By Näin korot toimivat taloudessa
Korko on hinta, joka maksetaan lainatusta rahasta tai sijoitetusta pääomasta. Koroista puhuttaessa mainitaan usein termit nimelliskorko ja reaalikorko, joiden ero on hyvä ymmärtää.
Korot määräytyvät markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen viitekorko. Euribor ja EKP:n ohjauskorko ovat molemmat tärkeitä korkoja euroalueella. Federal Reserve (Fed) ei ole vain Yhdysvaltain keskuspankki, vaan myös yksi globaalin korkomarkkinan tärkeimmistä toimijoista.
Korot ovat yksi talouden keskeisimmistä ohjausvälineistä, ja niillä on syvällinen vaikutus sekä makro- että mikrotalouteen. Korkosijoitukset, kuten valtionlainat, kunnanobligaatiot ja yrityslainat, ovat keskeinen osa monen sijoittajan salkkua.
Sisällysluettelo
Mikä on korko?
Korko on hinta, joka maksetaan lainatusta rahasta tai sijoitetusta pääomasta. Korko toimii kompensaationa lainan antajalle, ja se ilmoitetaan usein vuosikorkona.
Korot ovat makrotalouden tärkein komponentti, sillä korko on kirjaimellisesti rahan hinta. Korkojen nousulla on taloutta hidastava vaikutus, kun taas matalat korot tuovat markkinoille halpaa lainaa ja kasvattavat riskinottoa.
Suurin osa aikuisista ihmisistä maksaa korkoa joka kuukausi. Asuntolainan korko on monille tutuin korko. Se on tyypillisesti 1-5 prosenttia vuositasolla.
Tyypillisä lainoja, joista suomalaiset maksavat korkomenoja:
- Opintolaina
- Asuntolaina
- Autolaina
- Luottokortin velka
Tyypillisin tapa tienata korkoa on pankkitalletus, mutta viime vuosina nämä korot on painettu lähelle nollaa jopa korkeakorkoisilla säästötileillä. Toinen yleinen tapa on sijoittaa yritysten tai valtioiden lainoihin.
Korko muodostuu usein rahoituslaitoksen marginaalista sekä viitekorosta. Esimerkiksi asuntolainoissa marginaali on tyypillisesti 0,5 % – 1,0 % välissä, ja euroalueen viitekorkona toimii puolestaan Euribor.
Esimerkki tyypillisestä asuntolainasta: - 12kk Euribor: 4,2 % - Pankin marginaali: 0,8 % - Korko: 4,2 % + 0,8 % = 5,0 %
Jos EKP nostaa ohjauskorkoaan, jokaisen asuntolainan korko Suomessa nousee. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Seuraavaksi käydään läpi tarkemmin sitä, miten korot määräytyvät.
Nimelliskorko ja reaalikorko
Koroista puhuttaessa mainitaan usein termit nimelliskorko ja reaalikorko, joiden ero on hyvä ymmärtää. Näistä keskustellaan etenkin sijoittamiseen liittyen.
- Nimelliskorko on se korko, jota maksat käytännössä lainastasi. Jos asuntolainasi korko on viisi prosenttia, tuo on nimelliskorko.
- Reaalikorko on nimelliskorko miinus inflaatio. Inflaation määritelmänä käytetään nykyisin kuluttajahintaindeksiä.
Esimerkki: - Asuntolainasi korko on 5,0 % - Inflaatio on 6,0 % - Reaalikorkosi on -1,0 %
Jos reaalikorko on miinuksella, lainaaminen on erityisen kannattavaa lainan ottajalle. Korkea inflaatio syö rahan arvoa, joten maksat lainaa takaisin arvonsa menettäneillä euroilla, joiden nimellisarvo ei kuitenkaan muutu.
Miten korot määräytyvät?
Korot määräytyvät markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nykyisin korkoja ohjaavat vahvasti maailman eri keskuspankit. Suomi on osa euroaluetta, joten suomalaisiin korkoihin vaikuttaa Euroopan keskuspankin ohjauskorko. Ohjauskoron muutokset heijastuvat Euriboriin, joka toimii mm. asuntolainojen viitekorkona.
Kuvassa Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa, Saksassa.
Kun taloudessa menee lujaa, keskuspankit nostavat ohjauskorkoja hillitäkseen lainanottoa. Jos esimerkiksi asuntolainan korot nousevat, ihmisillä ei ole varaa ostaa niin kalliita asuntoja, mikä viilentää markkinoita ja pudottaa asuntojen hintoja.
Laman tai taantuman aikana keskuspankit laskevat ohjauskorkoa jopa nollaan. Tällä pyritään stimuloimaan lainanottoa ja saamaan investointeja liikkeelle.
Euroopan keskuspankin (EKP) rooli on erityisen merkittävä euroalueen korkojen määräytymisessä. EKP pyrkii ohjaamaan korkotasoa rahapolitiikkatoimillaan.
EKP ei tietenkään ohjaa tavallisten ihmisten tai pienyritysten keskinäistä lainanottoa. Kaksi yksityishenkilöä tai yritystä voi aina sopia haluamansa koron lainoilleen. Keskuspankkien ohjauskorko astuu mukaan, kun lainan osapuolena on pankkeja tai muita rahoituslaitoksia.
Yrityksillä ja valtioilla on myös luottoluokitus, mikä viittaa niiden kykyyn maksaa lainansa takaisin. Mitä vakavaraisempi lainaaja, sitä parempi luottoluokitus. Hyvä luottoluokitus mahdollistaa rahan lainaamisen matalammalla korolla.
Mikä on Euribor?
Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen viitekorko. Se kuvastaa keskimääräistä korkoa, jolla euroalueen pankit lainaavat rahaa toisilleen. Euribor toimii viitekorkona monille lainoille ja sijoituksille Euroopassa, mukaan lukien Suomessa.
Euriborin määräytymisessä on mukana joukko suurimpia eurooppalaisia pankkeja. Nämä pankit ilmoittavat päivittäin korkotason, jolla ne olisivat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen. Pankkien ilmoituksien keskiarvosta muodostuu päivän Euribor-korkotaso.
On olemassa useita eri Euribor-korkoja riippuen lainan pituudesta. Esimerkiksi 1 viikon, 3 kuukauden ja 12 kuukauden Euribor. Alla olevassa grafiikassa näkyy Euribor-korkojen kehitys vuosina 2008-2020.
Punainen trendilinja = 12 kk, sininen = 3 kk ja vihreä 1 viikon Euribor.
Suomessa Euribor vaikuttaa erityisesti asuntolainojen korkoihin. Useimmat asuntolainat ovat sidottu 12 kuukauden Euriboriin. Sen päälle lainanottaja maksaa vielä pankin marginaalin.
Euribor vaikuttaa myös muihin lainoihin ja sijoituksiin. Esimerkiksi yrityslainojen korko voi olla sidottu Euriboriin. Myös monet sijoitustuotteet, kuten joukkovelkakirjalainat, voivat olla sidottuja Euribor-korkoon.
Mikä on Euriborin ja EKP:n ohjauskoron ero?
Euribor ja EKP:n ohjauskorko ovat molemmat tärkeitä korkoja euroalueella. On hyvä ymmärtää näiden kahden ero.
- Euribor kuvastaa keskimääräistä korkoa, jolla euroalueen pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen. Se on markkinapohjainen korko, joka heijastaa pankkien välistä luottamusta ja markkinoiden näkemyksiä talouden tilasta.
- EKP:n ohjauskorko on keskuspankin määrittelemä korko, jolla pankit voivat lainata rahaa suoraan keskuspankilta. Se on yksi EKP:n rahapolitiikan välineistä, ja sen avulla EKP pyrkii ohjaamaan inflaatiota ja talouskasvua.
Euroopan keskuspankin ohjauskorko ohjaa nimensä mukaisesti muita korkoja. Kun EKP muuttaa ohjauskorkoaan, se vaikuttaa suoraan pankkien kustannuksiin, kun ne lainaavat rahaa keskuspankilta. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita pankit ovat lainaamaan rahaa toisilleen ja millä korolla. Se puolestaan vaikuttaa Euribor-korkoon.
Toisaalta, jos markkinoilla on epävarmuutta tai luottamuspulaa ja Euribor nousee voimakkaasti, se voi olla merkki siitä, että EKP:n pitäisi puuttua tilanteeseen rahapolitiikkatoimin.
Yllä olevassa kuvassa näkyy Euroopan keskuspankin ohjauskoron (sininen trendilinja) sekä 12 kuukauden Euriborin (vaalean vihreä trendilinja) välinen suhde.
Vaikka EKP:n ohjauskorko vaikuttaa suoraan pankkien kustannuksiin, se on Euribor, joka määrittää käytännössä kuluttajien lainojen koron. Käytännössä näiden kahden koron ero on varsin pieni, kuten yllä oleva graafi hyvin todistaa.
Federal Reserve ja sen rooli maailmantaloudessa
Federal Reserve (Fed) ei ole vain Yhdysvaltain keskuspankki, vaan myös yksi globaalin korkomarkkinan tärkeimmistä toimijoista.
Yhdysvallat on maailman suurin talous, ja dollari on maailman johtava varantovaluutta. Tämä tarkoittaa, että monet maat pitävät suuria määriä dollareita varantoinaan ja käyttävät dollaria kansainvälisessä kaupassa. Lisäksi monet maailmanlaajuiset lainat ja sijoitukset on hinnoiteltu dollareissa.
Kun Fed tekee päätöksiä ohjauskorosta, se vaikuttaa siihen, kuinka paljon dollareita on saatavilla maailmanlaajuisesti. Jos Fed nostaa korkojaan, se voi vähentää dollareiden määrää maailmantaloudessa, mikä voi johtaa korkeampiin korkoihin muualla. Päinvastoin, jos Fed laskee korkojaan, se voi lisätä dollareiden määrää ja johtaa matalampiin korkoihin muualla.
Monet keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP), seuraavat tarkasti Fedin toimia. Vaikka EKP tekee itsenäisiä päätöksiä, se ottaa huomioon Fedin päätökset ja maailmantalouden tilanteen. Jos Fed laskee korkojaan talouden elvyttämiseksi, EKP saattaa tuntea painetta tehdä samoin, jotta euroalueen talous ei jäisi jälkeen.
Sijoittajat ympäri maailmaa seuraavat myös tarkasti Fedin toimia. He tietävät, että Fedin päätökset voivat vaikuttaa osakemarkkinoihin, joukkovelkakirjalainojen tuottoihin ja valuuttakursseihin. Tämän vuoksi jokainen Fedin kokous ja julkilausuma analysoidaan tarkasti.
Korkojen vaikutus talouteen
Korot ovat yksi talouden keskeisimmistä ohjausvälineistä, ja niillä on syvällinen vaikutus sekä makro- että mikrotalouteen. Ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon ihmiset ja yritykset lainaavat, kuluttavat ja säästävät, ja niillä on suora yhteys talouden yleiseen terveyteen ja kasvuun.
Kun korot ovat matalat, lainaaminen on halvempaa. Tämä voi kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin projekteihin ja laajentumaan, koska lainan kustannukset ovat alhaisemmat. Samoin kuluttajat saattavat tuntea olonsa mukavammaksi ottaessaan asuntolainoja tai kulutusluottoja, mikä voi stimuloida taloudellista aktiviteettia.
Matalat korot voivat myös rohkaista ihmisiä kuluttamaan enemmän ja säästämään vähemmän, koska säästötilien tuotot ovat alhaisempia.
Kuva: Shoppailu on suositumpaa matalan korkotason aikana.
Toisaalta, kun korot ovat korkeat, lainaaminen voi tulla kalliiksi, mikä voi jarruttaa yritysten investointeja ja kuluttajien kulutusta. Korkeat korot voivat myös rohkaista ihmisiä säästämään enemmän, koska he saavat paremman tuoton säästöilleen. Tämä voi johtaa kulutuksen vähenemiseen ja talouskasvun hidastumiseen.
Korot vaikuttavat myös inflaatioon. Matalat korot voivat johtaa suurempaan kulutukseen ja investointeihin, mikä voi nostaa hintoja ja inflaatiota. Korkeat korot voivat hidastaa talouskasvua ja vähentää inflaatiopaineita. Keskuspankit, kuten EKP ja Fed, käyttävät korkoja ohjausvälineenä inflaation hallitsemiseksi.
Lisäksi korot vaikuttavat valuuttakursseihin. Maan, jolla on korkeammat korot, valuutta voi vahvistua, koska sijoittajat etsivät parempaa tuottoa. Tämä voi vaikuttaa vientiin ja tuontiin sekä maan kauppataseeseen.
Korkojen vaikutus sijoittamiseen
Korkosijoitukset, kuten valtionlainat, kunnanobligaatiot ja yrityslainat, ovat keskeinen osa monen sijoittajan salkkua. Ne tarjoavat usein vakaampaa tuottoa verrattuna osakemarkkinoihin ja voivat toimia turvasatamana taloudellisesti epävarmoina aikoina. Korkosijoitusten houkuttelevuus korostuu erityisesti silloin, kun keskuspankit päättävät nostaa ohjauskorkojaan.
Kun keskuspankit nostavat ohjauskorkojaan, lainojen korot yleensä nousevat. Tämä tekee korkopapereista, kuten valtionlainoista, houkuttelevamman sijoituskohteen. Korkeammat korot voivat tarjota sijoittajille paremman tuoton verrattuna osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon, erityisesti kun otetaan huomioon osakemarkkinoiden volatiliteetti.
Toisaalta, kun keskuspankit laskevat ohjauskorkojaan, se tehdään usein vastauksena talouden hidastumiseen tai taantumaan. Tällöin osakkeiden kurssit voivat laskea, ja korkosijoitukset voivat näyttää houkuttelevammilta niiden vakaamman tuoton vuoksi.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että korkeat tai matalat korot eivät itsessään kerro osakemarkkinoiden suunnasta. Vaikka korkeat korot voivat olla merkki kuumenevasta taloudesta, osakemarkkinat voivat silti nousta pitkään. Vastaavasti, vaikka matalat korot voivat olla merkki taantumasta, osakemarkkinat voivat silti laskea pitkään.
Korkojen ja osakemarkkinoiden suhde on monimutkainen. Vaikka korkojen suunta voi antaa vihjeitä talouden yleisestä suunnasta, sijoittajien on tärkeää ottaa huomioon monia muita tekijöitä, kuten yritysten tulokset, poliittiset tapahtumat ja globaalit taloudelliset olosuhteet, kun he tekevät sijoituspäätöksiään.
Lue lisää sijoittamisesta: Säästäminen ja sijoittaminen – näin onnistut molemmissa!
EKP:n kuva: Thomas Wolf, www.foto-tw.de, CC BY-SA 3.0 DE, via Wikimedia Commons
What is your reaction?
