Kaksintaistelujen historiasta fantasiapelien maailmaan

pelaaminen duelz

Kautta historian kaksintaisteluilla on pyritty ratkaisemaan kiista kahden osapuolen välillä. Euroopassa kaksintaistelut yleistyivät etenkin myöhäisellä keskiajalla 1500-luvulla, jolloin Italiassa otettiin käyttöön kaksintaistelua koskevat säädökset. Tämä säädelty kaksintaistelun muoto levisi pian muuallekin Eurooppaan ja vakiinnutti asemansa etenkin aatelisten keskuudessa eräänlaisena moraalisena konfliktinratkaisumenetelmänä.

Verisen maailmanhistorian pimeimmistä ajoista tähän päivään on tultu pitkälle, ja nykyään kaksintaisteluita käydään enää lähinnä urheilukilpailuissa ja erilaisissa pelitilanteissa. Kaksintaistelut ovat suosittuja esimerkiksi fantasiamaailmaan sijoittuvissa lauta- ja videopeleissä. Mielenkiintoinen ilmiö pelimaailmassa puolestaan ovat nettikasinot, joista syksyllä 2018 julkaistu Duelz on ottanut kaksintaisteluteeman omakseen.

Duelzin kaltaisia pelillistämistä hyödyntäviä nettikasinoita on viimeisen parin vuoden aikana syntynyt yhä enemmän. Vaikka Duelz on ainutlaatuinen kaksintaisteluteemallaan nettikasinoiden maailmassa, on useilla kasinoilla jo jonkin aikaa ollut mahdollista pelata eri kasinopelejä toisia pelaajia vastaan. Vaikka kaksintaistelut ovatkin muuttaneet muotoaan jännitystä nostattaviin pelimaailman duelleihin ja taistelulajien urheilukilpailuihin, liittyy kaksintaisteluihin intohimoinen ja synkkä historia.

Vaakakupissa herrasmiesten kunnia

Useimmiten kaksintaistelun tarkoituksena oli ratkaista riitatilanne, jossa toisen osapuolen kunniaa oli loukattu. Vaikka kaksintaistelujen tarkoituksena ei ollut tappaminen vaan ainoastaan toisen osapuolen haavoittaminen niin, ettei hän enää pystyisi jatkamaan taistelua, olivat kaksintaistelut usein verisiä ja täynnä intohimoa. 1500-1600-lukujen taitteessa kaksintaistelut Euroopassa olivat yleistyneet huomattavasti, ja kiihkeät kahakat aiheuttivat historioitsijoiden mukaan jopa kuoleman päivässä. Kaksintaistelut olivat pääasiallisesti aristokraattien keskinäistä välienselvittelyä varten muodostuneita selkkauksia.

Kaksintaistelukäytännön yleistyessä myös kaksintaisteluihin liittyvä säädäntö muotoutui edelleen. Erilaisia kaksintaisteluoppaita alkoi ilmestyä. Oppaissa määriteltiin muun muassa kuka sai esittää haasteen ja missä tilanteessa, kenen välityksellä haaste tuli lähettää ja miten siihen tuli vastata. Aseina käytettiin useimmiten miekkoja tai pistooleita, tai molempia, myös aseiden valintaperiaate tai se, kuka aseet sai valita, oli määritelty kaksintaisteluoppaissa. Kaksintaistelijoilla oli usein saattelijoina sekundantit, jotka joissain tapauksissa pyrkivät suostuttelemaan taistelijoita peruuttamaan aikeensa.

kaksintaistelu ase pistooli
Kuva: kaksintaisteluissa käytettyjä pistooleita.

Kuninkaat ja hallitsijat yrittivät estää kaksintaistelut, mutta yritykset lopettaa verenvuodatus olivat turhia. Tilanne oli ristiriitainen, sillä hallitsijoita kiusasi nuorten, taitavien taistelijoiden turhat kuolemat. Usein hallitsijat päätyivät kuitenkin katsomaan välienselvittelyä läpi sormien, sillä aatelisto oli valtaa pitäville poliittisesti ja sotilaallisesti korvaamaton resurssi ja voimavara. Kuninkailla ei näin ollen ollut vara menettää läheisimpien alamaistensa tukea. Päädyttiin kompromissiratkaisuun, jossa kaksintaistelijoita, sekundantteja ja muita läsnäolijoita uhkasi rangaistus, mutta useimmiten kuninkaat armahtivat kaksintaistelijat heti tuomion langetettuaan.

1800-luvulle tultaessa kaksintaistelujen suosio alkoi hiipua. Valistuksen myötä kaksintaistelujen arvostus laski ja niitä alettiin pitää rappiollisena ja typeränä, turhana elämän haaskauksena. Tästäkin huolimatta kaksintaistelut kokivat lyhyen uuden tulemisen Ranskassa vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Pian lainsäädäntö ympäri Eurooppaa kuitenkin alkoi muuttua. Suomessa kaksintaistelut erotettiin aluksi murhasta, taposta ja pahoinpitelystä ja taposta. Rangaistuksena kaksintaisteluun osallistumisesta oli vankeus. Nykyään kaksintaistelut katsotaan kuitenkin väkivaltarikoksiksi.

Kaksintaistelut ja bushido

Japanissa feodalismin alkuaikoina syntynyt bushido eli soturin tie määrittelee tarkoin samuraisotureita velvoittavat moraalisäännöt ja etiikan. Bushido ei suinkaan ollut mikään kirjoitettu laki, vaan sydämellä omaksuttu moraalinen ja eettinen koodi. Bushido oli samuraille tärkeä ohjenuora, joka kulkeutui sukupolvelta toiselle. Sen tärkeimpiin arvoihin kuuluvat oikeamielisyys, rohkeus, hyvyys tai säälintunne, kohteliaisuus, vilpittömyys, kunnia, uskollisuus ja itsehillintä.

bushido

Myös samuraiperinteeseen kuuluvat kaksintaistelut, joiden tarkoituksena oli puolustaa samurain kunniaa. Pelkkä miekan huotrien kosketus saattoi johtaa kaksintaistelutilanteeseen. Samuraisoturin tulikin reagoida välittömästi tilanteessa, jossa hänen kunniaansa oli loukattu. Verikosto oli yksi samuraiden velvollisuuksista, ja verikostolla saatettiin hyvittää esimerkiksi surmatun sukulaisen kuolema.

Photo by Bernd Viefhues on Unsplash, Photo by Jamie McInall from Pexels, Pixabay

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*