Kullan kurssi reaaliajassa (USD)


Kullan kurssi – historiallinen kehitys

Kullan kurssin historiallista kehitystä on hyvä tarkastella 1970-luvulta lähtien, jolloin kullasta tuli vapaasti treidattava valuutta (hyödyke). Tämä johtuu siitä, että vuonna 1971 Yhdysvallat poisti dollarin kultakannasta, mikä aiheutti suuren muutoksen kullan kurssissa.

Vuoden 1971 elokuussa Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon ilmoitti yllättäen, että Yhdysvallat poistuu Bretton Woods -järjestelmästä, joka oli sitonut dollarin kultaan. Tämä päätös, joka tunnetaan ”Nixonin sokkina”, johti kullan kurssin vapautumiseen ja sen arvon vaihtelun nopeutumiseen. Ennen tätä, kullan kurssi oli ollut suhteellisen vakaa, koska se oli sidottu Yhdysvaltain dollariin kiinteällä hinnalla. Tämän muutoksen seurauksena kullan kurssi alkoi heijastaa enemmän markkinoiden kysyntää ja tarjontaa.

1970-luvun loppupuoliskolla kullan kurssi nousi huomattavasti, mikä johtui useista tekijöistä. Taloudellinen epävakaus, korkea inflaatio ja poliittinen epävarmuus, erityisesti Lähi-idän kriisit, lisäsivät kullan houkuttelevuutta turvasatamana. Vuonna 1980 kullan kurssi saavutti historiallisen huippunsa, ylittäen 800 dollaria unssilta aikana, jolloin maailmantalouden epävarmuus oli korkealla.

1980-luvulla kullan kurssi kuitenkin laski, kun maailmantalouden tilanne vakautui ja korot nousivat. Yhdysvaltain keskuspankin tiukka rahapolitiikka ja inflaation taittuminen johtivat kullan kysynnän vähenemiseen. Tämän ajanjakson aikana kullan kurssi pysytteli suhteellisen matalana.

1990-luvulla kullan kurssi pysyi edelleen alhaisena, vaikka se koki lyhyitä nousukausia. Esimerkiksi 1997-1998 Aasian talouskriisi ja Venäjän rahoituskriisi johtivat sijoittajien siirtymiseen turvallisempiin sijoituskohteisiin, mukaan lukien kultaan. Nämä tapahtumat nostivat kullan kurssia väliaikaisesti.

Alla olevassa grafiikassa näet kullan kurssin 1970-luvun alusta asti.

kullan kurssi

2000-luvun alku toi mukanaan uuden nousukauden kullan kurssille. Maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus, Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen ja kiihtyvä inflaatio saivat sijoittajat jälleen kiinnostumaan kullasta. Erityisesti 2008-2009 finanssikriisi johti kullan kurssin merkittävään nousuun, kun sijoittajat hakeutuivat turvasatamiin.

2010-luvulla kullan kurssi jatkoi vaihtelevaa kehitystä. Kullan kurssi saavutti uuden huippunsa vuonna 2011, ylittäen 1900 dollaria unssilta, mutta sen jälkeen kurssi laski jälleen. Tämä lasku johtui muun muassa maailmantalouden elpymisestä ja sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvusta.

Viime vuosina kullan kurssi on jälleen noussut. Globaalit taloudelliset ja poliittiset epävarmuudet, kuten kauppasodat, geopoliittiset jännitteet ja pandemian aiheuttamat taloudelliset häiriöt, ovat saaneet sijoittajat hakeutumaan jälleen kultaan. Tämä on johtanut kullan kurssin vakaaseen nousuun, mikä osoittaa kullan pysyvän aseman sijoittajien portfolioiden turvasatamana.

Kullan kurssi nousi ensimmäistä kertaa yli 2000 dollarin elokuussa 2020. Tämän jälkeen kurssin nousi 2000 dollarin yläpuolelle kolme kertaa uudelleen, mutta putosi aina rajusti kovan vastuksen saaneena. Joulukuussa 2023 kullan kurssi rikkoi ensimmäistä kertaa 2100 dollarin rajan.

Kullan kurssin historiallinen kehitys 1970-luvulta nykypäivään on ollut täynnä vaihteluita, jotka kuvastavat maailmantalouden ja -politiikan muutoksia. Kulta on säilyttänyt asemansa arvokkaana sijoituskohteena, ja sen kurssi on jatkanut heijastamaan taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden aaltoja.

Kulta sijoituskohteena

Kulta on perinteisesti pidetty houkuttelevana sijoituskohteena monista syistä. Sen arvo ei ole riippuvainen yksittäisten yritysten tai valtioiden taloudellisesta menestyksestä, mikä tekee siitä vakaan sijoitusvaihtoehdon epävarmoina aikoina. Kullan arvoa on historiallisesti pidetty inflaation vastapainona, sillä sen arvo säilyy tai kasvaa, kun rahan ostovoima heikkenee. Tämä tekee kullasta houkuttelevan sijoituskohteen erityisesti inflaation kiihtyessä.

Toisaalta kullan kurssin heilahtelut voivat olla voimakkaita, ja sen arvo määräytyy pitkälti markkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kullan arvo voi myös vaihdella maailmantalouden muutosten, kuten valuuttakurssien, koronmuutosten ja geopoliittisten tapahtumien seurauksena. Kulta ei myöskään tuota osinkotuloja tai korkotuloja, toisin kuin jotkin muut sijoituskohteet, kuten osakkeet tai joukkovelkakirjat.

Sijoittajat usein hajauttavat sijoituksiaan kultaan osana laajempaa sijoitusstrategiaa. Kullan merkitys sijoitusportfoliossa voi vaihdella sijoittajan riskinottohalukkuuden ja markkinanäkemysten mukaan. Kulta voi toimia turvasatamana taloudellisesti epävakaina aikoina, mutta sen kurssi voi myös laskea, kun taloudelliset olosuhteet paranevat ja riskinottohalukkuus kasvaa.

Lue lisää Asialinjan kattavasta artikkelista: kultaan sijoittaminen. Siinä käydään läpi kultaan sijoittamisen hyvät ja huonot puolet sekä vertaillaan kultaa mm. Bitcoiniin ja hopeaan.

Kullan kurssin ja hopean suhde

Kullan ja hopean kurssin suhde, joka mittaa kuinka monta unssia hopeaa tarvitaan yhden unssin kullan ostamiseen, on historiallisesti vaihdellut laajasti. Esimerkiksi Rooman aikakaudella suhde oli noin 12:1, kun taas 2000-luvun alussa se oli tyypillisesti välillä 40-70:1. Tämä suhde kuvastaa molempien metallien suhteellista arvoa ja markkinadynamiikkaa.

2000-luvun aikana suhde on kokenut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2011 aikana, kun sekä kullan että hopean hinnat saavuttivat huippunsa, kulta/hopea-suhde laski jopa 30:1 tasolle, heijastaen sijoittajien kasvavaa kiinnostusta molempiin metalleihin taloudellisen epävarmuuden aikana.

Vuodet 2015-2024 olivat merkittävä ajanjakso kullan ja hopean hintasuhteelle. Tänä aikana maailmanlaajuiset taloudelliset ja poliittiset muutokset vaikuttivat molempien jalometallien hintoihin, mikä heijastui niiden väliseen suhteeseen.

Vuonna 2015 kulta/hopea-suhde oli korkealla tasolla, usein ylittäen 70:1, mikä johtui suurelta osin kullan suuresta kysynnästä turvasatamana globaalien taloudellisten epävarmuuksien, kuten Euroopan velkakriisin ja Kiinan taloushidastuman, keskellä. Hopean kurssi ei noussut yhtä voimakkaasti, koska sen teollinen kysyntä ei ollut yhtä voimakasta.

Vuonna 2020 maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia aiheutti merkittäviä taloudellisia häiriöitä, ja tämä näkyi kullan ja hopean hintasuhteessa. Pandemian aikana kulta/hopea-suhde saavutti jopa yli 100:1 tasot, mikä oli historiallisen korkea. Tämä johtui pääasiassa siitä, että sijoittajat hakeutuivat turvasatamaan, kuten kultaan, taloudellisen epävarmuuden vallitessa.

Vuodesta 2021 lähtien maailmantalous alkoi toipua, ja kulta/hopea-suhde alkoi tasoittua. Hopean kurssi alkoi nousta nopeammin kuin kullan kurssi, osittain johtuen teollisuuden toipumisesta ja kasvaneesta kysynnästä erityisesti uusiutuvan energian ja elektroniikan aloilla, joissa hopeaa käytetään.

Vuoteen 2024 mennessä kulta/hopea-suhde oli stabiloitunut verrattuna pandemian huippulukemiin, mutta pysyi suhteellisen korkealla tasolla verrattuna pitkän aikavälin historialliseen keskiarvoon. Tämä kuvasti jatkuvaa sijoittajien kiinnostusta kultaan turvasatamana sekä hopean kasvavaa kysyntää teollisuudessa.

Lue lisää hopeasta: Hopeaan sijoittaminen.