Inflaatio: opi syy ja seuraukset jo tänään!

inflaatio
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua tietyllä ajanjaksolla. Historiallisesti inflaatio on tarkoittanut rahavarannon kasvua. Inflaatiota johtuu monista eri tekijöistä, joista yleisimmät ovat keskuspankkien rahapolitiikka, inflaatio-odotukset sekä tuotantoketjujen ongelmat.

Inflaatio vaikuttaa jokaisen kansalaisen arkeen.  Inflaation lisäksi puhutaan usein myös termeistä disinflaatio, deflaatio ja stagflaatio, jotka liittyvät kaikki toisiinsa.

Suomen kuluttajahintaindeksi (KHI) on virallinen tilasto, joka kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Vaikka kuluttajahintaindeksi on laajalti tunnustettu ja käytetty mittari, siinä on myös useita ongelmia. Truflation on uusi lähestymistapa inflaation mittaamiseen, joka pyrkii tarjoamaan tarkemman ja ajantasaisemman kuvan hintojen muutoksista.

On tärkeää ymmärtää, että keskuspankit tarvitsevat inflaatiota.

Mikä on inflaatio?

Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua tietyllä ajanjaksolla. Inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä, joka on suunniteltu heijastamaan keskimääräisen kuluttajan rahankäyttöä. Kuluttajahintaindeksi on kori tuotteita ja palveluita erilaisilla painoarvoilla.

Kun inflaatio on korkea, rahan ostovoima heikkenee, ja kuluttajien on maksettava enemmän samoista tuotteista ja palveluista. Tämä on kuluttajan kannalta huono asia. Matala inflaatio tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden maltillista hinnannousua.

Inflaatiota mitataan jokaisessa maassa hieman eri tavalla. Suomessa on käytössä KHI (Kuluttajahintaindeksi), joka eroaa merkittävästi esimerkiksi Yhdysvaltojen CPI:stä. EU-jäsenvaltiot julkaisevat myös yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä.

Inflaatiosta puhutaan useimmiten prosenteissa muutoksena vuositasolla. Silloin verrataan tuotteiden ja palveluiden hintoja vuoden takaisiin hintoihin.

Inflaatio Suomessa 2000-luvulla on ollut keskimäärin 1,8 prosenttia (muutos per vuosi). Tämä luku perustuu Tilastokeskuksen tietoihin vuosilta 2000-2022.

Inflaatiossa on valtavia eroja eri maiden välillä. Länsimaissa inflaatio on tyypillisesti 1-2 prosentin tasolla per vuosi, mutta heikon valuutan maissa se voi olla kymmeniä, tai jopa satoja prosentteja vuodessa. Näemme myös tasaisin väliajoin hyperinflaatiota eri puolilla maailmaa.

Keskuspankit tavoittelevat pitkällä aikavälillä hieman alle kahden prosentin inflaatiota. Jos inflaatio on merkittävästi yli kahden prosentin, sitä pidetään liian korkeana. Keskuspankit eivät myöskään halua inflaation putoavan alle nollan.

Inflaation määritelmä historiallisesti

Historiallisesti inflaatio on tarkoittanut rahavarannon kasvua. Tämä on yhä itävaltalaisen taloustieteen ajattelumalli. Sen mukaan kuluttajahintojen nousu on seurausta inflaatiosta eli valuutan arvon heikkenemisestä.

Peter Schiff on tunnettu itävaltalaisen taloustieteen edustaja. Hänen mukaansa sanakirjat eivät maininneet aiemmin mitään kuluttajahinnoista. Inflaatio määriteltiin virallisesti rahavarannon kasvuna tai pienenemisenä.

In fact, the oldest editions of Webster’s Dictionary didn’t even mention prices in the definition of inflation. They only referenced the expansion of the supply of money and credit. Later editions added that the result of inflation was a rise in the general level of prices.

Lähde: Peter Shiff, X, 8. elokuuta 2020

Nykyisin termi inflaatio tarkoittaa julkisessa keskustelussa kuluttajahintojen nousua. Itävaltalaisen taloustieteen edustajat protestoivat tätä käytäntöä vastaan, mutta ovat hyvin pieni vähemmistö.

Mistä inflaatio johtuu?

Inflaatiota johtuu monista eri tekijöistä, joista yleisimmät ovat keskuspankkien rahapolitiikka, inflaatio-odotukset sekä tuotantoketjujen ongelmat. Käydään seuraavaksi tärkeimmät inflaation syyt.

Keskuspankkien rahapolitiikka

Keskuspankeilla on merkittävä rooli inflaatiossa. Inflaation pitäminen noin kahdessa prosentissa on keskuspankkien tärkeimpiä tehtäviä. Joskus keskuspankit epäonnistuvat tässä tehtävässä ja aiheuttavat korkeaa inflaatiota.

Keskuspankit saavat aikaan inflaatiota kahdella tavalla: pitämällä ohjauskoron liian matalalla tai ostamalla valtioiden velkakirjoja.

  1. Matala ohjauskorko houkuttelee ihmisiä ottamaan lainaa liikepankeista ja käyttämään sitä mm. asuntojen, autojen ja osakkeiden ostamiseen. Vuoden 2008 finanssikriisissä nähtiin valtavaa inflaatiota Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla.
  2. Valtion velkakirjojen osto aiheutti valtavan inflaation koronapandemian jälkeen. Valtiot jakoivat tukirahaa yrityksille ja yksityisille ja rahoittivat tämän velalla, jonka keskuspankit ostivat. Tukirahat päätyivät nopeasti talouden kiertoon, mikä aiheutti pahimman inflaation yli 40 vuoteen.

Molemmissa tapauksissa inflaatiota syntyy siksi, että talouteen tulee nopeasti paljon uutta rahaa. Tällaista inflaatiota kutsutaan monetaariseksi inflaatioksi.

Tuotantoketjujen ongelmat

Jos tuotantoketjuissa ilmenee häiriöitä, se voi vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen ja johtaa niiden hintojen nousuun. Esimerkiksi, jos tietty mineraali, joka on välttämätön elektroniikkateollisuudelle, kärsii saatavuusongelmista, se voi nostaa elektroniikkatuotteiden hintoja.

Satamien ruuhkautuminen tai kuljetusvälineiden puute voi viivästyttää tuotteiden toimituksia ja aiheuttaa niukkuutta markkinoilla, mikä puolestaan voi nostaa hintoja.

Tuotantoketjujen ongelmat voivat myös johtaa siihen, että yritykset joutuvat etsimään korvaavia toimittajia tai raaka-aineita, jotka saattavat olla kalliimpia. Tämä voi lisätä tuotantokustannuksia, jotka yritykset saattavat siirtää kuluttajille korkeampina hintoina.

Tällaista inflaatiota kutsutaa kustannusinflaatioksi. Lue lisää aiheesta: Mitä kustannusinflaatio tarkoittaa.

Odotusinflaatio

Odotusinflaatio on etenkin keskuspankkien mielestä yksi suurimmista syistä inflaation nousuun. Odotusinflaatio tarkoittaa samaa asiaa kuin inflaatio-odotukset.

Miten inflaatio voi pahentua pelkistä odotuksista? Tähän on yksinkertainen selitys. Jos kuluttajat odottavat tuotteiden olevan merkittävästi kalliimpia tulevaisuudessa, he alkavat hamstrata niitä. Tämä johtaa kasvavaan kysyntään, mikä nostaa hintoja entisestään ja vain pahentaa odotuksia.

Odotusinflaatio johtaa helposti myös palkkainflaatioon. Jos inflaatio on pitkäkestoista, kuluttajat vaativat yhä enemmän palkankorotuksia voidakseen tulla toimeen taloudellisesti. Korkeammat palkat lisäävät kuluttajien ostovoimaa ja mahdollistavat hintojen pysymisen korkeammalla pidempään.

Odotusinflaation palauttaminen normaalille tasolle on todella vaikeaa. Tämän vuoksi keskuspankkiirit valitsevat sanansa hyvin tarkkaan kommentoidessaan inflaatiota.

Kriisit ja sodat

Kriisit, kuten taloudelliset romahdukset, luonnonkatastrofit tai pandemiat, voivat aiheuttaa tuotantoketjujen häiriöitä, mikä voi vähentää tavaran ja palveluiden saatavuutta. Kun tarjonta vähenee samalla kun kysyntä pysyy samana tai kasvaa, hinnat voivat nousta.

Kriisit johtavat usein myös hallitusten elvytystoimiin keskuspankkien tukemana. Tämä tarkoittaa julkisten menojen lisäämistä ja sitä kautta uutta rahaa talouteetn, joka voi  kiihdyttää inflaatiota.

Sodat voivat myös aiheuttaa inflaatiota useilla tavoilla. Ne voivat häiritä tuotantoa ja kauppaa, mikä vähentää tavaran ja palveluiden saatavuutta. Sodat voivat myös johtaa suuriin julkisiin menoihin, kun hallitukset rahoittavat sotaponnistuksiaan. Tämä voi johtaa suurempaan rahan määrään taloudessa, mikä voi kiihdyttää inflaatiota.

Lisäksi sodat voivat aiheuttaa epävarmuutta, mikä voi johtaa siihen, että ihmiset ja yritykset hamstraavat tavaroita, mikä voi myös nostaa hintoja.

Inflaation vaikutukset

Inflaatio vaikuttaa jokaisen kansalaisen arkeen. Inflaatio on kuin lisävero, joka kaikkien meidän on maksettava. Inflaation vaikutukset riippuvat mm. seuraavista asioista:

  1. Inflaation tyyppi: Onko inflaatio kustannusinflaatiota vai kysyntäinflaatiota?
  2. Käytettävissä olevat tulot: Mitä vähemmän käytettävissä olevia tuloja, sitä suurempi haitta inflaatiosta on.
  3. Sijoituskohteet: Erilaiset sijoituskohteet voivat suojata inflaatiolta, jos niiden hinta nousee inflaatiota enemmän.
  4. Lainan määrä ja korko: Inflaatio syö aina lainan reaaliarvoa, mutta lainaaja voi joutua suuriin ongelmiin, jos lainan korko nousee korkean inflaation seurauksena,

Käydään seuraavaksi läpi inflaation voittajat ja häviäjät vielä tarkemmin.

Ketkä kärsivät inflaatiosta?

Korkeasta inflaatiosta kärsivät eniten pienituloiset ja sosiaalitukia saavat henkilöt. Jos ruokalasku kallistuu esimerkiksi 300 euroa kuukaudessa, se voi syödä pienituloiselta henkilöltä koko kuukausibudjetin ja ylikin. Suurituloiselle vaikutus voi olla vain 5-10 prosentin luokkaa.

Suurimmassa ahdingossa ovat täysin sosiaalitukien varassa elävät henkilöt. Heillä ei ole mahdollisuutta neuvotella työpaikalla palkankorotusta, tehdä ylitöitä tai hankkia osa-aikatöitä. Pienituloinen työssäkäyvä henkilö voi hankkia lisätuloja työskentelemällä iltaisin tai viikonloppuisin.

Niin kauan kun inflaatio on 0-2 % tasolla, palkat ja sosiaalituet nousevat yleensä samaa tahtia, tai jopa hieman nopeammin. Inflaatio alkaa muuttua kärsimykseksi siinä vaiheessa, kun se on merkittävästi kahta prosenttia korkeammalla.

Jos kyseessä on laaja-alainen inflaatio, siitä kärsivät lopulta kaikki. Esimerkiksi ruoan ja energian hinnannousut vaikuttavat yhtä lailla köyhiin sekä rikkaisiin. Suhteellisesti mitattuna vaikutus on aina suurin alempien tuloluokkien edustajiin.

Ketkä hyötyvät inflaatiosta?

Inflaatiosta hyötyvät lainanottajat ja sellaiset henkilöt, joiden sijoituskohteiden arvonnousu ylittää inflaation nousun. Jos inflaatio on esimerkiksi viisi prosenttia vuodessa, mutta osakeportoliosi noustaa arvoaan kahdeksan prosenttia, kuulut hyötyjiin.

Lainanottajat hyötyvät inflaatiosta, koska inflaatio syö lainan reaaliarvoa. Tämä on myös suurin syy siihen, miksi keskuspankit ja valtiot haluavat inflaatiota – helpottaakseen valtavia lainavuoriaan.

Tavalliselle kuluttajalle inflaation hyödyt tulevat esiin, jos:

  • Oma palkka nousee inflaatiota nopeammin
  • Lainan korkomenot eivät kasva liikaa

Vuosien 2022-2023 inflaatiopiikki oli erittäin vaikea asuntovelallisille, koska keskuspankit nostivat ohjauskorkoaan taistellakseen korkeaa inflaatiota vastaan. Tämä nosti asuntolainojen korkomenot moninkertaisiksi. Inflaatiosta hyötyivät vain sellaiset lainanottajat, joilla oli korkokatto.

Hyödyt ovat usein myös suhteellisia. Osakeportfoliosi voi nousta enemmän kuin inflaatio, mutta saatat hävitä nämä voitot kohonneina ruoan tai energianhintoina. Todella korkean inflaation ympäristössä on harvoin yhtään todellista hyötyjää.

Inflaation voittajat löytyvät poikkeuksetta varakkaasta väestöstä, joilla on hallussaan erilaisia sijoituksia. Tietyn tyyppisessä inflaatiossa edes varakas väestö ei voita, mutta heillä on sentään siihen mahdollisuus. Pienituloiset henkilöt häviävät aina.

Hyperinflaatio, disinflaatio, deflaatio ja stagflaatio

Inflaation lisäksi puhutaan usein myös termeistä hyperinflaatio, disinflaatio, deflaatio ja stagflaatio, jotka liittyvät kaikki toisiinsa. Käydään nämä termit lyhyesti läpi seuraavaksi.

Hyperinflaatio

Hyperinflaatiossa inflaation kasvu on riistäytynyt käsistä. Yleisen käsityksen mukaan hyperinflaation rajana pidetään 50 prosentin inflaatiota kuukausitasolla. Historiasta löytyy kuitenkin esimerkkejä tapauksista, joissa hinnat ovat tuplaantuneet vain parin päivän aikana!

Hyperinflaatio tarkoittaa valuutan arvon totaalista romahtamista. Tölkki maitoa voi maksaa miljardi euroa, ja seteleitä käytetään WC-paperin korvikkeena. Hyperinflaation seuraukset ovat taloudelle tuhoisat.

Lue lisää aiheesta: Mikä on hyperinflaatio?

Disinflaatio

Disinflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa inflaation nousuvauhti hidastuu, mutta se on edelleen positiivinen. Tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat hitaammin mihin keskimäärin on totuttu.

Koska inflaatio on tyypillisesti 1-2 prosenttia, esimerkiksi 0,5 prosentin inflaatio voidaan nähdä disinflatorisena jaksona. Disinflaatio sekoitetaan usein deflaatioon, mutta näiden kahden välillä on selkeä ero. Disinflaatio on aina positiivista inflaatiota, kun taas deflaatio on negatiivista.

Inflaatio vs. deflaatio

Deflaatio on inflaation vastakohta eli se tarkoittaa hintojen laskua. Deflaatio tarkoittaa siten valutaan arvon ja kuluttajien ostovoiman kasvua. Deflaatiota nähdään usein teknologiaan liittyen; televisioiden, mobiililaitteiden ja tietokoneiden hinnat laskevat vuositasolla nopeasti kun teknologinen kehitys tuo markkinoille laadukkaampia tuotteita.

mobiili

Deflaatio on kiistatta hyvä asia kuluttajalle, mutta se on ekonomistien mielestä haitallista taloudelle. Kun hinnat laskevat, kuluttajat ja yritykset saattavat lykätä ostojaan odottaen vieläkin alhaisempia hintoja tulevaisuudessa.

Keskuspankit pyrkivät välttämään deflaatiota viimeiseen asti, sillä rahan reaaliarvon nousu tarkoittaa velan reaaliarvon nousua. Lähes kaikki valtiot ovat nykyisin rajusti velkaantuneita, joten velan arvoa syövä inflaatio on ekonomistien mielestä vain hyvä asia.

Lue lisää aiheesta: Mitä tarkoittaa deflaatio?

Stagflaatio

Stagflaatiossa talous hidastuu samaan aikaan kun inflaatio nousee. Tämä on erittäin haastava tilanne talouden kannalta.

Nouseva inflaatio ei ole niin suuri ongelma, jos talous sekä kansalaisten palkat kasvavat kompensoimaan sitä. Jos korkea inflaatio yhdistetään nousevaan työttömyyteen ja yritystem konkursseihin, tilanne on taloudessa todella vaikea.

Stagflaatiota koetaan usein pitkään jatkuneen korkean inflaation jälkeen. Tämä johtuu siitä, että keskuspankit aiheuttavat helposti taantuman nostaessaan ohjauskorkoa inflaation hillitsemiseksi.

Lue laajempi opas aiheesta: Mitä tarkoittaa stagflaatio?

Inflaatio Suomessa (kuluttajahintaindeksi)

Inflaatiota Suomessa mitataan Suomen kuluttajahintaindeksin (KHI) avulla. KHI on virallinen tilasto, joka kuvaa kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä Suomessa. KHI:tä ylläpitää Tilastokeskus ja se on osa sekä Suomen virallista tilastointia että Euroopan tilastojärjestelmää.

KHI toimii yleisenä inflaation mittarina ja sen laskentamenetelmä perustuu Laspeyresin hintaindeksikaavaan. Tässä menetelmässä eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla, jotka ovat peräisin perusajankohdalta.

Alla on kuva Suomen kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksista alkaen vuodesta 1977. Tuorein data Suomen inflaatiosta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

suomen kuluttajahintaindeksi

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuukausittain noin 50.000 hintatietoa eri puolilta maata, ja nämä tiedot yhdistetään yhdeksi indeksiluvuksi. Vuodesta 2019 alkaen on otettu käyttöön myös kassapääteaineisto, joka kattaa päivittäistavarakaupassa myytävien elintarvikkeiden myyntimäärät ja hinnat.

Suomi tuottaa myös yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices, HICP), jota käytetään EU-maiden välisissä inflaatiovertailuissa. Tämä indeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen KHI, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi.

Aiheesta löytyy myös laajempi artikkeli sivustoltamme: Suomen kuluttajahintaindeksi (KHI). Siinä on käyty läpi koko KHI:n sisältö kategorioittain.

Kuluttajahintaindeksin ongelmat ja kritiikki

Vaikka kuluttajahintaindeksi on laajalti tunnustettu ja käytetty mittari, siinä on myös useita ongelmia. Käytämme nyt yleistermiä kuluttajahintaindeksi eli CPI (Consumer Price Index), joka ei viittaa pelkästään Suomeen vaan inflaation mittaamiseen yleisellä tasolla.

CPI ei välttämättä heijasta kuluttajien todellisia ostotottumuksia, jotka voivat muuttua ajan myötä. Jos tietty tuote tai palvelu nousee merkittävästi hinnassa, kuluttajat voivat korvata sen halvemmalla vaihtoehdolla, mutta CPI ei ota huomioon tätä korvaavaa vaikutusta.

Toiseksi, CPI ei ota huomioon laadun parannuksia tai uusia tuotteita, jotka voivat vaikuttaa hintoihin. Esimerkiksi, jos uusi teknologia tekee tuotteesta tehokkaamman tai paremman, sen hinta voi nousta, mutta kuluttajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen. Tämä voi johtaa siihen, että CPI yliarvioi todellista inflaatiota.

Kolmanneksi, CPI ei ota huomioon kaikkia kuluttajien kuluja. Esimerkiksi, se ei välttämättä ota huomioon terveydenhuollon kustannuksia tai koulutusta, jotka voivat olla merkittäviä menoja monille kotitalouksille.

Osa CPI-indikaattoreista tulee myös valtavalla viiveellä muihin nähden. Esimerkiksi vuokrat ja asuntojen hinnat alkavat muuttua vasta reilun vuoden viiveellä. Ne yhdistetään silti samaan koriin muiden tuotteiden kanssa, joiden hinnat voivat muuttua jo yhden kuukauden aikana.

Keskuspankit tarvitsevat inflaatiota

On tärkeää ymmärtää, että keskuspankit tarvitsevat inflaatiota. Syy tähän on inflaation vastakohdan eli deflaation vaikutus velkaan. Deflaatiossa rahan reaaliarvo kasvaa, joten myös velkojen reaaliarvo kasvaa. Tämä tekee velkojen takaisinmaksusta entistä vaikeampaa ja voi pahimmillaan johtaa velkakriiseihin!

Mitä enemmän inflaatiota, sitä halvemmaksi velat muuttuvat. Ajattele hyperinflaatiota, jossa yksi leipä maksaisi 100.000 euroa. Parin sadan tuhannen euron asuntolaina muuttuisi arvottomaksi! Sama toimii myös normaalin (1-2 % inflaation) kohdalla, mutta vain pienemmässä skaalassa ja pidemmän ajan kuluessa.

Deflaatio ei itsessään ole ongelma, vaan ongelma on valtioiden velkavuoret. Lähes jokainen kansantalous on velkaantunut korviaan myöten 2000-luvun aikana. Myös Suomen valtionvelka on räjähtänyt viime vuosina. Suomella on tällä hetkellä velkaa hieman yli 150 miljardia euroa.

Alla on kuva eurooppalaisten valtioiden velasta suhteessa BKT:hen.

valtionvelka vs bkt

Velka on todellinen syy sille, miksi keskuspankit pyrkivät kahden prosentin inflaatioon. Selitykseksi käytetään deflaation kansataloudellisia vaikutuksia, mutta todellisuudessa keskuspankit tarvitsevat riittävän puskurin deflaatiota vastaan. Noin kahden prosentin inflaatio on myös useimmille kansalaisille huomaamaton ”vero”.

Keskuspankit käyttävät erilaisia työkaluja inflaation säätelyyn, kuten ohjauskorkojen muuttamista, avomarkkinaoperaatioita ja varantojen vaatimuksia. Nämä toimenpiteet vaikuttavat rahan määrään taloudessa ja siten hintatasoon.

Lue lisää keskuspankkien tehtävistä ja työkaluista tästä artikkelista: Mikä on keskuspankki?

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *