Hyperinflaatio: miten siihen ajaudutaan?

hyperinflaatio
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Hyperinflaatio on talouden tila, jossa tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat erittäin nopeasti ja hallitsemattomasti. Hyperinflaatio johtuu rahavarannon liian nopeasta kasvusta yhdistettynä kansalaisten luottamuksen romahtamiseen. Hyperinflaation vaikutukset ovat monta kertaluokkaa vakavampia kuin tavallisen inflaation.

Hyperinflaatio ei ole uusi ilmiö, vaan hyperinflaatiota on nähty kautta historian. Hyperinflaation estäminen ja hallinta ovat keskeisiä tehtäviä jokaiselle hallitukselle ja keskuspankille.

Mikä on hyperinflaatio?

Hyperinflaatio on talouden tila, jossa tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat erittäin nopeasti ja hallitsemattomasti. 

Hyperinflaatio eroaa tavallisesta inflaatiosta sen voimakkuuden vuoksi. Hyperinflaation määritelmänä pidetään 50 prosentin hintojen nousua yhdessä kuukaudessa. Normaali inflaatio on vain parin prosentin luokkaa vuositasolla.

Inflaatio ja hyperinflaatio eroavat hintojen kasvunopeuden lisäksi niiden hallinnan osalta. Tavallista inflaatiota voidaan hallita monin tavoin, mutta hyperinflaatio on kuin metäspalo, joka on riistäytynyt käsistä.

Hyperinflaatio tarkoittaa käytännössä rahan arvon täydellistä romahtamista. Valuutan arvo putoaa niin matalaksi, että seteleitä ryhdytään käyttämään wc-paperina ja takan sytykkeenä.

Hyperinflaation tunnetuin historiallinen esimerkki on Weimarin Saksa 1923-luvulla. Tuorein esimerkki on Venezuelassa raivoava hyperinflaatio. Myös Zimbabwen hyperinflaatio vuodelta 2008 on yksi tunnetuimmista tapauksista.

Mistä hyperinflaatio johtuu?

Hyperinflaatio johtuu rahavarannon liian nopeasta kasvusta yhdistettynä kansalaisten luottamuksen romahtamiseen. On tärkeä ymmärtää, että pelkkä rahavarannon kasvu ei saa aikaan inflaatiota. Tämä on yksi yleisimmistä ajatusvirheistä hyperinflaatioon liittyen.

Ajattele tilannetta, jossa keskuspankki luo 1000 biljoonaa euroa seteleinä ja upottaa ne valtameren pohjaan. Jos raha ei kierrä taloudessa, sitä ei käytetä tuotteiden ja palveluiden ostamiseen, eivätkä hinnat nouse.

Rahan kiertonopeus on keskeinen tekijä hyperinflaation aikaansaamisessa. Hyperinflaation aikana kansalaiset panikoivat rahan arvon laskiessa ja pyrkivät käyttämään jokaisen saamansa kolikon ja setelin välittömästi. Tämä saa aikaan valtavan rahan kiertonopeuden mikä ruokkii hyperinflaatiota.

euro

Hyperinflaatio syntyy usein myös yllättäen. Tämä johtuu siitä, että rahan luomisessa ja poliittisissa päätöksissä on usein jopa vuosien viive ennen kuin niiden vaikutukset näkyvät taloudessa. Poliitikot kuvittelevat pääsevänsä kuin koira veräjästä holtittomasta rahapolitiikasta. Yhtäkkä kansalaisten luottamus rahaan kuitenkin häviää, ja hyperinflaatio syntyy räjähtävällä vauhdilla.

Yksi asia on varmaa. Jos kansalaisten luottamus omaan rahaan katoaa, sitä on mahdotonta saada takaisin ilman koko valuuttajärjestelmän remonttia.

Sodat ja muut kriisit pahentavat hyperinflaatiota. Kriisien aikana tuotteiden ja palveluiden tuotanto häiriintyy, minkä vuoksi niitä on saatavilla vähemmän. Tämä johtaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon, mikä puolestaan kiihdyttää hintojen nousua.

Hyperinflaation vaikutukset

Hyperinflaation vaikutukset ovat monta kertaluokkaa vakavampia kuin tavallisen inflaation. Hyperinflaatio ajaa valtion nopeasti maksukyvyttömään tilaan ja aiheuttaa  talouskriisien lisäksi myös humanitäärisen kriisin ja mellakoita. Käydään seuraavaksi läpi hyperinflaation tunnetuimpia vaikutuksia.

Valuutan arvon täydellinen romahtaminen

Valuutan arvo romahtaa hyperinflaatiossa niin pahasti, että se menettää kaiken ostovoimansa. Tämä tarkoittaa, että rahalla ei enää voi ostaa käytännössä yhtään mitään. Ihmiset joutuvat käyttämään seteleitä esimerkiksi polttoaineena tai wc-paperina.

Valuutan arvon romahtaminen johtaa siihen, että kansalaiset alkavat siirtyvät vaihtokauppaan. Kukaan ei yksinkertaisesti halua vastaanottaa rahaa, jonka ostovoima voi puolittua jo parissa päivässä. Maksuvälineiksi kelpaavat silloin pitkää säilyvä ruoka, jalometallit, bensiini ym. hyödylliset tarvikkeet.

Talouskriisi

Hyperinflaatiosta seuraa aina vakava taloudellinen kriisi, joka alkaa jo kauan ennen hyperinflaation pahinta vaihetta. Kun valuutan arvo heikkenee riittävästi, tuonti pysähtyy, sillä tuontitavaroiden hinta riistätytyy käsistä.

Valtion on myös mahdoton saada lainaa markkinoilta omalla valuutallaan. Se joutuu ottamaan lainoja esimerkiksi dollareissa, mitä se ei pysty maksamaan pian takaisin oman valuutan heikkenemisen vuoksi.

Hyperinflaation pahentuessa valtio ajautuu käytännössä maksukyvyttömäksi kansalaisten ja yritysten lisäksi.

Sosiaaliset levottomuudet ja poliittinen epävakaus

Hyperinflaation aiheuttama taloudellinen epävarmuus ja köyhtyminen voivat johtaa sosiaalisiin levottomuuksiin, kuten mielenosoituksiin, mellakoihin ja jopa kapinoihin. Ihmiset menettävät usein luottamuksensa hallitukseen ja poliittiseen järjestelmään, mikä voi johtaa poliittiseen kaaokseen.

mellakka

Valtion on myös vaikea hallita mellakoita ja pitää yllä järjestystä, koska se ajautuu usein maksukyvyttömäksi. Näin ollen sillä ei ole varaa maksaa palkkaa armeijalle tai poliiseille.

Nälänhätä ja humanitaarinen kriisi

Hyperinflaation myötä elintarvikkeiden hinnat voivat nousta niin korkeiksi, että suuri osa väestöstä ei pysty hankkimaan riittävästi ruokaa. Tämä voi johtaa laajamittaiseen nälänhätään ja humanitaariseen kriisiin. Lisäksi terveydenhuolto ja muut peruspalvelut voivat romahtaa, kun niiden rahoitus käy mahdottomaksi.

Nämä seuraukset osoittavat, kuinka vakava ja tuhoisa hyperinflaatio voi olla. Se ei ole vain taloudellinen ilmiö, vaan sillä on syvällisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisten elämään.

Historiallisia esimerkkejä hyperinflaatiosta

Hyperinflaatio ei ole uusi ilmiö, sillä hyperinflaatiota on nähty kautta historian. Niin kauan kun rahajärjestelmiä on ollut olemassa, niin kauan niitä on tuhottu liiallisella rahavarannon kasvattamisella.

Houkutus poliitikoille ja keskuspankkiireille on yksinkertaisesti liian suuri rahoittaa sotia ja sosiaalisia uudistuksia luomalla rahaa tyhjästä. Ongelmaksi muodostuu edellä kuvattu kansalaisten luottamus. Se voidaan menettää hyvin nopeasti ja yllättäen, mikä johtaa hyperinflaatioon ja valuutan tuhoon.

Vaikka teknologia ja talousjärjestelmät ovat kehittyneet vuosisatojen varrella, hyperinflaation perusmekanismit ja seuraukset ovat pysyneet samankaltaisina.

Seuraavaksi tarkastelemme kolmea tunnettua historiallista esimerkkiä hyperinflaatiosta: Weimarin Saksa, Zimbabwe ja Venezuela. Löydät lisää esimerkkejä eri valtioiden hyperinflaatiosta tästä taulukosta.

Saksan hyperinflaatio (1922-1923)

Saksan hyperinflaatio 1920-luvulla on yksi historian pahimmista hyperinflaatioista. Hyperinflaatio Saksassa eli Weimarin tasavallen hyperinflaatio lienee myös historian tunnetuin esimerkki valuutan romahtamisesta.

Saksa oli velkaantunut ensimmäisen maailmansodan jälkeen pahasti ja joutui maksamaan suuria sotakorvauksia. Vastauksena ongelmaan, Saksa alkoi luoda rahaa tyhjästä maksaakseen velkansa. Tämä johti rahan arvon totaaliseen romahdukseen.

Vuoden 1923 loppuun mennessä hintojen nousu oli niin voimakasta, että ihmiset kantoivat rahaa kottikärryillä ostoksille ja seteleitä käytettiin jopa takan sytykkeenä. Pahimmillaan inflaatio oli niin korkea, että hinnat saattoivat kaksinkertaistua jo muutamassa päivässä.

Alla on kuva 50 biljoonan markan setelistä, joka on otettu käyttöön marraskuussa 2023.

weimar saksa seteli
Public domain, via Wikimedia Commons

Weimarin hyperinflaatio johti laajoihin levottomuuksiin, kuten mielenosoituksiin ja lakkoihin. Monet saksalaiset menettivät säästönsä ja luottamuksensa hallitukseen. Ongelma ratkaistiin lopulta uuden valuutan, Rentenmarkin, käyttöönotolla ja tiukemmalla talouspolitiikalla.

Zimbambe (2007-2008)

Zimbabwe kärsi vuosien 2007-2008 vaihteessa myös hyvin kuuluisan hyperinflaation. Maan presidentti Robert Mugabe otti käyttöön maareformin, joka johti maataloustuotannon romahtamiseen.

Vastauksena talousongelmiin hallitus alkoi painaa rahaa. Vuonna 2008 inflaatio saavutti huippunsa, kun kuukausittainen inflaatioaste oli 79,6 miljardia prosenttia. Tämä johti siihen, että Zimbabwe joutui luopumaan omasta valuutastaan vuonna 2009.

Hyperinflaation seurauksena maassa koettiin laajamittaisia elintarvike- ja polttoainepulaa, sekä levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia. Monet zimbabwelaiset joutuivat turvautumaan vaihtokauppaan ja muihin keinoihin selviytyäkseen.

Ongelma ratkaistiin lopulta ottamalla käyttöön ulkomaalaisia valuuttoja, kuten Yhdysvaltain dollari.

Venezuela (jatkuu edelleen)

Venezuela on tuorein esimerkki maasta, joka on kärsinyt hyperinflaatiosta. Öljyriippuvaisen maan talous alkoi romahtaa öljyn hinnan laskiessa ja hallituksen talouspolitiikan epäonnistuessa. Maa on kärsinyt hyperinflaatiosta jo vuodesta 2016 lähtien. Se on johtanut elintarvikepulaan, lääkepulaan ja laajamittaiseen köyhyyteen.

Valuutan arvon romahtaminen on pakottanut venezuelalaiset turvautumaan vaihtokauppaan ja muihin keinoihin selviytyäkseen päivittäisestä elämästään. Pahimmillaan inflaatio on ollut miljoonia prosentteja vuodessa. Maassa on koettu laajoja mielenosoituksia, levottomuuksia ja poliittista epävakautta.

Ongelmaa on yritetty ratkaista useilla valuuttareformeilla ja hallituksen taloustoimilla, mutta tilanne on edelleen epävakaa.

Hyperinflaation estäminen ja hallinta

Hyperinflaation estäminen ja hallinta ovat keskeisiä tehtäviä jokaiselle hallitukselle ja keskuspankille. Vaikka hyperinflaation syntyminen voi johtua monista tekijöistä, sen estäminen ja hallinta vaativat yhtenäisiä ja johdonmukaisia toimia.

Keskuspankin rooli

Keskuspankki on monissa maissa itsenäinen elin, joka vastaa rahapolitiikasta ja inflaation hallinnasta. Sen ensisijainen tehtävä on säilyttää valuutan arvo ja estää sen liiallinen heikkeneminen.

Keskuspankki voi hallita ja estää hyperinflaatiota mm. seuraavilla tavoilla.

  1. Rahapolitiikka: Keskuspankki voi säätää ohjauskorkoa, joka vaikuttaa lyhyen aikavälin korkoihin ja sitä kautta talouden kysyntään. Ohjauskoron nostoilla voidaan hillitä inflaatiota, kun taas koronalennuksilla voidaan elvyttää taloutta.
  2. Valuuttavaranto: Keskuspankki voi käyttää valuuttavarantojaan valuuttakurssin tukemiseen, mikä voi auttaa estämään inflaation kiihtymistä.
  3. Luottamus: Keskuspankin on säilytettävä luottamus rahapolitiikkaansa. Jos markkinat uskovat keskuspankin toimiin, inflaatio-odotukset pysyvät kurissa.

Talouspolitiikan merkitys

Talouspolitiikalla on keskeinen rooli hyperinflaation estämisessä ja hallinnassa. Oikein suunnitellut ja toteutetut talouspoliittiset toimet voivat estää inflaation kiihtymisen ja palauttaa talouden tasapainoon.

Valtion talouspolitiikalla voidaan hallita ja estää hyperinflaatiota seuraavasti.

  1. Budjettikuri: Hallituksen on pyrittävä tasapainottamaan budjettiaan ja vältettävä liiallista velkaantumista. Liiallinen velkaantuminen voi johtaa rahan liialliseen printtaamiseen ja sitä kautta inflaation kiihtymiseen.
  2. Strukturaaliset uudistukset: Talouden rakenteelliset ongelmat, kuten jäykät työmarkkinat tai tehottomat valtionyritykset, voivat aiheuttaa inflaatiopaineita. Strukturaalisilla uudistuksilla voidaan parantaa talouden tehokkuutta ja vähentää inflaatiopaineita.
  3. Kansainvälinen yhteistyö: Monissa tapauksissa hyperinflaation estäminen ja hallinta vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), voivat tarjota teknistä apua ja rahoitusta auttaakseen maita selviytymään hyperinflaatiosta.

On tärkeää ymmärtää, että hyperinflaation estäminen ja hallinta vaativat johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä toimia. Keskuspankkiirien ja poliitikkojen on erittäin tärkeää tiedostaa toimistaan aiheutuvat viiveet. Hyperinflaatio on yllättänyt poliitikot jo Rooman valtakunnan ajoista lähtien.

Holtiton rahapolitiikka voi näyttää ensin riskittömältä, jos inflaatio ei lähdekään nousuun lyhyellä aikavälillä. Kansalaisten luottamus valuuttaan voi kuitenkin kadota lähes yhdessä yössä. Koko talous romahtaa tämän jälkeen nopeasti, kun rahan kiertonopeus saa inflaation raketoimaan.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on suomalainen kryptovaluutta- ja talousasiantuntija. Hän on Suomen suurimman kryptovaluutta-aiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla. Antti on seurannut rahoitusmarkkinoita vuodesta 2010 lähtien keskittyen Yhdysvaltojen markkinaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *