Euribor on euroalueen tärkein viitekorko ja lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate. Vaikka euribor ja EKP:n ohjauskorko ovat usein hyvin lähellä toisiaan, ne eivät tarkoita samaa asiaa.
Markkinoilla on viisi erilaista euribor-korkoa: 1 viikon, 1 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden Euribor. Euriborin historia alkaa lähes päivälleen samaan aikaan kuin euron historia. Euribor on paljon enemmän kuin pelkkä korko, sillä se toimii myös taloudellisena indikaattorina joka heijastaa euroalueen tilaa ja pankkien välistä luottamusta.
Euribor ennusteet riippuvat vahvasti euroalueen inflaation ja talouskasvun ennusteesta.
Mikä on Euribor?
Euribor on euroalueen tärkein viitekorko ja lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate. Euribor on euroalueen suurimpien pankkien ilmoittama korko, jolla pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen.
Euriborin määritykseen osallistuu 19 pankin muodostama paneeli. Siihen kuuluvat mm. Deutsche Bank, Barclays, Banco Santander, ja ING Bank. Ajantasainen lista löytyy Euroopan rahamarkkinainstituutti EMMI:n verkkosivuilta. Euribor muodostetaan keskiarvona ko. pankkien ilmoittamista koroista.
Euriborkorot julkaistaan jokaisena Target2-maksujärjestelmän aukiolopäivänä. Tämä tapahtuu klo 12:00 Suomen aikaa. Markkinoilla on viisi erilaista euribor-korkoa:
- Yhden (1) viikon euribor
- Yhden (1) kuukauden euribor
- Kolmen (3) kuukauden euribor
- Kuuden (6) kuukauden euribor
- Kahdentoista (12) kuukauden euribor
Euribor on Euroopan tärkein viitekorko. Viitekorko tarkoittaa korkoa, jota käytetään perustana muiden korkojen määrittämiselle.
Tunnetuin esimerkki viitekoron käyttämisestä on asuntolainan korko. Sen viitekorkona käytetään Suomessa useimmin 12 kuukauden euriboria. Lainanottajan kokonaiskorko on silloin 12 kk euribor + pankin marginaali.
Euribor vs. EKP:n ohjauskorko
Vaikka euribor ja EKP:n ohjauskorko ovat usein hyvin lähellä toisiaan, ne eivät tarkoita samaa asiaa. Käsitellään seuraavaksi näiden kahden koron ero.
- EKP:n ohjauskorko on Euroopan keskuspankin määrittelemä korko, jolla pankit voivat lainata rahaa suoraan keskuspankilta. Se on yksi EKP:n rahapolitiikan välineistä, jolla EKP pyrkii ohjaamaan inflaatiota ja talouskasvua haluttuun suuntaan.
- Euribor kuvastaa keskimääräistä korkoa, jolla euroalueen pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen. Se on markkinapohjainen korko, joka heijastaa pankkien välistä luottamusta.
Euroopan keskuspankin ohjauskorko ohjaa nimensä mukaisesti muita korkoja. Kun EKP muuttaa ohjauskorkoaan, se vaikuttaa suoraan pankkien kustannuksiin, kun ne lainaavat rahaa keskuspankilta. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita pankit ovat lainaamaan rahaa toisilleen ja millä korolla.
Alla olevassa kuvassa näkyy Euroopan keskuspankin ohjauskoron (sininen trendilinja) sekä 12 kuukauden euriborin (oranssi trendilinja) välinen suhde edeltävän viiden vuoden ajalta.
Lähde: Lähde: Suomen PankkiKoska euribor on markkinaehtoinen korko, se usein ennakoi EKP:n ohjauskoron suuntaa. Tämän vuoksi euribor kääntyi nousuun vuonna 2022 ennen EKP:n koronnostoja ja vastaavasti laskuun vuonna 2023 ennen koronlaskujen alkamista.
Viisi erilaista euribor-korkoa
Markkinoilla on viisi erilaista euribor-korkoa: 1 viikon, 1 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden euribor. Käydään seuraavaksi läpi nämä korkot hieman tarkemmin.
1 viikon euribor
Yhden viikon euribor on lyhyin euribor-maturiteetti ja kuvastaa markkinoiden lyhytaikaisimpia korko-odotuksia. Suomessa sitä ei yleisesti käytetä asuntolainojen viitekorkona, mutta se antaa viitettä markkinoiden lyhytaikaisista liikkeistä.
1 kuukauden euribor
Yhden kuukauden euribor heijastaa yhden kuukauden lainojen keskimääräistä korkotasoa. Vaikka se ei ole yleisin asuntolainojen viitekorko Suomessa, sitä voidaan käyttää joissakin lyhytaikaisissa rahoitustuotteissa.
3 kuukauden euribor
Kolmen kuukauden euribor on yksi yleisimmistä maturiteeteista ja sitä käytetään usein yrityslainoissa ja johdannaissopimuksissa Suomessa. Se antaa kuvan markkinoiden keskipitkän aikavälin odotuksista.
6 kuukauden euribor
Puolen vuoden euribor on toinen yleinen viitekorko Suomessa, erityisesti yrityslainoissa. Se antaa pidemmän aikavälin näkymän kuin 3 kuukauden euribor.
12 kuukauden euribor
Tämä on yleisin Suomessa käytettävä viitekorko asuntolainoissa. Se heijastaa pankkien odotuksia koron kehityksestä seuraavan vuoden aikana ja on merkittävä indikaattori asuntolainojen korkotason määrittelyssä.
Euriborin historia
Euriborin historia alkaa lähes päivälleen samaan aikaan kuin euron historia. Kun euro otettiin käyttöön vuonna 1999, oli selvää, että uudella valuutta-alueella tarvittaisiin myös yhtenäinen viitekorko kuvaamaan euroalueen pankkien välisten lainojen korkotasoa.
Euriborin ensimmäinen noteeraus tapahtui 30. joulukuuta vuonna 1998 eli kaksi päivää ennen euron käyttöönottoa.
Euriborin kehitys on ollut tiiviisti sidoksissa Euroopan talouden vaiheisiin. Euriborin kehityksestä voidaan nostaa esiin neljä selkeää sykliä vuosien 2000 ja 2022 välillä:
- Vuonna 2000 euribor nousi yli viiteen prosenttiin, kunnes teknologiakuplan puhkeaminen pakotti keskuspankit laskemaan ohjauskorkoaan, mikä käänsi myös euriborin laskuun.
- Vuosina 2003-2005 euribor tasaantui noin 2,3-2,5 prosentin tienoille.
- Vuonna 2006 käynnistyi uusi EKP:n ohjauskoron nostosykli, mikä nosti euriborin 5,5 prosenttiin lokakuussa 2008.
- Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen korot laskivat nopeasti, ja vuodesta 2016 vuoteen 2022 euribor oli jopa miinuksella.
Vuonna 2022 käynnistyi uusi koronnostosykli, kun inflaatio alkoi raivota joka puolella maailmaa. Myös EKP nosti ohjauskorkoaan nopeasti aina 4,5 prosentin tasolle (syyskuu 2023). 12 kk euribor nousi käsi kädessä ja saavutti huipun hieman yli 4,2 prosentissa samaan aikaan.
Vuoden 2023 lopulla euribor kääntyi laskuun ja putosi noin 3,7 prosenttiin sillä markkina alkoi ennakoida EKP:n ohjauskoron laskua. Sitä ei kuitenkaan nähty keväällä 2024, joten euriborin lasku pysähtyi, ja korko on ollut 3,7 prosentin tienoilla kevään ja alkukesän 2024 ajan.
Lue lisää aiheesta: Näin euribor on kehittynyt 2000-luvulla.
Euriborin vaikutus talouteen ja kuluttajiin
Euribor on paljon enemmän kuin pelkkä korko, sillä se toimii myös taloudellisena indikaattorina joka heijastaa euroalueen tilaa ja pankkien välistä luottamusta. Euribor on tärkeä mittari Euroopan keskuspankin rahapolitiikan arvioinnissa, sillä se antaa viitteitä markkinoiden odotuksista tulevista ohjauskoroista.
Euribor vaikuttaa Euroopassa moniin rahoitustuotteisiin, kuten yrityslainoihin, johdannaissopimuksiin ja sijoitustuotteisiin. Sen liikkeet voivat vaikuttaa laajasti koko talouteen, mukaan lukien yritysten rahoituskustannuksiin ja sijoittajien tuotto-odotuksiin.
Kun euribor on matala, se voi viitata siihen, että pankit luottavat toisiinsa ja ovat valmiita lainaamaan rahaa alhaisella korolla. Korkea euribor voi olla merkki epävarmuudesta markkinoilla.
Suomessa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, asuntolainojen korot ovat usein sidottu euriboriin. Jos lainanottaja ei ole käyttänyt koronnousulta suojaavaa korkokattoa, hänen lainanhoitokulunsa voivat kallistua merkittävästi euriborin noustessa.
Asuntolainan voi sitoa myös eri maturiteettiin. Lyhyempi maturiteetti (esim. 3kk euribor) on edullinen euriborin laskiessa, sillä korko tarkistetaan nopeammin. Kahdentoista kuukauden euribor on taas parempi korkojen noustessa, kun tarkistus tehdään vain kerran vuodessa.
Kuluttajille euriborin seuraaminen onkin tärkeää, sillä se voi vaikuttaa oleellisesti heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Jokaisella on hyvä olla käsitys euriborin kehityksestä jo lainanoton yhteydessä.
Lue lisää koroista ja niiden vaikutuksista: Näin korot toimivat taloudessa.
Euribor ennuste
Euribor ennusteet riippuvat vahvasti euroalueen inflaation ja talouskasvun ennusteesta. Käynnissä on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkean inflaation jakso, joka alkaa olla onneksi lopuillaan. Inflaatio kääntyi selvään laskuun vuoden 2023 aikana.
Tällä hetkellä ongelmana on se, että inflaatio ei putoa niin nopeasti kuin keskuspankit haluaisivat. Tämä on hillinnyt myös EKP:n ohjauskoron laskutoimia, mikä on taas pitänyt euriborin korkeammalla kuin moni uskoi vielä 2023-vuoden lopulla. Käydään seuraavaksi läpi hieman näkemyksiä vuosille 2024 ja 2025.
Tällä hetkellä ennusteet viittaavat siihen, että vuoden 2024 lopulla käynnistynyt koronlaskusykli saa jatkoa myös vuoden 2025 puolella. Ei kuitenkaan kannata odottaa yhtä rajuja operaatioita kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Inflaation ennustetaan pysyvän vielä pitkään yli EKP:n kahden prosentin tavoitetasolla, vaikka sinne todennäköisesti päästään vuoden 2025 lopussa. Todennäköisesti EKP laskee ohjauskorkoaan hiljalleen ja seuraa tarkasti, miten markkina kehittyy.
Lue tarkempi analyysi tästä artikkelista: 12 kk euribor ennuste 2025 vuodelle.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
