Euroopan keskuspankki (EKP): tehtävät ja toimivalta

euroopan keskuspankki ekp
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki ja yksi Euroopan Unionin virallisista toimielimistä. Euroopan keskuspankin tärkeimmät tehtävät ovat inflaation hallinta, pankkien ja rahoitusmarkkinoiden valvonta sekä eurosetelien valmistus.

EKP:n päätöksentekorakenne on hierarkkinen, ja sen huipulla on pääjohtaja Christine Lagarde. Euroopan keskuspankin (EKP) tase kuvastaa sen taloudellista asemaa ja on keskeinen väline euroalueen rahapolitiikan toteuttamisessa.

Euroopan keskuspankki (EKP) ja Suomen Pankki ovat molemmat keskeisiä toimijoita euroalueen rahoitusjärjestelmässä, mutta niillä on erilaiset roolit ja vastuut. EKP:n juuret ulottuvat 1970-luvulle, kun Euroopan talousyhteisön jäsenmaat alkoivat pohtia yhteisen valuutan käyttöönottoa.

Mikä on Euroopan keskuspankki (EKP)?

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki ja yksi Euroopan Unionin virallisista toimielimistä. Euroalue koostuu 20 EU:n jäsenvaltiosta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron valuuttana. EKP hallinnoi näiden maiden rahapolitiikkaa yhdessä paikallisten keskuspankkien kanssa.

Euroopan keskuspankin tärkeimpiä tehtäviä ovat inflaation hallinta, kaupallisten pankkien valvonta sekä talousjärjestelmän vakauden ylläpito.

Euroopan keskuspankki on myös osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ). Siihen kuuluvat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskuspankit, vaikka ne eivät käyttäisi euroa. Myös Suomella on yhä oma keskuspankkinsa, Suomen Pankki.

EKP:n taseeseen osallistuvat kaikki EKPJ:n maat, vaikka ne eivät kuuluisi euroalueeseen.

Euroopan keskuspankki perustettiin 1. kesäkuuta 1998, ja sen pääkonttori sijaitsee Frankfurtissa, Saksassa. EKP:n pääjohtajana toimii Christine Lagarde. Hänen pääjohtajakautensa kestää vuodesta 2019 vuoteen 2027.

Euroopan keskuspankin tehtävät

Euroopan keskuspankin tärkeimmät tehtävät ovat inflaation hallinta, pankkien ja rahoitusmarkkinoiden valvonta sekä eurosetelien valmistus. Käydään seuraavaksi läpi EKP:n tehtäviä yksityiskohtaisemmin.

Inflaation hallinta

Inflaation hallinta on yksi EKP:n keskeisimmistä tehtävistä. Inflaation nousu heikentää ostovoimaa, aiheuttaa korkojen nousua, luo epävarmuutta sijoittajille ja vaikuttaa siten negatiivisesti talouskasvuun.

kysyntäinflaatio

EKP pyrkii pitämään inflaation lähellä, mutta alle, kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Tämä tavoite on asetettu, jotta voidaan varmistaa hintavakaus, suojata euroalueen kansalaisia liialliselta hintojen nousulta ja edistää investointeja.

EKP:n työkaluja inflaation hallinnassa ovat ohjauskoron säätö sekä arvopapereiden ostot ja myynnit.

Lue lisää: mikä on inflaatio?

Euroalueen pankkien valvonta

Euroopan keskuspankki valvoo euroalueen kaupallisia pankkeja eli liikepankkeja osana yhteistä valvontamekanismia (SSM, Single Supervisory Mechanism). Liikepankit ovat pankkeja kuten Nordea, OP tai Danske Bank. Valvonta kattaa pankkien liiketoimintamallien arvioinnin, riskienhallinnan ja pääomarakenteen.

EKP:n valvonta varmistaa, että pankit noudattavat tiukkoja sääntöjä ja standardeja, mikä puolestaan suojaa tallettajia, edistää rahoitusjärjestelmän vakautta ja vähentää pankkikriisien riskiä.

EKP ei valvo kansallisia keskuspankkeja samalla tavalla. Kansallisiin keskuspankkeihin kuuluu myös Suomen Pankki. EKP ja kansalliset keskuspankit tekevät tiivistä yhteistyötä rahapolitiikan toteuttamisessa.

Eurosetelien valmistus ja jakelua

Euroopan keskuspankki koordinoi eurosetelien valmistusta ja niiden jakelua euroalueen maissa. EKP huolehtii siitä, että eurosetelit kestävät käyttöä ja niitä on hankala väärentää.

euroseteli
EKP tukee myös seteliteknologian tutkimus- ja kehittämistyötä ja koordinoi eurosetelien valmistusta ja jakelua.

Eurokolikoiden liikkeeseenlasku ja valvonta ovat kunkin euroalueen maan kansallisen keskuspankin vastuulla. Eurokolikot ovat kansallisten rahapajojen tuottamia ja niiden liikkeeseenlaskusta vastaa kukin euroalueen jäsenmaa erikseen.

Vaikka kolikoiden kansalliset puolet voivat vaihdella maittain, niiden yhteinen puoli ja tekniset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset koko euroalueella. Tämä takaa kolikoiden laillisen maksuvälineen aseman kaikissa euroalueen maissa.

Rahoitusmarkkinoiden valvonta

Rahoitusmarkkinoiden tehokas toiminta on välttämätöntä talouskasvulle ja investoinneille. EKP varmistaa, että rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, kuten maksujärjestelmät ja arvopaperikeskukset, toimivat tehokkaasti ja turvallisesti.

EKP seuraa jatkuvasti rahoitusjärjestelmän riskejä ja haavoittuvuuksia ja toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä niiden torjumiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiukempia pääomavaatimuksia pankeille, likviditeettitukitoimia tai muita rahoituspoliittisia toimenpiteitä.

Digitaalinen euro (CBDC)

Euroopan keskuspankki (EKP) on aktiivisesti tutkinut keskuspankkien digitaalisten valuuttojen mahdollisuuksia ja haasteita, erityisesti digieuron osalta. Digieuro olisi keskuspankin liikkeeseen laskema digitaalinen valuutta, joka toimisi euron sähköisenä versiona ja täydentäisi nykyistä käteistä.

EKP tutkii teknologisia ratkaisuja, joilla digieuro voitaisiin toteuttaa, sekä arvioi sen vaikutuksia rahoitusjärjestelmään ja makrotalouteen. EKP on pyytänyt yleisön mielipidettä digieuron mahdollisesta käyttöönotosta ja sen ominaisuuksista.

Yksi keskeinen tehtävä on varmistaa, että digieuro on turvallinen käyttää ja että se kunnioittaa käyttäjien yksityisyyttä. Samalla EKP:n on varmistettava, että digieuron käyttöönotto ei vaaranna rahoitusjärjestelmän vakautta tai aiheuta epätasapainoa pankkijärjestelmässä.

Lue lisää aiheesta: Digitaalinen keskuspankkiraha – CBDC.

Euroopan keskuspankin organisaatio

EKP:n päätöksentekorakenne on hierarkkinen, ja sen huipulla on pääjohtaja Christine Lagarde. Seuraavaksi esittelemme Euroopan keskuspankin orgnisaation huipulta lähtien. Nämä elimet muodostavat EKP:n päätöksentekorakenteen ytimen.

Pääjohtaja

Euroopan keskuspankin pääjohtaja on organisaation näkyvin edustaja ja vastaa keskuspankin päivittäisestä johtamisesta. Pääjohtaja toimii myös neuvoston puheenjohtajana ja on keskeisessä roolissa EKP:n rahapolitiikan linjausten määrittelyssä.

Pääjohtajana toimii Christine Lagarde (kuvassa).

christine lagarde
European Parliament from EU, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons

Christine Lagarde valittiin Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi vuonna 2019. Hänen virkakautensa kestää vuoteen 2027 saakka. Lagarde on entinen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtaja ja Ranskan entinen valtiovarainministeri.

Neuvosto

Neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Se koostuu kuuden johtokunnan jäsenen lisäksi 19 euroalueen keskuspankkien pääjohtajista. Neuvosto vastaa rahapolitiikan strategiasta ja päätöksistä sekä muista keskeisistä toimintalinjauksista.

Johtokunta

Johtokunta on EKP:n toimeenpaneva elin, joka vastaa keskuspankin päivittäisestä johtamisesta ja toiminnasta. Se koostuu pääjohtajasta, varapääjohtajasta ja neljästä muusta jäsenestä. Johtokunta valmistelee neuvoston kokouksia ja toimeenpanee sen päätökset.

Yleisneuvosto

Yleisneuvosto on tärkeä elin, joka tukee neuvostoa ja johtokuntaa. Se koostuu EKP:n johtokunnan jäsenistä ja kaikkien EU:n jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajista, mukaan lukien ne maat, jotka eivät ole euroalueella. Yleisneuvosto käsittelee asioita, jotka liittyvät euroalueen ulkopuolisten maiden suhteisiin ja valmistelee euroalueen laajentumista.

Euroopan keskuspankin tase

Euroopan keskuspankin (EKP) tase kuvastaa sen taloudellista asemaa ja on keskeinen väline euroalueen rahapolitiikan toteuttamisessa. EKP:n tase koostuu pääasiassa eri euroalueen maiden keskuspankkien liikkeeseen laskemista rahamääräisistä välineistä ja niiden hallussa olevista varoista.

Jokainen euroalueen keskuspankki pitää yllä omaa tasettaan, joka yhdessä EKP:n taseen kanssa muodostaa Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tämä tase kuvastaa Eurojärjestelmän yhteisiä rahapolitiikkatoimia sekä kunkin keskuspankin erityisiä toimia omassa maassaan.

EKP:n taseeseen osallistuvat Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat keskuspankit. Mukana ovat myös maita, jotka eivät käytä euroa valuuttana. Jokaisen keskuspankin osuus perustuu maan asukaslukuun.

EKP:n taseen suurimmat maksajat:

  1. Saksan keskuspankki: 21,4 %
  2. Ranskan keskuspankki: 16,6 %
  3. Italian keskuspankki: 13,8 %
  4. Espanjan keskuspankki: 9,7 %
  5. Puolan keskuspankki: 6,0 %

Suomen Pankin osuus on 1,5 prosenttia.

EKP:n taseen muodostumisesta päättää EKP:n neuvosto. Neuvosto asettaa rahapolitiikan linjaukset ja päättää toimenpiteistä, kuten avomarkkinaoperaatioista, joiden avulla EKP vaikuttaa likviditeettiin ja ohjauskorkoihin. Nämä päätökset heijastuvat suoraan EKP:n taseeseen.

EKP:n taseen koko ja rakenne vaikuttavat suoraan euroalueen likviditeettiin ja korkotasoon. Kun EKP ostaa arvopapereita markkinoilta, se lisää likviditeettiä pankkijärjestelmään, mikä voi alentaa korkoja ja edistää lainanantoa.

Vastaavasti, kun EKP myy arvopapereita tai kerää talletuksia pankeilta, se vähentää likviditeettiä ja voi nostaa korkoja. EKP:n taseen kautta tehdyt toimet vaikuttavat siten laajemmin euroalueen talouden kasvuun, investointeihin ja työllisyyteen.

Opi lisää keskuspankkien tehtävistä ja työkaluista: Näin keskuspankit toimivat.

Euroopan keskuspankki vs. Suomen Pankki

Euroopan keskuspankki (EKP) ja Suomen Pankki ovat molemmat keskeisiä toimijoita euroalueen rahoitusjärjestelmässä, mutta niillä on erilaiset roolit ja vastuut. Vaikka molemmat ovat keskuspankkeja, niiden tehtävät ja toimintatavat eroavat toisistaan erityisesti niiden toimintaympäristön ja vastuunjaon osalta.

Suomen Pankki on yksi euroalueen 19 kansallisesta keskuspankista, ja se toimii yhteistyössä EKP:n kanssa osana eurojärjestelmää. Eurojärjestelmän päätehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella. Vaikka EKP tekee päätökset euroalueen rahapolitiikasta, kansalliset keskuspankit, kuten Suomen Pankki, ovat vastuussa näiden päätösten toteuttamisesta käytännössä omassa maassaan.

Kuvassa Suomen Pankin pääkonttori Helsingissä.

suomen pankki

Suomen Pankin tehtävät kattavat laajan kirjon toimintoja. Se vastaa Suomen rahapolitiikan toteuttamisesta EKP:n ohjeiden mukaisesti, valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta, tuottaa tilastoja ja talousennusteita sekä huolehtii maksujärjestelmien toimivuudesta. Lisäksi Suomen Pankki vastaa eurosetelien ja -kolikoiden liikkeellelaskusta Suomessa.

EKP:n ja Suomen Pankin välinen yhteistyö on tiivistä ja jatkuvaa. Suomen Pankin edustajat osallistuvat EKP:n päätöksentekoon ja työryhmiin, ja molemmat pankit vaihtavat säännöllisesti tietoja ja näkemyksiä talouden kehityksestä.

Euroopan keskuspankin historia

EKP:n juuret ulottuvat 1970-luvulle, kun Euroopan talousyhteisön jäsenmaat alkoivat pohtia yhteisen valuutan käyttöönottoa. Delorsin komitea, joka perustettiin vuonna 1988, esitti suosituksia talous- ja rahaliiton perustamiseksi. Tämän seurauksena Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992, ja se loi perustan Euroopan talous- ja rahaliitolle sekä EKP:n perustamiselle.

EKP perustettiin virallisesti 1. kesäkuuta 1998, ja se aloitti toimintansa Frankfurtissa, Saksassa. EKP:n ensimmäinen tehtävä oli valmistella euron käyttöönottoa, joka tapahtui 1. tammikuuta 1999. Euron otti aluksi käyttöön 11 EU-maata.

EKP:n merkittäviä toimenpiteitä:

  • 2008-2009: Maailmanlaajuinen finanssikriisi vaikutti voimakkaasti euroalueeseen, ja EKP reagoi laskemalla ohjauskorkojaan ja toteuttamalla epätavanomaisia rahapolitiikan toimia.
  • 2010-2012: Euroalueen velkakriisi johti siihen, että EKP otti käyttöön useita toimenpiteitä, kuten valtionlainojen osto-ohjelmat, tukemaan jäsenmaita ja rahoitusjärjestelmää.
  • 2014: EKP lanseerasi negatiiviset talletuskorot ja aloitti laajamittaisen arvopaperiosto-ohjelman (QE) vastauksena matalaan inflaatioon ja talouden heikkouteen.
  • 2015: EKP perusti yhteisen valvontamekanismin (SSM) osana Euroopan pankkiunionia, joka valvoo suoraan euroalueen merkittävimpiä pankkeja.
  • 2020: COVID-19-pandemian seurauksena EKP toteutti useita toimenpiteitä, kuten Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP), tukemaan euroalueen taloutta.

EKP:n merkittäväksi toimenpiteeksi voidaan myös laskea taistelu inflaatiota vastaan pandemian jälkeen vuosina 2022-2023. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan poikkeuksellisen voimakkaasti, mikä on johtanut euriborin nousuun korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *