By Kultaan sijoittaminen
Kulta on pehmeä, kiiltävä ja keltainen metalli, joka on kemiallisesti erittäin stabiili. Kultaan on sijoitettu jo tuhansia vuosia, koska se on globaalisti hyväksytty ja arvonsa säilyttävä sijoituskohde. Kultaan voi sijoittaa ostamalla fyysistä kultaa, kullan hintaa seuraavia ETF-rahastoja tai kaivosyhtiöiden osakkeita.
Kullan omistamista ja hallussapitoa on historiallisesti rajoitettu monissa maissa eri syistä, erityisesti taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana. Kullan hinta on vaihdellut historiassa monista eri syistä, mukaan lukien maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit, inflaatio, keskuspankkien toimet ja geopoliittiset jännitteet.
Sisällysluettelo
Mikä on kulta?
Kulta on pehmeä, kiiltävä ja keltainen metalli, joka on kemiallisesti erittäin stabiili. Sen symboli alkuainetaulukossa on Au, joka on peräisin latinankielisestä sanasta aurum. Kullan tiheys on noin 19,32 g/cm³, mikä tekee siitä yhden maapallon raskaimmista metalleista.
Kulta johtaa erinomaisesti sähköä eikä reagoi useimpien kemikaalien kanssa. Kulta ei koskaan ruostu tai hapetu. Nämä ominaisuudet tekevät kullasta ihanteellisen materiaalin mm. teollisiin sovelluksiin, elektroniikkaan sekä koriste-esineiden valmistukseen.
Kulta on ollut tunnettu ja käytetty metalli jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Arkeologiset löydöt osoittavat, että kultaa on käytetty koriste-esineiden valmistukseen yli 6000 vuotta sitten.
Kullasta tuli rahaa noin 600 vuotta eaa. Lyydiassa, nykyisen Turkin alueella, ryhdyttiin silloin valmistamaan kullasta yhdemukaisia kolikoita. Kultakolikot alkoivat yleistyä myöhemmin eri valtakunnissa, kuten Persiassa, Aleksanteri Suuren valtakunnassa ja Rooman imperiumissa.
Kullan merkitys ei ole hävinnyt digitalisaation myötä. Sekä yksityishenkilöt että keskuspankit sijoittavat vielä tänäkin päivänä merkittäviä summia kultaan.
Kullan painoa mitataan Troy-unsseissa, joka on nykyään määritelty 31,1 gramman painoksi. Kullan hintaa seurataan dollareissa.
Miksi kultaan sijoitetaan?
Kultaan on sijoitettu jo tuhansia vuosia, koska se on globaalisti hyväksytty ja arvonsa säilyttävä sijoituskohde. Kulta myös säilyy fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi jopa tuhansia vuosia. Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen sijoituskohde, jonka arvo ymmärretään planeettamme jokaisessa kolkassa.
Seuraavassa on listattu neljä hyvää syytä sijoittaa kultaan.
1. Kulta on historiallinen arvonsäilyttäjä
Kulta on säilyttänyt arvonsa jo tuhansien vuosien ajan. Toisin kuin fiat-valuutat, joista yksikään ei ole selvinnyt pidempiä jaksoja romahtahtamatta. Varakkaat ihmiset ovat turvanneet omaisuuttaan kultaan läpi ihmiskunnan historian.
Kulta on säilyttänyt arvonsa myös modernissa taloudessa. Vaikka arvoa siirretään yhä enemmän digitaalisesti, kullan kysyntä ja arvonnousu ovat pysyneet vakaana. Kullan hinta on noussut vuoden 2000 alusta lähtien noin 25 prosenttia per vuosi.
2. Fyysisessä kullassa ei ole vastapuoliriskiä
Yksi tärkeimmistä syistä sijoittaa kultaan on mahdollisuus hallita sijoitustasi pankkijärjestelmän ulkopuolella. Fyysinen kulta mahdollistaa tämän. Kultaharkot tai kolikot ovat aina sinun hallussasi, vaikka finanssijärjestelmä romahtaisi.
Hankkimalla fyysistä kultaa omistat sijoituskohteen, jossa ei ole vastapuoliriskiä. Tämä eroaa kultaan liittyvistä rahoitusinstrumenteista, kuten ETF:istä, joissa omistat vain osuuden kullasta etkä itse metallia.
Fyysinen kulta on turvallinen sijoitus myös johtuen kullan poikkeuksellisista fyysisistä ominaisuuksista. Kulta ei ruostu tai hapetu, eli fyysinen kulta säilyy käytännössä ikuisesti.
3. Kullassa on paljon arvoa pienessä tilassa
Yksi kullan parhaista ominaisuuksista on sen kyky säilöä paljon arvoa todella pieneen tilaan. Yhden kultakolikon arvo on 1 unssi, mikä tarkoittaa artikkelin kirjoitushetkellä lähes 2000 dollaria. Kolikko painaa vain 31 grammaa. Voit näin ollen kuljettaa housun taskuissa kymmenien tuhansien eurojen arvosta kultaa.
Fyysistä kultaa myydään nykyisin myös pienemmissä yksiköissä. Tyypillinen kultaharkko painaa puolestaan 10-13 kilogrammaa.
4. Kullan muut käyttökohteet
Kullan fyysiset ominaisuudet tuovat sille myös paljon käyttöä eri teollisuuden aloilla. Kultaa käytetään etenkin elektronikkateollisuudessa. Kullasta on myös valmistettu sormuksia, kaulakoruja ja muita koriste-esineitä tuhansia vuosia. Nämä käyttökohteet takaavat kullalle jatkuvaa kysyntää myös muuten kuin sijoitus- ja spekulointikohteena.
Miten kultaan sijoitetaan?
Kultaan voi sijoittaa ostamalla fyysistä kultaa, kullan hintaa seuraavia ETF-rahastoja tai kaivosyhtiöiden osakkeita. Jokaisessa sijoitustavassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Käydään nämä sijoitustavat läpi seuraavaksi.
Fyysinen kulta
Kultaharkot ja -kolikot ovat perinteisiä ja konkreettisia tapoja sijoittaa kultaan. Ne tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden omistaa ja hallita fyysistä metallia, joka voidaan säilyttää turvallisesti kotona, pankkiholvissa tai muiden säilytyspalveluiden kautta.
Alla olevassa kuvassa näet pieniä yhden kilon kultaharkkoja sekä kultakolikoita.
Fyysisen kullan etuna on vastapuoliriskin puuttuminen. Minkään pankin tai rahoituslaitoksen kaatuminen ei estä sinulta pääsyä käsiksi sijoitukseesi. Haittapuolena on säilyttämisen mahdolliset kustannukset sekä riski varkaudelle.
Fyysistä kultaa ei myöskään voi myydä hyvin pieniä määriä, vaan joudut myymään kerralla koko harkon tai kolikon, jonka omistat. Onneksi fyysistä kultaa voi nykyisin ostaa myös yhtä kolikkoa (unssia) pienemmissä yksiköissä, mikä helpottaa hieman myyntitilanteessa.
ETF-rahastot
Kulta-ETF:t ovat rahastoja, jotka sijoittavat fyysiseen kultaan tai kultasopimuksiin (futuurit). Ne antavat sijoittajille mahdollisuuden saada altistumista kullan hinnalle ilman fyysisen kullan omistamisen haasteita.
ETF:t ovat likvidejä, ja niitä voidaan ostaa ja myydä pörssissä kuten osakkeita. Jos haluaa käydä jatkuvasti kauppaa ja treidata kultaa, ETF on fiksu vaihtoehto. Fyysisen kullan jatkuva osto ja myynti on todella työlästä sekä kallista.
Alla on listattuna Yhdysvaltojen suosituimmat kulta-ETF:t.
Suomessa on helppoa sijoittaa kulta ETF-rahastoihin Nordnetissa. Löydät kymmeniä erilaisia ETF-rahastoja sekä tracker-instrumentteja, jotka seuraavat kullan hintaa.
Kulta-ETF tarjoaa helpon ja tehokkaan tavan sijoittaa kultaan digitaalisesti, mutta sijoittajien on oltava tietoisia hallinnointipalkkioista ja muista kuluista, jotka voivat vaikuttaa tuottoihin.
Kaivososakkeet
Kultakaivosyhtiöiden osakkeet tarjoavat epäsuoran tavan hyötyä kullan hinnan liikkeistä. Kun kullan hinta nousee, kaivosyhtiöiden voitot saattavat kasvaa, mikä voi johtaa osakekurssien nousuun.
Toisaalta kaivososakkeiden arvo voi olla altis monille muille tekijöille, kuten kaivostoiminnan kustannuksille, poliittisille riskeille ja yhtiökohtaisille uutisille. Sijoittajien on tärkeää tehdä perusteellinen tutkimus ennen sijoittamista tähän segmenttiin.
Kaivosyhtiöiden osakkeet nähdään usein vivutettuna kulta-sijoituksena. Niiden riskit ovat korkeat, mutta tuottopotentiaali voi olla myös moninkertainen kullan markkinahintaan verrattuna.
Kullan omistuksen rajoitukset
Kullan omistamista ja hallussapitoa on historiallisesti rajoitettu monissa maissa eri syistä, erityisesti taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana. Nykyisin kultaan on mahdollista sijoittaa vaivattomasti kaikissa kehittyneissä maissa.
Yhdysvalloissa kultaan liittyvät rajoitukset alkoivat vuonna 1933, kun presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti määräyksen, joka kielsi yksityishenkilöitä omistamasta suuria määriä kultaa. Tämä tehtiin osana pyrkimyksiä vahvistaa dollaria ja estää pankkien romahtamista suuren laman aikana.
Määräyksen nojalla yksityishenkilöiden oli myytävä kultansa Yhdysvaltain valtiolle kiinteään hintaan. Rajoitukset koskivat kultakolikoita, kultaharkkoja ja kultasertifikaatteja. Poikkeuksena olivat kuitenkin keräilykolikot ja tietyt korut.
Nämä rajoitukset pysyivät voimassa yli 40 vuotta. Vasta vuonna 1974 presidentti Gerald Ford allekirjoitti lain, joka salli yksityishenkilöiden jälleen omistaa ja hallussapitää kultaa Yhdysvalloissa.
Myös monissa muissa maissa oli rajoituksia kullan omistamiseen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kultaharkkojen omistaminen oli kiellettyä tavallisilta kansalaisilta vuosina 1966-1979. Tämä tehtiin valuuttavarantojen suojelun ja punnan vahvistamisen nimissä.
Monissa maissa, joissa kultaan sijoittaminen oli kiellettyä tai rajoitettua, kansalaiset kääntyivät usein muiden arvometallien, kuten hopean, puoleen. Kansainvälisesti vain harvat maat sallivat vapaasti kultaan sijoittamisen, mikä teki kullasta erittäin halutun sijoituskohteen niissä maissa, joissa se oli sallittua.
Kullan historiallinen hintakehitys
Kullan hinta on vaihdellut historiassa monista eri syistä, mukaan lukien maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit, inflaatio, keskuspankkien toimet ja geopoliittiset jännitteet.
Alla olevasta grafiikasta näet kullan hinnan historiallisen kehityksen 1970-luvun alusta tähän päivään. Hinta on dollareissa.
Tässä luvussa tarkastellaan kolmea merkittävää ajanjaksoa kullan hinnan historiassa ja syitä niiden takana.
Kullan hinnannousu 1970-1980 lukujen taitteessa
1970-luvun lopulla kullan hinta nousi merkittävästi. Vuonna 1971 hinta oli keskimäärin $40.80 per unssi, mutta vuoteen 1980 mennessä se oli noussut huimaavasti $614.75:een.
Hinnannousu johtui useista tekijöistä, kuten Yhdysvaltojen dollarin irrottamisesta kultakannasta vuonna 1971, mikä johti inflaation kiihtymiseen. Kullan omistaminen myös vapautettiin yksityishenkilöille vuonna 1974.
Myös geopoliittiset jännitteet, kuten Iranin vallankumous ja Venäjän ja Afganistanin sota, lisäsivät epävarmuutta maailmanmarkkinoilla, mikä puolestaan lisäsi kullan kysyntää turvasatamana.
Vuoden 2011 hintapiikki
Vuonna 2011 kullan hinta saavutti historiallisen korkean tason, peräti $1896,50 per troy-unssi. Tämä johtui suurelta osin maailmanlaajuisesta talouskriisistä, joka alkoi vuonna 2008.
Kriisin seurauksena monet keskuspankit ympäri maailmaa alensivat korkojaan ja toteuttivat elvytystoimia, mikä heikensi useita valuuttoja ja lisäsi kullan kysyntää. Lisäksi Euroopan velkakriisi ja Yhdysvaltojen velkakatto-kiista lisäsivät epävarmuutta markkinoilla, mikä puolestaan lisäsi kullan kysyntää.
Vuoden 2020 uusi ennätys
Kullan kurssi rikkoi 2000 dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Kurssi palasi takaisin yli 2000 dollarin tasolle myös keväällä 2022 ja 2023, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut pysymään näin korkealla pitkiä aikoja.
Hinnannousu johtui suurelta osin COVID-19-pandemian aiheuttamasta maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Monet maat toteuttivat laajoja elvytystoimia pandemian vaikutusten lieventämiseksi, mikä johti inflaatioon ja monien valuuttojen heikkenemiseen. Lisäksi epävarmuus pandemian kestosta ja vaikutuksista maailmantalouteen lisäsi kullan kysyntää turvasatamana.
Miten kultaa louhitaan?
Kultaa louhitaan useilla eri menetelmillä, joista yleisimpiä ovat avolouhinta ja maanalainen louhinta. Avolouhinnassa suuria maa-alueita kaivetaan auki paljastaen kultaa sisältävät kivilajit. Maanalaisessa louhinnassa kultaa etsitään syvemmältä maan alta tunnelien ja kaivosten kautta.
Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä molemmissa menetelmissä. Avolouhinta muuttaa maisemaa radikaalisti ja voi aiheuttaa vesistöjen saastumista ja elinympäristöjen tuhoutumista. Alla on kuva Australiassa sijaitsevasta avolouhoksesta.
Maanalainen louhinta voi aiheuttaa maanjäristyksiä ja maan sortumista. Lisäksi kultaa louhittaessa käytetään usein syanidia, joka on myrkyllistä ja voi saastuttaa vesistöjä.
Kullan vuosittainen tuotanto on vaihdellut, mutta viime vuosina se on ollut noin 2500 – 3000 tonnia vuodessa. Suurimmat kultaa tuottavat maat ovat Kiina, Australia ja Venäjä. Muita merkittäviä kultaa tuottavia maita ovat Yhdysvallat, Kanada ja Etelä-Afrikka.
Kulta vs. Hopea
Moni kullan ystävä hajauttaa sijoituksiaan myös hopeaan. Tämä johtuu siitä, että kulta ja hopea muistuttavat toisiaan sijoituskohteina. Seuraavassa on listtuna neljä kultaa ja hopeaa yhdistävää tekijää.
- Kulta ja hopea ovat olleet arvokkaita metalleja jo tuhansien vuosien ajan.
- Hopeakolikot ovat olleet kullan tavoin rahaa jo ajanlaskun alusta lähtien.
- Hopean fyysiset ominaisuudet muistuttavat kullan fyysisiä ominaisuuksia.
- Molemmmilla on sijoittamisen ja spekuloinnin lisäksi paljon kysyntää koru- ja elektroniikkateollisuudessa.
Mitä eroja kultaan ja hopeaan sijoittamisessa on? Hinta on suurin ero, sillä kulta on tällä hetkellä lähes 100 kertaa hopeaa kalliimpaa. Historiallisesti näiden sijoituskohteiden hintaero on vaihdellut noin 10 ja 100 välillä. Hopea on huomattavasti yleisempi metalli, mikä selittää matalampaa hintaa.
Alla olevassa kuvassa näet kulta- ja hopeakolikota.
Vaikka kulta ja hopea liikkuvat usein samansuuntaisesti, hopean hinta on historiallisesti ollut paljon volatiilisempi.
Hopea on näistä kahdesta selvästi enemmän teollinen metalli. Se johtaa erinomaisesti sähköä, mikä hopeasta siitä kultaakin hyödyllisemmän elektroniikkateollisuudessa. Teollinen kysyntä ohjaa siten hopean hintaa hieman eri tahdissa kullan hintaan verrattuna.
Miksi keskuspankit ostavat kultaa?
Keskuspankit ovat pitäneet kultaa tärkeänä osana varantojaan vuosisatojen ajan. Viime vuosina keskuspankkien kiinnostus kultaa kohtaan on jopa noussut merkittävästi. Esimerkiksi, vuonna 2022 keskuspankit ostivat kultaa enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1967.
Kullan rooli keskuspankeille on monipuolistaa niiden varantoja. Keskuspankit ovat vastuussa kansakuntiensa valuutoista, mutta valuuttojen arvo voi heilahdella talouden vahvuuden tai heikkouden mukaan.
Kulta on rajallinen fyysinen hyödyke, jota ei voida helposti lisätä, ja se toimii luonnollisena suojana inflaatiota vastaan. Kulta on myös luotettava varanto-omaisuus, joka ei ole riippuvainen minkään liikkeeseenlaskijan tai hallituksen luottoriskistä.
Vaikka perinteiset talousmahdit, kuten Yhdysvallat ja Saksa, eivät enää osta lisää kultaa, ne pitävät suuria kultavarantojaan. Uusina kullan ostajina ovat nousseet kehittyvät taloudet, kuten Venäjä ja Kiina.
Haluatko tietää lisää keskuspankeista? Lue artikkeli: Keskuspankit – mitä ne ovat ja mitkä ovat niiden tärkeimmät tehtävät?
What is your reaction?
