By Keskuspankki: mikä se on ja tärkeimmät tehtävät
Keskuspankki on valtion tai valuutta-alueen virallinen laitos, joka hallinnoi rahapolitiikkaa ja pyrkii ylläpitämään taloudellista vakautta ja hintavakautta. Keskuspankkien tärkeimmät tehtävät ovat rahapolitiikan toteuttamien, hintavakauden ylläpitäminen ja valuuttavarannon hallinta. Keskuspankin tärkeimmät työkalut ovat korkotason säätö sekä velka- ja arvopapereiden ostot keskuspankin taseeseen.
Keskuspankkien historia ulottuu 1600-luvulle. Suomalaisille tunnetuimmat keskuspankit ovat Suomen Pankki, Yhdysvaltain keskuspankki Fed sekä Euroopan keskuspankki EKP. Vuoden 2008 finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka keskuspankit voivat toimia liikepankkien ja finanssilaitosten pelastajina.
Digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia keskuspankeille.
Sisällysluettelo
Mikä on keskuspankki?
Keskuspankki on valtion tai valuutta-alueen virallinen laitos, joka hallinnoi rahapolitiikkaa ja pyrkii ylläpitämään taloudellista vakautta ja hintavakautta. Keskuspankki vastaa myös valuutan eli ns. fiat-rahan liikkellelaskusta ja se valvoo oman maansa tai alueensa liikepankkeja.
Jokaisella valtiolla on oma keskuspankkinsa. Maailman tunnetuin keskuspankki on Yhdysvaltain Fed eli Federal Reserve. Suomen keskuspankki on nimeltään Suomen Pankki.
On olemassa myös alueellisia keskuspankkeja, kuten Euroopan keskuspankki (EKP). EKP hallinnoi euroalueen rahapolitiikkaa yhdessä jäsenvaltioiden keskuspankkien kanssa.
Globaalisti merkittävin toimija on kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Vaikka IMF ei ole keskuspankki perinteisessä mielessä, se auttaa jäsenmaitaan ylläpitämään taloudellista vakautta ja pyrkii edistämään maailmanlaajuista talouskasvua.
Keskuspankkeja on ollut olemassa jo satoja vuosia. Suomen keskuspankki on perustettu vuonna 1811.
Mikä on keskuspankkien tehtävä?
Keskuspankkien tärkeimmät tehtävät ovat rahapolitiikan toteuttamien, hintavakauden ylläpitäminen ja valuuttavarannon hallinta. Ne valvovat myös maansa tai alueensa liikepankkeja ja tukevat taloutta mahdollisissa kriisitilanteissa.
Käydään seuraavaksi läpi keskuspankkien tärkeimmät tehtävät muutamalla lauseella. Jokaisen keskuspankin tehtävät eroavat hieman toisistaan johtuen alueellisista eroista, mutta alla oleva lista on hyvä kokoelma tärkeimpiä tehtäviä. Ne ovat käytännössä samoja kaikilla keskuspankeilla.
- Rahapolitiikan toteuttaminen: Keskuspankit säätelevät maansa tai alueensa rahapolitiikkaa, joka vaikuttaa korkotasoihin ja rahan määrään taloudessa. Tämä tehdään ohjauskoron avulla sekä kasvattamalla tai pienentämällä keskuspankin tasetta.
- Hintavakauden ylläpitäminen: Yksi keskuspankkien keskeisistä tehtävistä on inflaation hallinta. Monissa maissa keskuspankeille on asetettu tavoite pitää inflaatio tietyllä tasolla. Vaikka korkea inflaatio on haitallista kansalaisille, keskuspankkien suurin pelko on kuitenkin deflaatio eli rahan arvon nousu. Tämä johtuu valtavasta velan määrästä.
- Valuuttavarantojen hallinta: Keskuspankit hallinnoivat maan valuuttavarantoja ja voivat käyttää niitä valuuttakurssin vakauttamiseen tai maan maksutaseen tukemiseen. Keskuspankki hallitsee myös fyysisten seteleiden ja kolikoiden liikkeellelaskua.
- Maksujärjestelmien ylläpito: Keskuspankit vastaavat usein maan maksujärjestelmien toiminnasta ja kehittämisestä, varmistaen maksuliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden. Ne valvovat myös alueensa liikepankkeja.
- Taloudellisen tutkimuksen ja tilastoinnin toteuttaminen: Keskuspankit keräävät ja julkaisevat taloudellisia tietoja ja tilastoja, jotka auttavat ymmärtämään maan taloudellista tilannetta ja kehitystä.
Tämän lisäksi keskuspankit valvovat ja sääntelevät koko pankkijärjestelmää varmistaakseen sen vakauden. Ne tekevät liikepankeille stressitestejä ja pyrkivät varmistamaan, että rahoituslaitokset ovat niin sanotusti hyvässä hapessa.
Kriisitilanteissa keskuspankit voivat luoda nopeasti likviditeettiä markkinoille ja pelastaa tarvittaessa liikepankkeja. Näin tapahtui mm. vuoden 2008 finanssikriisissä.
Mitkä ovat keskuspankkien tärkeimmät työkalut?
Keskuspankin tärkeimmät työkalut ovat korkotason säätö sekä keskuspankin tase arvopapereiden ostojen ja myyntien kautta.
Keskuspankin säätämä korko on nimeltään ohjauskorko. Ohjauskoron nosto tai lasku vaikuttaa sen kaikkien lainojen korkoihin ja sitä kautta kulutukseen ja investointeihin.
Esimerkiksi asuntolainojen korko muodostuu Suomessa 12 kuukauden Euriborista ja pankin marginaalista. Kun EKP:n ohjauskorko muuttuu, 12 kuukauden Euribor seuraa käytännössä samaan suuntaan. Näet tämän hyvin alla olevasta grafiikasta.
Lue lisää koroista ja miten ne määräytyvät: Näin korot toimivat makrotaloudessa.
Keskuspankkien tase koostuu niiden hallussa olevista varoista ja veloista. Taseen kasvu voi johtuu arvopaperiosto-ohjelmista, joilla pyritään elvyttämään taloutta. Keskuspankki ostaa usein valtion velkakirjoja, mutta jotkut keskuspankit ostavat myös suoraan osakkeita.
Ostoprosessi on nimeltään määrällinen elvytys, josta käytetään usein lyhennettä QE (Quantitive Easing). On hyvä muistaa, että keskuspankki voi luoda rahaa tyhjästä, minkä vuoksi sillä on teoriassa rajattomat resurssit ostaa arvopapereita.
Jos keskuspankki pienentää tasettaan eli myy sen hallussa olevia arvopapereita, on kyseessä määrällinen kiristys. Tästä käytetään usien lyhennettä QT (Quantitive Tightening).
Koska keskuspankilla on rajallinen määrä työkaluja, se pyrkii vaikuttamaan talouteen kertomalla aikeistaan sijoittajille. Keskuspankki voi esimerkiksi kertoa suunnittelevansa korkojan laskua, mikä voi tuoda positiivisen vaikutuksen talouteen jo ennen kuin korot alkavat todellisuudessa laskea.
Keskuspankkien historia
Keskuspankkien historia ulottuu 1600-luvulle. Maailman ensimmäinen keskuspankki löytyy naapurimaastamme, eli kyseessä on Ruotsin Riksbank. Se perustettiin jo vuonna 1668.
Riksbankin perustamisen jälkeen monet Euroopan maat näkivät keskuspankin arvon ja alkoivat perustaa omiaan. Yksi merkittävimmistä varhaisista keskuspankeista oli Englannin Bank of England, joka perustettiin vuonna 1694.
Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811. Se on yksi maailman vanhimmista keskuspankeista. Alun perin sen tehtävänä oli tukea Suomen taloutta ja valuuttaa, mutta vuosien varrella sen rooli on muuttunut ja laajentunut kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Yhdysvalloissa koettiin 1900-luvun alussa useita taloudellisia kriisejä, jotka korostivat tarvetta keskitetylle rahoitusjärjestelmälle. Tämä johti Federal Reserven, eli Fedin, perustamiseen vuonna 1913. Fedin rooli oli alun perin toimia viimeisenä lainaajana, mutta sen valtuudet ja tehtävät ovat laajentuneet vuosien varrella.
Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin vuonna 1998 osana Euroopan talous- ja rahaliittoa. EKP:n perustamisen myötä monet Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, luopuivat kansallisista valuutoistaan ja ottivat käyttöön yhteisen valuutan, euron. EKP:n rooli on keskeinen euroalueen rahapolitiikan ja hintavakauden ylläpitämisessä.
Kulta liittyy myös erottamattomasti keskuspankkien historiaan. Keskuspankit ovat aina olleet maailman suurimpia sijoittajia kultaan. Tämä rooli ei ole muuttunut edes digitalisaation myötä. Keskuspankit ovat päin vastoin lisänneet kultaostojaan 2020-luvulla historiallisen korkeille tasoille!
Keskuspankit esittelyssä: Suomen Pankki, Fed ja EKP
Suomalaisille tunnetuimmat keskuspankit ovat Suomen Pankki, Yhdysvaltain keskuspankki Fed sekä Euroopan keskuspankki EKP. Käydään näitä läpi tarkemmin seuraavaksi.
Suomen keskuspankki
Suomen keskuspankki eli Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811, ja se on yksi maailman vanhimmista keskuspankeista. Alun perin se toimi Turussa, mutta pankki siirtyi Helsinkiin vuonna 1819 Turun suuren palon jälkeen.
Alla olevassa kuvassa on Suomen Pankin pääkonttori Snellmanninaukiolla, Helsingissä.
Kun Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon ja otti käyttöön euron, Suomen Pankin rooli muuttui. Se on nyt osa Eurojärjestelmää, joka koostuu Euroopan keskuspankista ja 19 euroalueen maan kansallisista keskuspankeista. Eurojärjestelmän päätehtävä on pitää yllä hintavakautta euroalueella. Tämä tarkoittaa, että Suomen Pankki osallistuu euroalueen rahapolitiikan toteuttamiseen ja muun muassa eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseenlaskuun.
Lisäksi Suomen Pankki vastaa maan maksujärjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta. Se myös valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistää rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta. Pankki kerää tilastoja, tekee taloudellista tutkimusta ja antaa asiantuntijalausuntoja talouspoliittisista kysymyksistä.
Suomen Pankki on myös vastuussa maan kansainvälisistä rahoitusmarkkinasuhteista ja hallinnoi Suomen virallisia valuuttavarantoja. Se toimii myös hallituksen neuvonantajana raha- ja valuuttapolitiikassa.
Euroon siirtyminen ei ole vähentänyt Suomen Pankin roolia. Sen on yhä keskeisellä paikalla Suomen talousjärjestelmässä. Euron myötä sen tehtävät ovat laajentuneet ja syventyneet, ja se toimii tiiviissä yhteistyössä muiden euroalueen keskuspankkien kanssa.
Yhdysvaltain keskuspankki (Fed)
Yhdysvaltain keskuspankki tunnetaan nimellä Federal Reserve tai lyhyesti Fed. Se perustettiin 23. joulukuuta 1913, kun presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti Federal Reserve Act -lain. Tämä laki loi keskuspankkijärjestelmän, joka koostuu 12 alueellisesta Federal Reserve -pankista ja Washington DC:ssä sijaitsevasta hallintoneuvostosta.
Keskuspankkijärjestelmän perustaminen oli vastaus 1900-luvun alun pankkikriiseihin, ja sen tavoitteena oli estää pankkijärjestelmän romahduksia tulevaisuudessa.
Federal Reserven päätehtävät ovat:
- Rahapolitiikka: Säätely rahan määrästä ja koroista taloudessa.
- Pankkien valvonta ja sääntely: Tarkastaa ja valvoo yksityisiä pankkeja ja suojaa kuluttajia.
- Rahoitusjärjestelmän vakaus: Varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja vähentää systeemiriskiä.
- Rahoituspalvelut: Tarjoaa rahoituspalveluita, kuten maksujen käsittely, hallituksen varojen hallinta ja valuutan toimittaminen pankeille.
Yhdysvaltain keskuspankin rooli on kasvanut viime vuosikymmeninä samassa suhteessa kun Yhdysvaltain talouden koko ja vaikutusvalta globaaliin markkinaan. Fedin jokaista päätöstä ja kokousta seurataan ympäri maailmaa ammattaisijoittajien toimesta. Millään muulla keskuspankilla ei ole tällaista päätösvaltaa.
Euroopan keskuspankki
Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin vuonna 1998, ja se aloitti toimintansa vuonna 1999. Se on Euroopan unionin (EU) itsenäinen elin, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta. EKP:n perustaminen oli osa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmatta vaihetta.
EKP:n päätehtävä on pitää yllä hintavakautta euroalueella. Tämä tarkoittaa, että EKP pyrkii pitämään inflaation matalana ja vakaana. EKP:n määrittelemä hintavakauden tavoite on inflaation pitäminen alle, mutta lähellä 2 % keskipitkällä aikavälillä.
Lue lisää inflaatiosta: Mikä on inflaatio ja sen vaikutukset talouteen?
Euroopan keskuspankille on annettu seuraavat tehtävät:
- Rahapolitiikka: EKP määrittelee ja toteuttaa euroalueen rahapolitiikkaa.
- Valuuttavarantojen hallinta: EKP hallinnoi osaa euroalueen maiden valuuttavarannoista.
- Finanssijärjestelmän vakaus: EKP valvoo ja analysoi euroalueen finanssijärjestelmän vakautta ja edistää sen tehokkuutta.
- Maksujärjestelmät: EKP edistää turvallisten ja tehokkaiden maksujärjestelmien ja selvitysjärjestelmien kehittämistä euroalueella.
- Pankkivalvonta: EKP vastaa merkittävien pankkien valvonnasta euroalueella yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.
EKP:n päätöksentekoelimiin kuuluvat neuvosto, johtokunta ja yleiskokous. Seuraavassa niiden roolit:
- Neuvosto: Se on EKP:n ylin päätöksentekoelin, joka koostuu johtokunnan jäsenistä ja euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajista.
- Johtokunta: Se koostuu kuudesta jäsenestä, mukaan lukien EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Johtokunnan jäsenet nimittää Eurooppa-neuvosto.
- Yleiskokous: Se koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajista ja EKP:n johtokunnasta.
EKP toimii itsenäisesti poliittisista vaikutteista ja sen päätökset perustuvat perussopimuksessa määriteltyihin tehtäviin ja tavoitteisiin.
Keskuspankkien rooli finanssikriiseissä
Vuoden 2008 finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka keskuspankit voivat toimia liikepankkien ja finanssilaitosten pelastajina. Kriisin aikana monet rahoituslaitokset olivat vaarassa kaatua, mikä olisi voinut johtaa valtavaan taloudelliseen romahdukseen.
Keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Federal Reserve (Fed) ja Euroopan keskuspankki (EKP), toimivat nopeasti tarjoamalla likviditeettiä markkinoille ja alentamalla korkoja.
Keskuspankkien käyttämät työkalut kriisien aikana ovat moninaisia. Ne voivat ostaa valtion ja yrityslainoja, tarjota hätälainoja pankeille ja muille rahoituslaitoksille sekä laskea ohjauskorkojaan. Lisäksi ne voivat käyttää kvantitatiivista keventämistä eli suurten määrien omaisuuserien ostamista markkinoilta lisätäkseen rahan määrää taloudessa.
On hyvä muistaa, että keskuspankkien sekä muiden rahoituslaitosten toiminta finanssikriiseissä on saanut myös kritiikkiä. Elokuva The Big Short kuvaa hyvin vuoden 2008 finanssikriisin tapahtumia ja virheitä.
Keskuspankkien digitaalinen raha (CBDC)
Digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia keskuspankeille. Yksi merkittävimmistä innovaatioista on CBDC eli digitaalinen keskuspankkiraha. Kaikki suurimmat keskuspankit ovat tutkineet CDBC:n käyttöönottoa jo vuosien ajan.
CBDC voisi tarjota monia etuja, kuten tehokkaampia maksujärjestelmiä, vähemmän rikollista toimintaa ja parempaa rahapolitiikan toteuttamista.
Toisaalta CBDC:n käyttöönottoon liittyy myös riskejä. Se voisi vaikuttaa pankkijärjestelmän vakavuuteen ja aiheuttaa yksityisyyteen liittyviä huolenaiheita. Keskuspankkien on punnittava näitä etuja ja riskejä huolellisesti.
On tärkeä myös ymmärtää, että CBDC ei tarkoita samaa kuin kryptovaluutta. CBCD on digitaalista fiat-rahaa, jota hallitsee keskitetty taho. Kryptovaluutta on puolestaan hajautettua teknologiaa, jonka perimmäinen idea on olla keskuspankkien kontrollin ulkopuolella.
What is your reaction?
