By Kilpa-autoilun historiaa
Autourheilu on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista. Autourheiluun lasketaan mm. ralliautoilu, karting, autosuunnistus ja tietenkin rataurheilun kuninkuuslaji F1. Eri lajeissa ja luokissa käytetään erilaista kalustoa, ja kaikki kilpailut ja niihin osallistuvien moottoriajoneuvojen ominaisuudet ovat tiukasti säädeltyjä. Suomalaiset ovat innokasta autourheilukansaa, ja jokainen suomalainen tuntee nimet Häkkinen ja Räikkönen. Mutta ennen kuin suomalaisista tuli petrolipäitä, autourheilu oli ollut jo pitkään olemassa.
Sisällysluettelo
Pariisista Roueniin
Autoilla alettiin kilpailla autojen polttomoottoreiden keksimisen jälkeen. Alussa kilpailut olivat ns. luotettavuustestejä, mutta pian kilpailuista tuli autonvalmistajien markkinointitapahtumia. Autokilpailujen juuret juontavat Ranskaan. Heinäkuussa vuonna 1894 pariisilainen Le Petit Journal -lehti lupasi palkinnon sille, joka ajaisi nopeimmin 130 km:n matkan Pariisista Roueniin ja takaisin. Mukana kisassa oli sekä moottoroituja pyöriä että autoja. Kilpailun nopein kulkuneuvo oli Kreivi De Dionin höyrykoneella varustettu moottorivaunu, jolla matka taittui 6 tunnissa 48 minuutissa. De Dionin moottorivaunun katsottiin kuitenkin olleen kisan sääntöjen vastainen ja kisan voittajaksi julistettiin Gustave Kreutler Peugeot -autollaan.
Gordon Bennett -cup
Kansainvälisten autokilpailujen katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1900, kun New York Heraldin omistaja Gordon Bennett halusi tukea autoteollisuutta ja lupasi Automobile club de France:lle (ACF) palkintosumman, jonka tämä saisi luovuttaa nopeimman maan autoklubille. Eri maiden autoklubit saivat osallistua vuosittan pidettävään autokilpailuun korkeintaan kolmella autolla. Jokaisella maalla oli kisassa omat värinsä: ranskalaisten autot olivat sinisiä, amerikkalaisten punaisia (italialaiset ottivat punaisen käyttöön vasta vuonna 1907) ja saksalaiset autot taas olivat valkoisia. Ensimmäinen kilpailumatka ajettiin Pariisista Lyoniin.
Grand Prix’n synty
Gordon Bennett -cup oli Euroopan tärkein autokilpailu vuoteen 1905 asti. Vuonna 1906 sen kuitenkin syrjäytti F1 edeltäjänä pidetty ranskalainen autokilpailu Grand Prix. Se syntyi ranskalaisten vastavetona Gordon Bennett -cupin kolmen auton -sääntöön. Ranskalaiset, joiden autoteollisuus oli maailman suurin, piti sääntöä epäreiluna varsinkin sen takia, että Mercedes, joita valmistettiin sekä Saksassa että Itävallassa, sai osallistua Bennett -cup’iin kuudella autolla. Siksi Grand Prix -kilpailussa osallistujamaiden autojen määrää ei rajoitettu.
Ensimmäisen kerran Grand Prix ajettiin vuonna 1906 yleisöltä suljetuilla teillä Le Mansin kaupungissa. Kilpailu oli kaksipäiväinen ja 103.18 km:n pituinen reitti kierrettiin kuusi kertaa päivässä. Hiki lensi ja terva roiskui 1238.16 km:n matkalla. Kisan voitti Renaultilla ajava Ferec Szisz. Grand Prix kisoja alettiin pikku hiljaa järjestää eri Euroopan maissa, ja niitä ajettiin aina 2. maailmansodan syttymiseen asti. Kisoilta puuttuivat kuitenkin yhtenäiset säännöt.
F1:n alku
Ensimmäinen F1 maailmanmestaruuskilpailu järjestettiin vuonna 1950 Englannin Silverstonessa. Voiton nappasi Emilio Guiseppe ”Nino” Farina Alfa Romeolla, joka oli valovuoden päässä nykyisistä aerodynaamisista huipputeknologian F1-autoista. Ensimmäinen F1-kausi koostui viidestä Euroopassa ajettavasta kilpailusta sekä Yhdysvaltain Indianapolisin osakilpailusta. Ensimmäisinä vuosia kisoja hallitsivat Alfa Romeo, Maserati, Talbot ja BRM, ja vielä kesti vuosikymmeniä ennen kuin mies nimeltä Keke Rosberg ajoi Williamsilla Suomen maailmankartalle.
Kilpa-autoilu Suomessa
Suomen ensimmäiset kilpa-ajot käytiin Viipurissa vuonna 1910, jolloin auto kurvasit jäälle aurattua 800 metrin kilparataa yhteensä 12 kertaa. Vuonna 1932 Helsingissä alettiin järjestää Eläintarhan ajoja. Ne saavuttivat välittömästi suuren suosion ja ensimmäisiä kisoja oli katsomassa 25 000 ihmistä. Ajot järjestettiin äitienpäivänä ja Iltalehden mukaan mörinää äitienpäivänä paheksuttiin. Kisaan osallistui kymmenen autoa, joista kuusi oli Suomesta ja neljä Ruotsista. Ensimmäiseksi voittajaksi ajoi ruotsalainen Wikton Widengren Mersulla. Viimeiset Eläintarhat ajot järjestettiin vuonna 1963. Ajot päättyivät traagisesti Örjan Attenbergin kuolemaan.
Suomen tunnetuimmat kilpa-ajot ovat tietenkin Jyväskylän Suurajot. Ne järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951 ja silloin ne koostuivat kahdesta erikoiskokeesta. Ensin autot ajoivat Jyväskylästä Rovaniemelle, josta ne palasivat takaisin Jyväskylään Kajaanin ja Kuopion kautta. Toinen erikoiskoe tapahtui Jyväskylän keskustassa, jossa tehtiin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe. Voittaja oli Arvo Karlsson. Tänä päivänä Jyväskylän Suurajot ovat kansainvälisestikin tärkeä tapahtuma ja sitä tullaan katsomaan ympäri maailmaa.
Kuvat: 960 Porsche 718slash2 Formula II Racing Car by AlfvanBeem [CC0], from Wikimedia Commons | Keke Rosberg Williams FW10 1985 German GP by Lothar Spurzem [CC BY-SA 2.0 de], via Wikimedia Commons
