Hopeaan sijoittaminen

hopeaan sijoittaminen
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Hopea on alkuaine, jonka symboli on Ag ja järjestysluku 47. Hopeaan voi sijoittaa ostamalla fyysistä hopeaa, ETF-rahastoja tai kaivosalan osakkeita.

Hopeaan sijoittamisessa on monia hyviä puolia, joista monille on tärkeintä fyysisen hopean tarjoama mahdollisuus saada sijoituskohde pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Hopean huonona puolena mainitaan usein kassavirran puuttuminen.

Kulta ja hopea ovat molemmat jalometalleja, jotka ovat houkutelleet sijoittajia tuhansia vuosia. Hopean hinta on vaihdellut vuosien varrella monista eri syistä, mukaan lukien taloudelliset, poliittiset ja teknologiset tekijät

Mikä on hopea?

Hopea on alkuaine, jonka symboli on Ag ja järjestysluku 47. Se on pehmeä ja kiiltävä jalometalli, joka on tunnettu arvokkaana materiaalina tuhansien vuosien ajan.

Hopean historia juontaa juurensa antiikin aikoihin. Sitä on käytetty kaupankäynnissä, koruissa, taiteessa ja lääketieteessä. Monissa kulttuureissa hopeaa on pidetty pyhänä ja voimakkaana materiaalina.

Nykyisin hopeaa käytetään monissa teollisissa sovelluksissa sen erinomaisten sähkönjohtavuuden vuoksi. Se on olennainen osa monia elektroniikkalaitteita, kuten älypuhelimia ja tietokoneita. Lisäksi hopeaa käytetään aurinkopaneeleissa, sähköautoissa sekä monissa lääketieteellisissä sovelluksissa.

Korut ja hopeaesineet muodostavat myös merkittävän käyttökohteen. Hopean kiiltävyys ja kestävyys tekevät siitä suositun materiaalin korujen valmistuksessa.

Toisin kuin monet muut metallit, hopea ei reagoi helposti hapen kanssa, mikä tekee siitä korroosionkestävän. Tämä ominaisuus yhdistettynä hopean sähkön- ja lämmöjohtavuuteen tekee siitä arvokkaan teollisuusmetallin.

Vaikka hopea onkin arvokas metalli, sen hinta per unssi on vain noin 1/80 osan siitä mitä kullalla. Tämä tekee hopeasta houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka etsivät edullisempaa tapaa sijoittaa jalometalleihin.

Hopeaan sijoittaminen

Hopeaan voi sijoittaa ostamalla fyysistä hopeaa, ETF-rahastoja tai kaivosalan osakkeita. Nämä ovat kolme yleisintä tapaa sijoittaa hopeaan. Käydään ne seuraavaksi läpi yksitellen.

Fyysinen hopea

Fyysinen hopea tarkoittaa sijoittamista hopeaharkkoihin tai hopeakoikoihin. Tämä on se perinteinen tapa, sillä sijoittajat ovat hankkineet fyysistä hopeaa jo tuhansien vuosien ajan. Fyysistä hopeaa voi säilyttää kotona, pankkiholvissa tai muiden säilytyspalveluiden avulla.

Alla olevassa kuvassa näet hopeakolikoita.

hopeakolikot
Kuva: Unsplash

Fyysistä hopeaa hankkivat ne sijoittajat, jotka haluavat sijoituksensa ulos pankkijärjestelmästä.

Hopean heikkoutena kultaan verrattuna on sen matala hinta per unssi tai kilo. Esimerkiksi 20.000 euron sijoittaminen hopeaan tarkoittaisi noin 30 kiloa hopeaharkkoja ja kolikoita. Jos summat nousevat satoihin tuhansiin euroihin, säilytyksestä muodostuu nopeasti ongelma.

Hopea TF-rahastot

Hopea-ETF:t (Exchange Traded Funds) ovat rahastoja, jotka seuraavat hopean hintaa ja sijoittavat joko fyysiseen hopeaan tai hopeafutuureihin. Ne ovat helppo tapa sijoittaa hopeaan digitaalisesti sijoitusplatformin kautta.

ETF-rahastot ovat hyvin likvidejä, eli niiden osuuksia on helppo ostaa ja myydä. Suosittu iShares Silver Trust (ticker: SLV) mahdollistaa myös suuret sijoitukset ongelmitta.

Alla on kuva Yhdysvaltojen suosituimmista hopea-ETF:stä.

silver etf
Kuva: etfdb.com

Suomessa on helppoa sijoittaa hopea ETF-rahastoihin Nordnetissa. Löydät Nordnetista myös muita johdannaisia sekä hopeaan liittyviä kaivososakkeita. Lue lisää Nordnetista tästä artikkelista: Nordnet kokemuksia.

Hopea-ETF tarjoaa helpon ja tehokkaan tavan sijoittaa hopeaan digitaalisesti, mutta sijoittajien on oltava tietoisia hallinnointipalkkioista ja muista kuluista, jotka voivat vaikuttaa tuottoihin.

Kaivososakkeet

Kaivososakkeet ovat osakkeita yrityksistä, jotka etsivät, louhivat ja jalostavat hopeaa. Ne tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden hyötyä hopean hinnan noususta sekä kaivosyhtiön liiketoiminnan kasvusta.

Sijoittajalla on mahdollisuus päästä osakkeiden avulla korkeampiin tuottoihin, jos kaivosyhtiö on menestyvä. Osakkeet voivat myös maksaa osinkoja.

Korkeamman tuottopotentiaalin kääntyöpuolena on korkeampi riski verrattuna fyysiseen hopeaan tai ETF:ään. Kaivososakkeiden arvo voi vaihdella paitsi hopean hinnan, myös yhtiökohtaisten tekijöiden, kuten louhintaongelmien, poliittisten riskien ja hallinnon päätösten perusteella.

Kaivososakkeiden sijoittajien on tärkeää ymmärtää, että hopea on monissa kaivoksissa muiden metallien louhinnasta saatava sivutuota. On olemassa myös puhtaasti hopeaa louhivia kaivoksia, joten sijoittajan on hyvä erottaa nämä toisistaan.

Kaivososakkeiden ostoa pidetään usein vivutettuna sijoituksena hopeaan.

Hopeaan sijoittaminen – hyvät puolet

Hopeaan sijoittamisessa on monia hyviä puolia, joista monille on tärkeintä fyysisen hopean tarjoama mahdollisuus saada sijoituskohde pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Myös hopean historiallinen kyky säilyttää arvonsa on listan kärkisijoilla.

Käydään seuraavaksi läpi neljä hyvää puolta hopeaan sijoittamisessa.

hopeaharkko
Kuva: Unsplash

Fyysinen hopea on historiallinen arvonsäilyttäjä

Hopea on toiminut arvonsäilyttäjänä ja vaihdon välineenä tuhansien vuosien ajan. Antiikin sivilisaatioista nykypäivään, hopeaa on arvostettu sen ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi.

Vaikka hopea ei ole yhtä suosittua kuin kulta, monet sijoittajat pitävät sitä vakaana sijoituksena taloudellisesti epävarmoina aikoina.

Hopeakolikot ja hopeaharkot antavat sijoittajille konkreettisen tunteen omistuksestaan. Lisäksi, toisin kuin paperimuotoiset sijoitukset, fyysinen hopea ei ole altis sähköisille tai digitaalisille vahingoille.

Fyysisessä hopeassa ei ole vastapuoliriskiä

Kun omistat fyysistä hopeaa, sinulla ei ole riskiä siitä, että toinen osapuoli ei täytä velvoitteitaan. Tämä tekee siitä turvallisen sijoituksen, toisin kuin jotkut muut rahoitusinstrumentit, joissa on vastapuoliriski.

Jos sijoitat esimerkiksi futuureihin, ETF-rahastoihin tai muihin johdannaisiin, niillä on aina liikkeellelaskija. Tämä tarkoittaa finanssialan yritystä. Jos kyseinen yritys joutuu ongelmiin esim. pankkikriisin aikana, voit menettää pääsyn sijoituksiisi.

Kun hankit fyysistä hopeaa, sijoituksesi on aina omassa hallinnassasi. Tämä ominaisuus on monille hopeaan sijoittaville tärkein syy hankkia sitä.

Fyysinen hopea täydentää kultaa

Vaikka hopea ei ole yhtä tiheää kuin kulta, suuri määrä arvoa voidaan silti säilyttää suhteellisen pienessä tilassa. Tämä tekee hopeasta käytännöllisen sijoituksen niille, joilla on rajallinen säilytystila.

Hopeakolikot toimivat loistavasti myös kultaa täydentävänä sijoituksena. Jos omistat sekä hopea- että kultakolikoita ja haluat muuttaa osan sijoituksistasi euroiksi, on helppo myydä pienemmän yksikköhinnan hopeakolikot.

Jos pankkijärjestelmä ja internet kaatuvat joskus kriisien tai sotien seurauksena, hopeakolikot ovat todennäköisesti paras maksuväline maapallolla tärkeiden elintarvikkeiden ja polttoaineen hankintaan.

Hopean monipuoliset käyttökohteet

Hopea on korvaamaton metalli monissa teollisissa sovelluksissa. Se on olennainen osa elektroniikkaa, ja hopeaa käytetään myös antibakteerisissa sovelluksissa. Hopea on myös keskeinen osa ”vihreää siirtymää” johtuen sen roolista aurinkopaneeleissa.

Hopea on näistä käyttökohteista johtuen enemmän teollinen metalli kultaan verrattuna. Hopealla on toki myös käyttökohteita koru- ja taide-esineissä, mutta sen kurssi heijastelee enemmän teollista kysyntää. Moni näkee tämän hopean vahvuutena kultaan verrattuna.

Hopeaan sijoittaminen – huonot puolet

Hopean huonona puolena mainitaan usein kassavirran puuttuminen. Fyysisessä hopeassa on omat ongelmansa mm. sen vaatiman säilytystilan vuoksi.

Hopea ei tuota kassavirtaa

Toisin kuin osakkeet, kiinteistöt tai velkakirjat, fyysinen hopea ei tuota säännöllistä kassavirtaa. Sijoittajat eivät saa osinkoja tai korkoa omistuksestaan. Vaikka hopean hinta voi nousta ajan mittaan, sijoittaja ei saa säännöllistä tuloa ennen kuin hän myy omaisuutensa.

Koska hopea ei tuota kassavirtaa, sijoittajat ovat täysin riippuvaisia markkinahintojen vaihteluista saadakseen tuottoa sijoitukselleen. Tämä tekee hopeasta spekulatiivisemman sijoituksen verrattuna muihin omaisuusluokkiin.

Fyysisen hopean säilytys

Toisin kuin digitaaliset sijoitukset, fyysinen hopea vaatii säilytystä. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia, kuten vakuutus ja turvallinen säilytyspaikka. Lisäksi on olemassa varkausriski.

Säilytys on myös hopean heikko puoli verrattuna muihin jalometalleihin kuten kultaan tai platinaan. Koska hopean kilohinta on matalin, suurien summien sijoittaminen hopeaan vaatii merkittäviä määriä säiltyskapasiteettia.

Sijoittajien on myös oltava tietoisia ympäristötekijöistä, kuten kosteudesta, joka voi vaikuttaa hopean kuntoon. Hopean säilyttäminen vaatii myös sijoittajilta lisähuomiota, koska sen kunto ja puhtaus voivat vaikuttaa sen jälleenmyyntiarvoon.

Riskit ostoissa ja myynneissä

Vaikka hopean myyminen on yleensä helppoa, voi olla tilanteita, joissa myynti voi olla haastavaa. Esimerkiksi, jos markkinat ovat epälikvidejä, sijoittaja saattaa joutua myymään hopeansa alennuksella.

Fyysiseen hopeaan liittyy myös paljon huijauksia. Moni hopeaharkkoa myymässä ollut henkilö onkin havainnut, että kyseessä on vain hopealla kuorrutettu kupari. Hopean ostajan on oltava tämän vuoksi erittäin tarkkana.

Asialinja suosittelee hankkimaan hopeaa kolikkomuodossa. Yksi kolikko on liian arvoton yksikkö, että sen väärentäminen kannattaisi. Lisäksi kolikot on helpompi myydä harkkoon verrattuna.

Hopea on sivutuote

Yksi hopean vähemmän tunnetuista heikkouksista liityy louhintaan. Hopea ei ole useimmissa tapauksissa päämetalli, jota kaivoksessa louhitaan. Hopea on sen sijaan sivutuote mm. kuparin, lyijyn, sinkin tai kullan louhinnassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että hopean tuotanto on riippuvaista muiden metallien markkinahinnoista ja kysynnästä. Tämä voi heijastua suoraan hopean kurssiin ja pitää sen vuosikausia alhaalla markkinatilanteessa, jonka pitäisi olla hopealle suosiollinen.

Kulta vs. hopea

Kulta ja hopea ovat molemmat jalometalleja, jotka ovat houkutelleet sijoittajia tuhansia vuosia. Vaikka ne jakavat monia yhteisiä piirteitä, niillä on myös merkittäviä eroja, jotka voivat vaikuttaa sijoittajan päätöksiin.

kulta vs. hopea
Kuva: Unsplash

Seuraavaksi tarkastellaan tärkeimpiä pointteja sijoittajan näkökulmasta.

  1. Hinta: Hopean hinta (per unssi) on tällä hetkellä lähes sadaosa kullan hinnasta, mikä tekee siitä saavutettavamman monille sijoittajille. Saat yhden kolikon jo parin kympin sijoituksella, mikä on houkuttelevaa piensijoittajille.
  2. Teollinen kysyntä: Hopean teollinen kysyntä on huomattavasti kultaa laajempaa ( mukaan lukien elektroniikka, aurinkopaneelit ja lääketiede. Tämä teollinen kysyntä voi vaikuttaa hopean hintaan ja tehdä siitä vähemmän riippuvaisen taloudellisista kriiseistä.
  3. Turvasatama: Kulta on näistä kahdesta enemmän arvonsäilyttäjä ja turvasatama, joka voi hyötyä taloudellisista epävarmuuksista. Se on ollut kautta historian aina harvinaisempaa ja arvokkaampaa kuin hopea.
  4. Säilytys ja Koko: Koska kulta on arvokkaampaa tiheydeltään kuin hopea, suuri määrä varallisuutta voidaan säilyttää pienemmässä tilassa kullan kanssa.
  5. Markkinoiden likviditeetti: Molemmat metallit ovat likvidejä, mikä tarkoittaa, että ne voidaan helposti muuttaa rahaksi. 

Lue lisää kullan ominaisuuksista ja hyvistä puolista muihin jalometalleihin verrattuna: kultaan sijoittamisen hyvät ja huonot puolet.

Hopean historiallinen hintakehitys

Hopean hinta on vaihdellut vuosien varrella monista eri syistä, mukaan lukien taloudelliset, poliittiset ja teknologiset tekijät. Tässä tarkastellaan kahta merkittävää ajanjaksoa hopean hintahistoriassa: 1980-luvun piikki ja 2010-luvun piikki.

1980-luvun hintapiikki

Hopean hinta nousi 1980-luvulla ennätyksellisen korkealle, saavuttaen yli 35 dollaria unssilta. Tämän dramaattisen nousun takana olivat Huntin veljekset, Nelson Bunker Hunt ja William Herbert Hunt, jotka yrittivät monopolisoida hopeamarkkinat.

He alkoivat ostaa suuria määriä hopeaa sekä fyysisessä muodossa että johdannaissopimuksilla. Tämä massiivinen osto aiheutti hopean hinnan räjähdysmäisen nousun.

Lopulta regulaattorit puuttuivat asiaan ja muuttivat marginaalisääntöjä. Tämän seurauksena hinta romahti yhtä nopeasti kuin se oli noussut. Huntin veljekset menettivät miljardeja ja joutuivat lopulta konkurssiin.

2010-luvun hintapiikki

Toinen merkittävä piikki hopean hinnassa tapahtui huhtikuussa 2011, kun hinta nousi jälleen lähelle 50 dollaria unssilta. Tämän nousun taustalla olivat useat tekijät, mukaan lukien globaali talouskriisi, keskuspankkien elvytystoimet ja kasvava kysyntä hopeasta teollisuudessa ja sijoituksena.

Myös kullan hinta rikkoi uuden ennätyksen samoihin aikoihin. Monet sijoittajat kääntyivät hopean puoleen etsiessään suojaa inflaatiota ja taloudellista epävarmuutta vastaan. Vaikka hinta laski huipun jälkeen, tämä ajanjakso osoitti jälleen hopean merkityksen sijoittajille epävarmoina aikoina.

Kullan ja hopean hinnan välinen suhde

Kullan ja hopean välisestä suhteesta löytyy luotettavaa dataa yli 300 vuoden ajalta. Historiallisesti näiden kahden jalometallin välinen suhde on ollut noin 15:1 kullan hyväksi. Tämä on pohjautunut siihen määrään, miten paljon molempia metalleja on louhittu.

Alla olevassa kuvassa näet kullan ja hopean välisen suhteen 1700-luvulta lähtien.

kulta hopea suhde
Lähde: longtermtrends.net

Kuten kuvasta näkyy, suhde pysyi hyvin vakaana 1900-luvulle saakka. Sen jälkeen suhde on heilunut noin 20:1 ja 100:1 välimaastossa.

Monien analyytikoiden mielestä tämä on hyvin outoa, sillä 2000-luvun teknologiabuumi on lisännyt hopean kysyntää entisestään. Lisäksi hopeaa ei ole kannattavaa kerätä talteen pieniä määriä vanhoista elektroniikkalaitteista.

Kun tähän päälle lasketaan aurinkopaneelit ja sähköautot, hopean kysynnälle ei näy loppua. Hurjimpien arvioiden mukaan kullan ja hopean suhde voi palautua jopa 5:1 – 2:1 tasolle. Tämä tarkoittaisi hopean hinnannousua satoihin, tai jopa tuhanteen, dollariin.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *