Keskuspankki: mikä se on ja tärkeimmät tehtävät

keskuspankki
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Keskuspankki on valtion tai valuutta-alueen virallinen laitos, joka hallinnoi rahapolitiikkaa ja pyrkii ylläpitämään taloudellista vakautta ja hintavakautta. Keskuspankki ja liikepankki ovat molemmat pankkijärjestelmän keskeisiä toimijoita, mutta niillä on erilaiset roolit ja vastuut taloudessa.

Keskuspankkien tärkeimmät tehtävät ovat rahapolitiikan toteuttamien, hintavakauden ylläpitäminen ja valuuttavarannon hallinta. Keskuspankin tärkeimmät työkalut ovat korkotason säätö sekä velka- ja arvopapereiden ostot keskuspankin taseeseen.

Keskuspankkien historia ulottuu 1600-luvulle. Suomalaisille tunnetuimmat keskuspankit ovat Suomen Pankki, Yhdysvaltain keskuspankki Fed sekä Euroopan keskuspankki EKP. Vuoden 2008 finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka keskuspankit voivat toimia liikepankkien ja finanssilaitosten pelastajina.

Rahapolitiikka ja finanssipolitiikka (fiskaalipolitiikka) ovat kaksi keskeistä välinettä, joilla hallitukset ja keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan kansantalouteen. Digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia keskuspankeille.

Mikä on keskuspankki?

Keskuspankki on valtion tai valuutta-alueen virallinen laitos, joka hallinnoi rahapolitiikkaa ja pyrkii ylläpitämään taloudellista vakautta ja hintavakautta. Keskuspankki vastaa myös valuutan eli ns. fiat-rahan liikkellelaskusta ja se valvoo oman maansa tai alueensa liikepankkeja.

Jokaisella valtiolla on oma keskuspankkinsa. Maailman tunnetuin keskuspankki on Yhdysvaltain Fed eli Federal Reserve. Suomen keskuspankki on nimeltään Suomen Pankki.

On olemassa myös alueellisia keskuspankkeja, kuten Euroopan keskuspankki (EKP). EKP hallinnoi euroalueen rahapolitiikkaa yhdessä jäsenvaltioiden keskuspankkien kanssa.

Globaalisti merkittävin toimija on kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Vaikka IMF ei ole keskuspankki perinteisessä mielessä, se auttaa jäsenmaitaan ylläpitämään taloudellista vakautta ja pyrkii edistämään maailmanlaajuista talouskasvua.

Keskuspankkeja on ollut olemassa jo satoja vuosia. Suomen keskuspankki on perustettu vuonna 1811.

Liikepankin ja keskuspankin ero

Keskuspankki ja liikepankki ovat molemmat pankkijärjestelmän keskeisiä toimijoita, mutta niillä on erilaiset roolit ja vastuut taloudessa.

Liikepankki on yksityisesti omistettu pankki, joka tarjoaa palveluita yksityishenkilöille, yrityksille ja muille organisaatioille. Nämä palvelut voivat sisältää talletustilejä, lainoja, luottokortteja ja sijoituspalveluita. Liikepankit saavat voittonsa lainaamalla rahaa korkeammalla korolla kuin mitä ne maksavat tallettajilleen ja muista pankkipalveluista perittävistä maksuista.

Keskuspankki ei tee liiketoimia yksityishenkilöiden tai yritysten kanssa suoraan. Keskuspankin tärkeimmät tehtävät liittyvät puolestaan tietyn alueen rahapolitiikan toteuttamiseen ja pankkisektorin valvontaan. Keskuspankkia kutsutaan usein nimellä ”pankkien pankki”.

Keskuspankin päätavoitteena on yleensä kansantalouden vakaus, kun taas liikepankit pyrkivät maksimoimaan voittonsa. Lisäksi keskuspankki on usein valtion omistama ja hallinnoima, kun taas liikepankit ovat pääosin yksityisesti omistettuja.

Mikä on keskuspankkien tehtävä?

Keskuspankkien tärkeimmät tehtävät ovat rahapolitiikan toteuttamien, hintavakauden ylläpitäminen ja valuuttavarannon hallinta. Ne valvovat myös maansa tai alueensa liikepankkeja ja tukevat taloutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Käydään seuraavaksi läpi keskuspankkien tärkeimmät tehtävät muutamalla lauseella. Jokaisen keskuspankin tehtävät eroavat hieman toisistaan johtuen alueellisista eroista, mutta alla oleva lista on hyvä kokoelma tärkeimpiä tehtäviä. Ne ovat käytännössä samoja kaikilla keskuspankeilla.

  1. Rahapolitiikan toteuttaminen: Keskuspankit säätelevät maansa tai alueensa rahapolitiikkaa, joka vaikuttaa korkotasoihin ja rahan määrään taloudessa. Tämä tehdään ohjauskoron avulla sekä kasvattamalla tai pienentämällä keskuspankin tasetta.
  2. Hintavakauden ylläpitäminen: Yksi keskuspankkien keskeisistä tehtävistä on inflaation hallinta. Monissa maissa keskuspankeille on asetettu tavoite pitää inflaatio tietyllä tasolla. Vaikka korkea inflaatio on haitallista kansalaisille, keskuspankkien suurin pelko on kuitenkin deflaatio eli rahan arvon nousu. Tämä johtuu valtavasta velan määrästä.
  3. Valuuttavarantojen hallinta: Keskuspankit hallinnoivat maan valuuttavarantoja ja voivat käyttää niitä valuuttakurssin vakauttamiseen tai maan maksutaseen tukemiseen. Keskuspankki hallitsee myös fyysisten seteleiden ja kolikoiden liikkeellelaskua.
  4. Maksujärjestelmien ylläpito: Keskuspankit vastaavat usein maan maksujärjestelmien toiminnasta ja kehittämisestä, varmistaen maksuliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden. Ne valvovat myös alueensa liikepankkeja.
  5. Taloudellisen tutkimuksen ja tilastoinnin toteuttaminen: Keskuspankit keräävät ja julkaisevat taloudellisia tietoja ja tilastoja, jotka auttavat ymmärtämään maan taloudellista tilannetta ja kehitystä.

Tämän lisäksi keskuspankit valvovat ja sääntelevät koko pankkijärjestelmää varmistaakseen sen vakauden. Ne tekevät liikepankeille stressitestejä ja pyrkivät varmistamaan, että rahoituslaitokset ovat niin sanotusti hyvässä hapessa.

Kriisitilanteissa keskuspankit voivat luoda nopeasti likviditeettiä markkinoille ja pelastaa tarvittaessa liikepankkeja. Näin tapahtui mm. vuoden 2008 finanssikriisissä.

Mitkä ovat keskuspankkien tärkeimmät työkalut?

Keskuspankin tärkeimmät työkalut ovat korkotason säätö sekä keskuspankin tase arvopapereiden ostojen ja myyntien kautta.

Keskuspankin säätämä korko on nimeltään ohjauskorko. Ohjauskoron nosto tai lasku vaikuttaa sen kaikkien lainojen korkoihin ja sitä kautta kulutukseen ja investointeihin.

Esimerkiksi asuntolainojen korko muodostuu Suomessa 12 kuukauden euriborista ja pankin marginaalista. Kun EKP:n ohjauskorko muuttuu, 12 kuukauden euribor seuraa käytännössä samaan suuntaan. Näet tämän hyvin alla olevasta grafiikasta.

ekp ohjauskorko euribor

Lue lisää koroista ja miten ne määräytyvät: Näin korot toimivat makrotaloudessa.

Keskuspankkien tase koostuu niiden hallussa olevista varoista ja veloista. Taseen kasvu voi johtuu arvopaperiosto-ohjelmista, joilla pyritään elvyttämään taloutta. Keskuspankki ostaa usein valtion velkakirjoja, mutta jotkut keskuspankit ostavat myös suoraan osakkeita.

Ostoprosessi on nimeltään määrällinen elvytys, josta käytetään usein lyhennettä QE (Quantitive Easing). On hyvä muistaa, että keskuspankki voi luoda rahaa tyhjästä, minkä vuoksi sillä on teoriassa rajattomat resurssit ostaa arvopapereita.

Jos keskuspankki pienentää tasettaan eli myy sen hallussa olevia arvopapereita, on kyseessä määrällinen kiristys. Tästä käytetään usien lyhennettä QT (Quantitive Tightening).

Koska keskuspankilla on rajallinen määrä työkaluja, se pyrkii vaikuttamaan talouteen kertomalla aikeistaan sijoittajille. Keskuspankki voi esimerkiksi kertoa suunnittelevansa korkojan laskua, mikä voi tuoda positiivisen vaikutuksen talouteen jo ennen kuin korot alkavat todellisuudessa laskea.

Keskuspankkien historia

Keskuspankkien historia ulottuu 1600-luvulle. Maailman ensimmäinen keskuspankki löytyy naapurimaastamme, eli kyseessä on Ruotsin Riksbank. Se perustettiin jo vuonna 1668.

Riksbankin perustamisen jälkeen monet Euroopan maat näkivät keskuspankin arvon ja alkoivat perustaa omiaan. Yksi merkittävimmistä varhaisista keskuspankeista oli Englannin Bank of England, joka perustettiin vuonna 1694.

Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811. Se on yksi maailman vanhimmista keskuspankeista. Alun perin sen tehtävänä oli tukea Suomen taloutta ja valuuttaa, mutta vuosien varrella sen rooli on muuttunut ja laajentunut kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Yhdysvalloissa koettiin 1900-luvun alussa useita taloudellisia kriisejä, jotka korostivat tarvetta keskitetylle rahoitusjärjestelmälle. Tämä johti Federal Reserven, eli Fedin, perustamiseen vuonna 1913. Fedin rooli oli alun perin toimia viimeisenä lainaajana, mutta sen valtuudet ja tehtävät ovat laajentuneet vuosien varrella.

Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin vuonna 1998 osana Euroopan talous- ja rahaliittoa. EKP:n perustamisen myötä monet Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, luopuivat kansallisista valuutoistaan ja ottivat käyttöön yhteisen valuutan, euron. EKP:n rooli on keskeinen euroalueen rahapolitiikan ja hintavakauden ylläpitämisessä.

Kulta liittyy myös erottamattomasti keskuspankkien historiaan. Keskuspankit ovat aina olleet maailman suurimpia sijoittajia kultaan. Tämä rooli ei ole muuttunut edes digitalisaation myötä. Keskuspankit ovat päin vastoin lisänneet kultaostojaan 2020-luvulla historiallisen korkeille tasoille!

Keskuspankit esittelyssä: Suomen Pankki, Fed ja EKP

Suomalaisille tunnetuimmat keskuspankit ovat Suomen Pankki, Yhdysvaltain keskuspankki Fed sekä Euroopan keskuspankki EKP. Käydään näitä läpi tarkemmin seuraavaksi.

Suomen keskuspankki

Suomen keskuspankki eli Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811, ja se on yksi maailman vanhimmista keskuspankeista. Alun perin se toimi Turussa, mutta pankki siirtyi Helsinkiin vuonna 1819 Turun suuren palon jälkeen.

Alla olevassa kuvassa on Suomen Pankin pääkonttori Snellmanninaukiolla, Helsingissä.

suomen pankki - keskuspankki

Kun Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon ja otti käyttöön euron, Suomen Pankin rooli muuttui. Se on nyt osa Eurojärjestelmää, joka koostuu Euroopan keskuspankista ja 19 euroalueen maan kansallisista keskuspankeista. Eurojärjestelmän päätehtävä on pitää yllä hintavakautta euroalueella. Tämä tarkoittaa, että Suomen Pankki osallistuu euroalueen rahapolitiikan toteuttamiseen ja muun muassa eurosetelien ja -kolikoiden liikkeeseenlaskuun.

Lisäksi Suomen Pankki vastaa maan maksujärjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta. Se myös valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistää rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta. Pankki kerää tilastoja, tekee taloudellista tutkimusta ja antaa asiantuntijalausuntoja talouspoliittisista kysymyksistä.

Suomen Pankki on myös vastuussa maan kansainvälisistä rahoitusmarkkinasuhteista ja hallinnoi Suomen virallisia valuuttavarantoja. Se toimii myös hallituksen neuvonantajana raha- ja valuuttapolitiikassa.

Euroon siirtyminen ei ole vähentänyt Suomen Pankin roolia. Sen on yhä keskeisellä paikalla Suomen talousjärjestelmässä. Euron myötä sen tehtävät ovat laajentuneet ja syventyneet, ja se toimii tiiviissä yhteistyössä muiden euroalueen keskuspankkien kanssa.

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed)

Yhdysvaltain keskuspankki tunnetaan nimellä Federal Reserve tai lyhyesti Fed. Se perustettiin 23. joulukuuta 1913, kun presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti Federal Reserve Act -lain. Tämä laki loi keskuspankkijärjestelmän, joka koostuu 12 alueellisesta Federal Reserve -pankista ja Washington DC:ssä sijaitsevasta hallintoneuvostosta.

Yhdysvaltain keskuspankki ei ole siis yksittäinen instituutio vaan käytännössä keskuspankkijärjestelmä. Alla on kuva Yhdysvaltain keskuspankin pääkonttorista, joka sijaitsee Washingtonissa.

federal reserve
Kuva: Flickr / William Warby

Keskuspankkijärjestelmän perustaminen oli vastaus 1900-luvun alun pankkikriiseihin, ja sen tavoitteena oli estää pankkijärjestelmän romahduksia tulevaisuudessa.

Federal Reservelle on määrätty kaksoismandaatti, eli sen tärkeimmät tehtävät ovat:

  1. Hintavakauden säilyttäminen: Fed pyrkii pitämään inflaation pitkässä juoksussa noin kahden prosentin tasolla.
  2. Täystyöllisyys: Fed pyrkii luomaan sellaiset olosuhteet, mitkä mahdollistavat täystyöllisyyden.

Fedillä on näiden lisäksi myös monia muita tehtäviä, kuten varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja vähentää systeemiriskiä. Fed tarjoaa myös rahoituspalveluita, kuten maksujen käsittelyä, hallituksen varojen hallinta ja valuutan toimittamista pankeille.

Yhdysvaltain keskuspankin rooli on kasvanut viime vuosikymmeninä samassa suhteessa kun Yhdysvaltain talouden koko ja vaikutusvalta globaaliin markkinaan. Fedin jokaista päätöstä ja kokousta seurataan ympäri maailmaa ammattaisijoittajien toimesta.

Lue lisää aiheesta: Mikä on Yhdysvaltain keskuspankki (Fed)?

Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki (EKP) perustettiin vuonna 1998, ja se aloitti toimintansa vuonna 1999. Se on Euroopan unionin (EU) itsenäinen elin, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta. EKP:n perustaminen oli osa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmatta vaihetta.

EKP:n päätehtävä on pitää yllä hintavakautta euroalueella. Tämä tarkoittaa, että EKP pyrkii pitämään inflaation matalana ja vakaana. EKP:n määrittelemä hintavakauden tavoite on inflaation pitäminen alle, mutta lähellä 2 % keskipitkällä aikavälillä.

Euroopan keskuspankin pääjohtajana on toiminut vuodesta 2019 lähtien Christine Lagarde, joka on varmasti tuttu nimi jokaiselle makrotaloutta seuraavalle.

christine lagarde
European Parliament from EU, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons

EKP:n päätöksentekoelimiin kuuluvat neuvosto, johtokunta ja yleiskokous. EKP toimii itsenäisesti poliittisista vaikutteista ja sen päätökset perustuvat perussopimuksessa määriteltyihin tehtäviin ja tavoitteisiin.

Lue lisää Euroopan keskuspankin organisaatiosta ja tehtävistä Asialinjan kattavasta oppaasta: Euroopan keskuspankki (EKP).

Keskuspankkien rooli finanssikriiseissä

Vuoden 2008 finanssikriisi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka keskuspankit voivat toimia liikepankkien ja finanssilaitosten pelastajina. Kriisin aikana monet rahoituslaitokset olivat vaarassa kaatua, mikä olisi voinut johtaa valtavaan taloudelliseen romahdukseen.

Keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Federal Reserve (Fed) ja Euroopan keskuspankki (EKP), toimivat nopeasti tarjoamalla likviditeettiä markkinoille ja alentamalla korkoja.

Keskuspankkien käyttämät työkalut kriisien aikana ovat moninaisia. Ne voivat ostaa valtion ja yrityslainoja, tarjota hätälainoja pankeille ja muille rahoituslaitoksille sekä laskea ohjauskorkojaan. Lisäksi ne voivat käyttää kvantitatiivista keventämistä eli suurten määrien omaisuuserien ostamista markkinoilta lisätäkseen rahan määrää taloudessa.

On hyvä muistaa, että keskuspankkien sekä muiden rahoituslaitosten toiminta finanssikriiseissä on saanut myös kritiikkiä. Elokuva The Big Short kuvaa hyvin vuoden 2008 finanssikriisin tapahtumia ja virheitä.

Rahapolitiikka vs. finanssipolitiikka (fiskaalipolitiikka)

Rahapolitiikka ja finanssipolitiikka (fiskaalipolitiikka) ovat kaksi keskeistä välinettä, joilla hallitukset ja keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan kansantalouteen. Vaikka molemmilla on sama tavoite – talouden vakauden ja kasvun edistäminen – ne eroavat toisistaan keinoissaan ja toimintamekanismeissaan. Tässä on yhteenveto niiden eroista.

  1. Määritelmä:
    • Rahapolitiikka viittaa keskuspankin toimiin, joilla se pyrkii vaikuttamaan rahan määrään ja korkotasoon taloudessa. Tämä vaikuttaa puolestaan lainanantoon, sijoituksiin ja kulutukseen.
    • Finanssipolitiikka tarkoittaa hallituksen tulo- ja menopolitiikkaa, eli verotusta ja julkisia menoja. Fiskaalipolitiikan avulla hallitus pyrkii vaikuttamaan talouden kysyntään ja tarjontaan.
  2. Päätöksenteko:
    • Rahapolitiikkaa hallinnoi yleensä maan keskuspankki, joka on usein riippumaton poliittisesta johdosta.
    • Finanssipolitiikasta  päättää maan hallitus.
  3. Välineet:
    • Rahapolitiikan välineitä ovat mm. ohjauskorot, avomarkkinaoperaatiot ja varantovaatimukset.
    • Finanssipolitiikan välineitä ovat mm. verotus, valtion kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot.
  4. Tavoitteet:
    • Rahapolitiikan tavoitteena on hintatason vakaus, matala inflaatio ja talouskasvun tukeminen.
    • Finanssipolitiikan tavoitteena voi olla talouskasvun tukeminen, työttömyyden vähentäminen tai budjetin tasapainottaminen.
  5. Vaikutusaika:
    • Rahapolitiikan vaikutukset näkyvät yleensä nopeammin kuin fiskaalipolitiikan, mutta niiden kesto voi olla lyhyempi.
    • Finanssipolitiikan vaikutukset voivat olla hitaampia, mutta ne voivat kestää pidempään.

Vaikka rahapolitiikka ja fiskaalipolitiikka ovat erillisiä välineitä, ne voivat toimia yhdessä talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi taantuman aikana hallitus voi lisätä julkisia menoja (fiskaalipolitiikka) samalla kun keskuspankki laskee korkoja (rahapolitiikka) kannustaakseen kulutusta ja investointeja.

Keskuspankkien digitaalinen raha (CBDC)

Digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia keskuspankeille. Yksi merkittävimmistä innovaatioista on CBDC eli digitaalinen keskuspankkiraha. Kaikki suurimmat keskuspankit ovat tutkineet CDBC:n käyttöönottoa jo vuosien ajan.

CBDC voisi tarjota monia etuja, kuten tehokkaampia maksujärjestelmiä, vähemmän rikollista toimintaa ja parempaa rahapolitiikan toteuttamista.

Toisaalta CBDC:n käyttöönottoon liittyy myös riskejä. Se voisi vaikuttaa pankkijärjestelmän vakavuuteen ja aiheuttaa yksityisyyteen liittyviä huolenaiheita. Keskuspankkien on punnittava näitä etuja ja riskejä huolellisesti.

On tärkeä myös ymmärtää, että CBDC ei tarkoita samaa kuin kryptovaluutta. CBCD on digitaalista fiat-rahaa, jota hallitsee keskitetty taho. Kryptovaluutta on puolestaan hajautettua teknologiaa, jonka perimmäinen idea on olla keskuspankkien kontrollin ulkopuolella.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *