Kultaan sijoittaminen – hyvät ja huonot puolet

kulta sijoittaminen
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Kulta on pehmeä, kiiltävä ja keltainen metalli, joka on kemiallisesti erittäin stabiili. Kultaan sijoittaminen tapahtuu ostamalla fyysistä kultaa, kullan hintakehitystä seuraavia ETF-rahastoja tai kaivosyhtiöiden osakkeita.

Kultaan sijoittamisessa on monia hyviä puolia, joista monille on tärkeintä fyysisen kullan tarjoamaa mahdollisuutta saada sijoituskohde pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Kultaan sijoittamisen huonoimpana puolena mainitaan usein kassavirran puuttuminen.

Kultaan sijoittajan kannattaa harkita kullan lisäksi myös sijoittamista muihin jalometalleihin (hopea, palladium, platina) sekä timantteihin. Bitcoin on digitaalinen vaihtoehto kullalle. Bitcoin on noussut 2020-luvulla yhä suositummaksi sijoituskohteeksi ja uhkaa monien mielestä jopa kullan asemaa.

Kullan hintakehitys on ollut vaihtelevaa monista eri syistä, mukaan lukien taloudelliset kriisit, inflaatio, keskuspankkien toimet ja geopoliittiset jännitteet. Myös keskuspankit ovat pitäneet kultaa tärkeänä osana varantojaan vuosisatojen ajan.

Mikä on kulta?

Kulta on pehmeä, kiiltävä ja keltainen metalli, joka on kemiallisesti erittäin stabiili. Sen symboli alkuainetaulukossa on Au, joka on peräisin latinankielisestä sanasta aurum.

Kulta johtaa erinomaisesti sähköä eikä reagoi useimpien kemikaalien kanssa. Kulta ei koskaan ruostu tai hapetu. Nämä ominaisuudet tekevät kullasta ihanteellisen materiaalin mm. teollisiin sovelluksiin, elektroniikkaan sekä koriste-esineiden valmistukseen.

Kulta on ollut tunnettu ja käytetty metalli jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Arkeologiset löydöt osoittavat, että kultaa on käytetty koriste-esineiden valmistukseen yli 6000 vuotta sitten.

Kullasta tuli rahaa noin 600 vuotta eaa. Lyydiassa, nykyisen Turkin alueella, ryhdyttiin silloin valmistamaan kullasta yhdemukaisia kolikoita. Kultakolikot alkoivat yleistyä myöhemmin eri valtakunnissa, kuten Persiassa, Aleksanteri Suuren valtakunnassa ja Rooman imperiumissa.

Alla olevassa kuvassa on kultakolikko Lyydiasta noin vuodelsta 560-546 eaa.

kultakolikko lyydia
Ismoon (talk) 10:44, 11 February 2022 (UTC), CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Kullan merkitys ei ole hävinnyt digitalisaation myötä. Sekä yksityishenkilöt että keskuspankit sijoittavat vielä tänäkin päivänä merkittäviä summia kultaan.

Kullan painoa mitataan Troy-unsseissa, joka on nykyään määritelty 31,1 gramman painoksi. Kullan hintaa seurataan globaalisti dollareissa.

Miten sijoittaa kultaan?

Kultaan sijoittaminen tapahtuu ostamalla fyysistä kultaa, kullan hintakehitystä seuraavia ETF-rahastoja tai kaivosyhtiöiden osakkeita. Käydään nämä sijoitustavat läpi seuraavaksi.

Fyysisen kullan ostaminen

Fyysisen kullan ostaminen tarkoittaa kultakolikoiden ja -harkkojen ostamista. Tämä on hyvin konkreettinen tapa sijoittaa kultaan. Ne tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden omistaa ja hallita fyysistä metallia, joka voidaan säilyttää kotona, pankkiholvissa tai muiden säilytyspalveluiden kautta.

Alla olevassa kuvassa näet pieniä yhden kilon kultaharkkoja sekä kultakolikoita.

fyysinen kulta

Fyysisen kullan ostaminen on se perinteinen tapa sijoittaa kultaan. Tuhansien vuosien ajan se oli myös ainoa tapa. Seuraavaksi kuvatut sijoitusvaihtoehdot ovat tulleet markkinoille edeltävän 50 vuoden aikana.

Kulta ETF-rahastot

Kulta-ETF:t ovat rahastoja, jotka sijoittavat fyysiseen kultaan tai kultasopimuksiin (futuurit). Ne antavat sijoittajille mahdollisuuden saada altistumista kullan hinnalle ilman fyysisen kullan omistamisen haasteita.

ETF:t ovat likvidejä, ja niitä voidaan ostaa ja myydä pörssissä kuten osakkeita. Jos haluaa käydä jatkuvasti kauppaa ja treidata kultaa, ETF on fiksu vaihtoehto. Fyysisen kullan jatkuva osto ja myynti on todella työlästä sekä kallista.

Lue lisää ETF-rahastoihin sijoittamisesta laajemmin: ETF sijoittaminen.

Alla on listattuna Yhdysvaltojen suosituimmat kulta-ETF:t.

kulta etf

Suomessa on helppoa sijoittaa kulta ETF-rahastoihin Nordnetissa. Löydät Nordnetista kymmeniä erilaisia ETF-rahastoja sekä tracker-instrumentteja, jotka seuraavat kullan hintaa. Lue lisää Asialinjan kattavasta Nordnet-oppaasta: Nordnet kokemuksia.

Kulta-ETF tarjoaa helpon ja tehokkaan tavan sijoittaa kultaan digitaalisesti, mutta sijoittajien on oltava tietoisia hallinnointipalkkioista ja muista kuluista, jotka voivat vaikuttaa tuottoihin.

Kaivososakkeet

Kultakaivosyhtiöiden osakkeet tarjoavat epäsuoran tavan hyötyä kullan hinnan liikkeistä. Kun kullan hinta nousee, kaivosyhtiöiden voitot saattavat kasvaa, mikä voi johtaa osakekurssien nousuun.

Toisaalta kaivososakkeiden arvo voi olla altis monille muille tekijöille, kuten kaivostoiminnan kustannuksille, poliittisille riskeille ja yhtiökohtaisille uutisille. Sijoittajien on tärkeää tehdä perusteellinen tutkimus ennen sijoittamista tähän segmenttiin.

Kaivosyhtiöiden osakkeet nähdään usein vivutettuna kulta-sijoituksena. Niiden riskit ovat korkeat, mutta tuottopotentiaali voi olla myös moninkertainen kullan markkinahintaan verrattuna.

Kultaan sijoittaminen – hyvät puolet

Kultaan sijoittamisessa on monia hyviä puolia, joista monille on tärkeintä fyysisen kullan tarjoamaa mahdollisuutta saada sijoituskohde pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Myös kullan historiallinen kyky säilyttää arvonsa on listan kärkisijoilla.

Käydään seuraavaksi läpi neljä hyvää puolta kultaan sijoittamisessa.

kultaan sijoittaminen hyvät puolet

Fyysinen kulta on historiallinen arvonsäilyttäjä

Fyysinen kulta on säilyttänyt arvonsa jo tuhansien vuosien ajan. Toisin kuin fiat-valuutat, joista yksikään ei ole selvinnyt pidempiä jaksoja romahtahtamatta. Varakkaat ihmiset ovat turvanneet omaisuuttaan kultaan läpi ihmiskunnan historian.

Fyysinen kulta on säilyttänyt arvonsa myös modernissa taloudessa. Vaikka arvoa siirretään yhä enemmän digitaalisesti, kullan kysyntä ja arvonnousu ovat pysyneet vakaana. Kullan hinta on noussut vuoden 2000 alusta lähtien noin 25 prosenttia per vuosi.

Fyysisessä kullassa ei ole vastapuoliriskiä

Yksi tärkeimmistä syistä sijoittaa kultaan on mahdollisuus hallita sijoitustasi pankkijärjestelmän ulkopuolella. Fyysinen kulta mahdollistaa tämän. Kultaharkot tai kolikot ovat aina sinun hallussasi, vaikka finanssijärjestelmä romahtaisi.

Hankkimalla fyysistä kultaa omistat sijoituskohteen, jossa ei ole vastapuoliriskiä. Tämä eroaa kultaan liittyvistä rahoitusinstrumenteista, kuten ETF:istä, joissa omistat vain osuuden kullasta etkä itse metallia.

Fyysinen kulta on turvallinen sijoitus myös johtuen kullan poikkeuksellisista fyysisistä ominaisuuksista. Kulta ei ruostu tai hapetu, eli fyysinen kulta säilyy käytännössä ikuisesti.

Fyysisessä kullassa on paljon arvoa pienessä tilassa

Yksi kullan parhaista ominaisuuksista on sen kyky säilöä paljon arvoa todella pieneen tilaan. Yhden kultakolikon arvo on 1 unssi, mikä tarkoittaa artikkelin kirjoitushetkellä lähes 2000 dollaria. Kolikko painaa vain 31 grammaa. Voit näin ollen kuljettaa housun taskuissa kymmenien tuhansien eurojen arvosta kultaa.

Fyysistä kultaa myydään nykyisin myös pienemmissä yksiköissä. Tyypillinen kultaharkko painaa puolestaan 10-13 kilogrammaa.

Kultaan voi nykyisin sijoittaa myös digitaalisesti ostamalla ETF-rahastoja tai esimerkiksi kultafutuureja. Tämä lisää kullan monipuolisuutta sijoituskohteena, mutta samalla sijoittaja luopuu fyysisen kullan eduista.

Kullan muut käyttökohteet

Kullan fyysiset ominaisuudet tuovat sille myös paljon käyttöä eri teollisuuden aloilla. Kultaa käytetään etenkin elektronikkateollisuudessa. Kullasta on myös valmistettu sormuksia, kaulakoruja ja muita koriste-esineitä tuhansia vuosia.

Nämä käyttökohteet takaavat kullalle jatkuvaa kysyntää myös muuten kuin sijoitus- ja spekulointikohteena. Mitä enemmän käyttöä kullalle on olemassa, sitä varmemmalla pohjalla sen tulevaisuuden kysyntä on.

Kultaan sijoittaminen – huonot puolet

Kultaan sijoittamisen huonoimpana puolena mainitaan usein kassavirran puuttuminen. Se asettaa kullan monien mielestä heikkoon asemaan osakkeisiin tai velkakirjoihin verrattuna. Myös fyysisessä kullassa on omat ongelmansa sen tarjoamien hyötyjen vastapainoksi.

kultaan sijoittaminen huonot puolet

Kulta ei tuota kassavirtaa

Kulta on passiivinen sijoitus eli se ei tuota säännöllistä kassavirtaa. Esimerkkejä kassavirrasta ovat mm. korkotuotot velkakirjoista, osingot osakkeista tai vuokrat kiinteistöistä.

Vaikka osinkoa tuottavan osakkeen kurssi ei nousisi, pelkät osinkotuotot palkitsevat kuitenkin sijoittajaa vuosittain. Kultaan sijoittaja voi saada tuottoa vain jos kullan spot-hinta nousee.

Kullan kurssi korreloi usein negatiivisesti valtiolainojen kurssien kanssa. Mitä korkeampaa tuottoa on tarjolla esimerkiksi Yhdysvaltain valtionlainoista, sitä useampi sijoittaja valitsee bondit kullan sijasta.

Fyysisen kullan säilytys

Fyysisen kullan omistaminen tuo poikkeuksellisia etuja, mutta se tuo myös mukanaan tarpeen turvallisesta säilytyksestä. Parin kultakolikon säilyttäminen kenkälaatikossa ei ole ongelma, mutta suurempien summien kohdalla tarvitset tallelokeron pankista tai erityisen säilytyspalvelun.

Kullan säilytys kustannukset voivat syödä osan mahdollisista tuotoista. Kullan säilytys kotona altistaa sen myös varkauksille. Voit myös menettää omaisuutesi, jos asuntosi tuhoutuu esim. tulipalon tai maanjäristyksen vuoksi. Nämä ovat onneksi pieniä riskejä.

Fyysisen kullan myyminen

Vaikka kulta on yleisesti ottaen likvidi sijoitus, fyysisen kullan myyminen voi joskus haastavaa. Saatat joutua maksamaan sulatus- ja arviointimaksuja tai myymään alennuksella, jos haluat muuttaa kullan nopeasti käteiseksi. Tämä voi vaikuttaa sijoituksen kokonaistuottoon ja tehdä kullan realisoinnista hitaampaa kuin muista sijoituskohteista.

Fyysistä kultaa on myös vaikea myydä pieniä summia. Joudut myymään käytännössä kultakolikon kerrallaan, sillä et voi murtaa siitä pieniä osia saadaksesi esim. parin sadan euron arvosta rahaa.

Fyysiseen kultaan sijoittavan kannattaa miettiä tarkkaan minkä kokoisiin yksiköihin sijoittaa. Lisäksi on hyvä olla tietoinen oman kaupunkinsa kultaa myyvistä ja ostavista liikkeistä.

Kulta sijoituskohteena vs. hopea, palladium, platina ja timantit

Kultaan sijoittajan kannattaa harkita kullan lisäksi myös sijoittamista muihin jalometalleihin (hopea, palladium, platina) sekä timantteihin. Ne tarjovat paljon samoja hyötyä ja haittoja kuin esimerkiksi fyysinen kultakolikko.

kulta vs timantit

Käydään seuraavaksi läpi miten hopea, palladium, platina ja timantit vertautuvat kultaan sijoituskohteena.

Hopea

  • Hyödyt: Hopea on monipuolisempi teollisuusmetalli kuin kulta, ja sitä käytetään laajasti elektroniikassa, lääketieteessä ja valokuvauksessa. Tämä tarkoittaa, että sen kysyntä voi kasvaa teknologian ja teollisuuden kehittyessä.
  • Haitat: Toisaalta hopean hinta on historiallisesti ollut volatiilimpi kuin kullan, mikä voi lisätä sijoituksen riskiä. Lisäksi, koska hopeaa louhitaan suurempina määrinä kuin kultaa, sen tarjonta voi kasvaa nopeammin ja vaikuttaa hintaan.

Lue lisää hopeaan sijoittamisesta sekä hopean eduista ja haitoista tästä artikkelista: sijoittaminen hopeaan.

Palladium

  • Hyödyt: Palladium on tärkeä metalli autoteollisuudessa, erityisesti katalysaattoreissa. Sen kysyntä on kasvanut viime vuosina, kun autovalmistajat ovat siirtyneet käyttämään palladiumia platinan sijaan. Tämä on johtanut palladiumin hinnan nousuun.
  • Haitat: Palladiumin hinta on kuitenkin altis autoteollisuuden suhdanteille. Jos autoteollisuus kokee laskusuhdanteen tai teknologia muuttuu, palladiumin kysyntä ja hinta voivat laskea.

Platina

  • Platinan hyödyt: Platinaa käytetään laajasti teollisissa sovelluksissa, kuten autokatalysaattoreissa ja elektroniikassa. Tämä voi johtaa suurempaan kysyntään ja hintojen nousuun tietyissä markkinatilanteissa. Platinaa on maailmassa vähemmän kuin kultaa, mikä tekee siitä harvinaisemman ja monille houkuttelevamman metallin. Platina voi olla usein myös kultaa volatiilimpi sijoituskohde.
  • Platinan haitat: Kulta on perinteisesti ollut suositumpi sijoituskohde kuin platina. Platina on siten vähemmän likvidi ja alttiimpi markkinoiden heilahteluille. Sen heikompi tunnettuus lisää myös sijoittajan riskiä väärennösten osalta. Koska platinan kysyntä on suurelta osin sidoksissa teollisuuteen, taloudelliset laskusuhdanteet voivat vaikuttaa negatiivisesti platinan hintaan.

Palladium

  • Hyödyt: Palladium on tärkeä metalli autoteollisuudessa, erityisesti katalysaattoreissa. Sen kysyntä on kasvanut viime vuosina, kun autovalmistajat ovat siirtyneet käyttämään palladiumia platinan sijaan. Tämä on johtanut palladiumin hinnan nousuun.
  • Haitat: Palladiumin hinta on kuitenkin altis autoteollisuuden suhdanteille. Jos autoteollisuus kokee laskusuhdanteen tai teknologia muuttuu, palladiumin kysyntä ja hinta voivat laskea.

Timantit

  • Hyödyt: Timanttien louhinta on kallista ja aikaa vievää, mikä tekee niistä harvinaisia ja arvokkaita. Kuten kulta, timantit voivat toimia suojana inflaatiota vastaan. Ne ovat myös historiallisesti erittäin haluttuja ja arvostettuja koruina, joille ei ole vaikea löytää ostajia.
  • Haitat: Toisin kuin kulta, timantit eivät ole yhtä likvidejä. Niiden myyminen voi olla haastavaa ja niiden arvon määrittäminen voi vaatia asiantuntijan arviota. Timanttien hinta voi myös vaihdella suuresti niiden koon, laadun ja muiden tekijöiden perusteella.

Timantit ovat yksilöllisiä ja niiden arvo voi vaihdella suuresti, kun taas jalometallien, kuten kullan, hopean ja palladiumin, arvo perustuu maailmanmarkkinahintaan. Sijoittajan, joka harkitsee timanttien ostamista, tulisi olla tietoinen niiden erityispiirteistä ja harkita konsultoivansa asiantuntijaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Digitaalinen vs. fyysinen kulta

Bitcoin on digitaalinen vaihtoehto kullalle. Bitcoin on noussut 2020-luvulla yhä suositummaksi sijoituskohteeksi ja uhkaa monien mielestä jopa kullan asemaa. Bitcoinin markkina-arvo on vielä paljon kultaa pienempi, mutta se tarjoaa kiistatta vastaavia ominaisuuksia kuin fyysinen kulta – digitaalisessa muodossa.

Emme käy tässä artikkelissa tarkemmin läpi Bitcoinin perusteita. Voit lukea aiheesta lisää Asialinjan Bitcoin-oppaasta.

kulta vs bitcoin

Seuraavaksi vertailemme Bitcoinia ja kultaa sijoituskohteina.

1. Likviditeetti

  • Bitcoin: Bitcoin on erittäin likvidi sijoituskohde. Se voidaan vaihtaa milloin tahansa fiat-valuutaksi useimmissa kryptovaluuttapörsseissä ympäri maailmaa. Lisäksi siirrot ovat nopeita ja ne voidaan tehdä milloin tahansa.
  • Kulta: Vaikka kulta on likvidi sijoituskohde, sen myyminen voi vaatia fyysisen kullan kuljettamista tai säilytystä. Lisäksi kullan hinta voi vaihdella eri markkinoilla.

2. Säilytys

  • Bitcoin: Bitcoinien säilyttäminen vaatii digitaalisen lompakon. Vaikka digitaalinen lompakko on helppo perustaa, siihen liittyy riskejä, kuten hakkerointi.
  • Kulta: Fyysisen kullan säilyttäminen vaatii turvallisen säilytyspaikan, kuten tallelokeron. Se voi aiheuttaa lisäkustannuksia ja riskejä, kuten varkaus.

3. Arvon määritys

  • Bitcoin: Bitcoinin arvo määräytyy markkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. Se on volatiilinen ja voi vaihdella suuresti lyhyessä ajassa.
  • Kulta: Kullan arvo on vakaampi kuin Bitcoinin, mutta sekin voi vaihdella taloudellisten tekijöiden, kuten inflaation tai keskuspankkien toimien, perusteella.

4. Sijoituksen monimuotoisuus

  • Bitcoin: Bitcoin on yksi monista kryptovaluutoista, mutta se on tunnetuin ja arvostetuin.
  • Kulta: Kulta on monimuotoinen sijoitus, joka voidaan ostaa kolikkoina, sauvoina tai jopa koruina.

5. Sääntely ja verotus

  • Bitcoin: Bitcoinin sääntely vaihtelee maittain. Joissakin maissa se on kielletty, kun taas toisissa se on laillisesti hyväksytty. Verotus voi olla monimutkaista ja vaihtelevaa.
  • Kulta: Kulta on yleisesti hyväksytty sijoituskohde, ja sen verotus on selkeämpää useimmissa maissa.

Sekä Bitcoin että kulta tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden suojautua taloudellisilta riskeiltä. Vaikka molemmilla on omat etunsa ja haittansa, ne voivat toimia täydentävinä sijoituskohteina monipuolisessa salkussa. Sijoittajan on kuitenkin tärkeää ymmärtää molempien sijoituskohteiden riskit ja palkkiot ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Kullan hintakehitys

Kullan hintakehitys on ollut vaihtelevaa monista eri syistä, mukaan lukien taloudelliset kriisit, inflaatio, keskuspankkien toimet ja geopoliittiset jännitteet.

Alla olevasta grafiikasta näet kullan hintakehityksen 1970-luvun alusta tähän päivään. Hinta on dollareissa.

kullan hinta

Tässä luvussa tarkastellaan kolmea merkittävää ajanjaksoa kullan hinnan historiassa ja syitä niiden takana.

Kullan hinnannousu 1970-1980 lukujen taitteessa

1970-luvun lopulla kullan hinta nousi merkittävästi. Vuonna 1971 hinta oli keskimäärin $40.80 per unssi, mutta vuoteen 1980 mennessä se oli noussut huimaavasti $614.75:een.

Hinnannousu johtui useista tekijöistä, kuten Yhdysvaltojen dollarin irrottamisesta kultakannasta vuonna 1971, mikä johti inflaation kiihtymiseen. Kullan omistaminen myös vapautettiin yksityishenkilöille vuonna 1974.

Myös geopoliittiset jännitteet, kuten Iranin vallankumous ja Venäjän ja Afganistanin sota, lisäsivät epävarmuutta maailmanmarkkinoilla, mikä puolestaan lisäsi kullan kysyntää turvasatamana.

Vuoden 2011 hintapiikki

Vuonna 2011 kullan hinta saavutti historiallisen korkean tason, peräti $1896,50 per troy-unssi. Tämä johtui suurelta osin maailmanlaajuisesta talouskriisistä, joka alkoi vuonna 2008.

Kriisin seurauksena monet keskuspankit ympäri maailmaa alensivat korkojaan ja toteuttivat elvytystoimia, mikä heikensi useita valuuttoja ja lisäsi kullan kysyntää. Lisäksi Euroopan velkakriisi ja Yhdysvaltojen velkakatto-kiista lisäsivät epävarmuutta markkinoilla, mikä puolestaan lisäsi kullan kysyntää.

Vuoden 2020 uusi ennätys

Kullan kurssi rikkoi 2000 dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Kurssi palasi takaisin yli 2000 dollarin tasolle myös keväällä 2022 ja 2023, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut pysymään näin korkealla pitkiä aikoja.

Hinnannousu johtui suurelta osin COVID-19-pandemian aiheuttamasta maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Monet maat toteuttivat laajoja elvytystoimia pandemian vaikutusten lieventämiseksi, mikä johti inflaatioon ja monien valuuttojen heikkenemiseen. Lisäksi epävarmuus pandemian kestosta ja vaikutuksista maailmantalouteen lisäsi kullan kysyntää turvasatamana.

Miksi keskuspankit ostavat kultaa?

Myös keskuspankit ovat pitäneet kultaa tärkeänä osana varantojaan vuosisatojen ajan. Viime vuosina keskuspankkien kiinnostus kultaa kohtaan on jopa noussut merkittävästi. Esimerkiksi, vuonna 2022 keskuspankit ostivat kultaa enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1967.

Kullan rooli keskuspankeille on monipuolistaa niiden varantoja. Keskuspankit ovat vastuussa kansakuntiensa valuutoista, mutta valuuttojen arvo voi heilahdella talouden vahvuuden tai heikkouden mukaan.

Kulta on rajallinen fyysinen hyödyke, jota ei voida helposti lisätä, ja se toimii luonnollisena suojana inflaatiota vastaan. Kulta on myös luotettava varanto-omaisuus, joka ei ole riippuvainen minkään liikkeeseenlaskijan tai hallituksen luottoriskistä.

Vaikka perinteiset talousmahdit, kuten Yhdysvallat ja Saksa, eivät enää osta lisää kultaa, ne pitävät suuria kultavarantojaan. Uusina kullan ostajina ovat nousseet kehittyvät taloudet, kuten Venäjä ja Kiina.

Haluatko tietää lisää keskuspankeista? Lue artikkeli: Keskuspankit – mitä ne ovat ja mitkä ovat niiden tärkeimmät tehtävät?

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *