesti huikea, kuten monet muutkin elokuvan laajakuvakohtaukset.
Lopuksi mainitaan vielä eräs hauska yksityiskohta. Emilia Clarken Qi’ra taltuttaa erässä kohtauksessa vastustajansa itsepuolustusliikkeellä. Kun Solo kehuu Qi’ran toimintaa, hän vastaa: It was Teräs Käsi.
Kyseessä ei ole mikään hassuttelu, koska Chewbaccan roolissa sattuu olemaan suomalainen Joonas Suotamo. Teräs Käsi on Star Wars -universumissa virallinen nimi itsepuolustustaidoille, jotka Qi’ra myös hallitsee. Taistelulajin nimi on kyllä lainattu aikanaan suomen kielestä.
What is your reaction?
