Kustannusinflaatio: miten se vaikuttaa hintoihin?

kustannusinflaatio
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Kustannusinflaatio tarkoittaa hintojen nousua, joka johtuu tuotantokustannusten kasvusta. Kustannusinflaatiota aiheuttavat raaka-aineiden hinnannousu, työvoimakustannusten nousu, tuotantokustannusten nousu sekä erilaiset verot ja tullimaksut.

Kustannusinflaation vaikutukset ulottuvat laaja-alaisesti koko talouteen. Kustannusinflaation vaikutukset näkyvät etenkin sellaisissa tuotteissa, joiden hinnat eivät nouse kysyntäinflaation vuoksi.

Kustannusinflaation hallinta voi olla erittäin vaikeaa.

Mitä kustannusinflaatio tarkoittaa?

Kustannusinflaatio tarkoittaa hintojen nousua, joka johtuu tuotantokustannusten kasvusta. Kustannusinflaatiota kutsutaan myös hintapaineinflaatioksi ja tuotantokustannusinflaatioksi. Kustannusinflaatio on yksi inflaation yleisimmistä muodoista.

Korkea kustannusinflaatio on erittäin vaikea ongelma, sillä keskuspankeilla ja valtioilla ei ole välttämättä työkaluja sen hillitsemiseksi. Valtio voi helpottaa kustannuspaineita kotimaassa tiettyyn pisteeseen asti, mutta kustannusinflaation ongelmat ovat usein globaaleja.

Hyvä esimerkki on öljyn hinnannousu, mikä nostaisi kaikkien tuotteiden toimitusketjujen kustannuksia. Keskuspankit voivat kyllä printata rahaa, mutta eivät öljyä.

Kun tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannukset nousevat, yritysten on pakko siirtää kustannukset kuluttajien maksettavaksi tehdäkseen voittoa. Korkeaa kustannusinflaatiota voi esiintyä rajatuilla sektoreilla samaan aikaan jolloin inflaatio on laaja-alaisemmin matalaa.

Kustannusinflaatio on englanniksi cost-push inflation.

Miten kustannusinflaatio syntyy?

Kustannusinflaatiota aiheuttavat raaka-aineiden hinnannousu, työvoimakustannusten nousu, tuotantokustannusten nousu sekä erilaiset verot ja tullimaksut. Käydään seuraavaksi läpi tärkeimmät syyt kustannusinflaatioon yksi kerrallaan.

Raaka-aineiden hinnan nousu

Raaka-aineiden (öljy, metallit, lannoitteet, jne.) hinnannousu on yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka aiheuttavat kustannusinflaatiota. Kun näiden perusmateriaalien hinnat nousevat, se vaikuttaa suoraan tuotteiden valmistuskustannuksiin.

Esimerkiksi lannoitteiden hinnannousu lisää maataloustuotannon kustannuksia ja näkyy viljatuotteiden hinnoissa. Metallien hinnannousu vaikuttaa mm. elektroniikka-, rakennus- ja autoteollisuuteen.

Öljyn hinnannousu on suurin ongelma, sillä se vaikuttaa kaikkien tuotteiden kuljetuskustannuksiin.

Raaka-aineiden hinnanousu on asia, jolle yritykset eivät voi usein tehdä mitään. Niillä on mahdollisuus neuvotella palkkoja ja parantaa tuotantonsa tehokkuutta, mutta raaka-aineiden hinnat määräytyvät globaalisti.

Työvoimakustannusten kasvu

Työvoimakustannukset ovat merkittävä osa kaikkien yritysten toimintakustannuksia. Kun palkat ja muut työvoimakustannukset (eläkkeet ja terveydenhuolto) nousevat, se voi johtaa merkittäviin tuotantokustannusten kasvuun.

kustannusinflaatio - työvoima

Korkeammat palkat voivat johtua monista tekijöistä, kuten ammattiliittojen neuvotteluista, minimipalkan korotuksista tai työvoimapulan aiheuttamasta kilpailusta.

Korkeammat palkat parantavat toki työntekijän elintasoa, mutta kasvaneet työvoimakustannukset joudutaan siirtämään aina loppuasiakkaan maksettavaksi.

Valmistuskustannusten nousu

Raaka-aineiden hinnannousu voi aiheuttaa myös valmistuskustannusten nousua. Jos esimerkiksi metallien hinnat nousevat rajusti, se voi johtaa ajoneuvojen, robottien ja muiden koneiden hintojen nousuun. Tämä nostaisi tuotantokustannuksia kaikilla yrityksillä, jotka tarvitsevat ko. laitteita.

Valmistuskustannukset voivat nousta myös regulaation vuoksi. Jos valtio pakottaa yritykset valmistamaan tuotteita tietyllä tavalla, se voi lisätä tuotanto- ja työvoimakustannuksia merkittävästi.

Verot ja tullit

Eri maiden asettamat verot ja tullit vaikuttavat myös tuotantokustannuksiin. Valtiot voivat tukea tarkoituksella tiettyjä toimialoja ja hankaloittaa paljon energiaa kuluttavien tehtaiden tuotantoa.

Hallitus voi korottaa esimerkiksi ympäristöveroja, mikä korottaisi korkeapäästöisten tuotteiden valmistuskustannuksia. Nämä lisäkustannukset voivat siirtyä kuluttajille kustannusinflaation muodossa.

Myös valtioiden väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittävää kustannusinflaation kasvua. Tiettyä raaka-ainetta tuottava valtio voi estää sen viennin kokonaan tai asettaa korkeat vientitullit.

Kustannusinflaation vaikutukset

Kustannusinflaation vaikutukset ulottuvat usein laaja-alaisesti koko talouteen. Tarkka vaikutus riippuu täysin siitä, minkä alan tuotteiden tai palveluiden kustannusinflaatiosta puhutaan.

Esimerkiksi puutavaran hinnannousu vaikuttaa lähinnä rakentamiseen, mutta öljyn hinnannousu aiheuttaisi kustannusinflaatiota lähes jokaisella toimialalla.

Tässä muutamia vaikutuksia listattuna:

  • Ostovoiman heikkeneminen: Kun hinnat nousevat kustannusinflaation seurauksena, kuluttajien ostovoima heikkenee. Tämä tarkoittaa, että samalla määrällä rahaa voi ostaa vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin.
  • Tuotannon vähentyminen: Kun tuotantokustannukset nousevat, yritykset saattavat vähentää tuotantoaan tai jopa lopettaa sen kokonaan, jos ne eivät pysty siirtämään kustannuksiaan kuluttajille. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetykseen ja talouden taantumaan.
  • Kansainvälinen kilpailukyky: Jos maan inflaatio on korkeampi kuin sen kauppakumppaneiden, sen tuotteiden ja palveluiden hinta voi nousta suhteessa muihin maihin. Tämä voi heikentää maan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja vaikuttaa negatiivisesti vientiin.
  • Epävarmuus ja epävakaus: Jatkuva ja ennakoimaton kustannusinflaatio voi luoda epävarmuutta taloudessa. Yritykset saattavat olla epäröiviä investoimaan, ja kuluttajat saattavat lykätä suuria ostoja. Tämä epävarmuus voi estää talouskasvua ja johtaa epävakauteen.

Kustannusinflaation vaikutukset ovat pahimmillaan monimutkaisia ja kauaskantoisia.

Kustannusinflaatio ja kysyntäinflaatio

Kustannusinflaation vaikutukset näkyvät etenkin sellaisissa tuotteissa, joiden hinnat eivät nouse kysyntäinflaation vuoksi. Tällaisia ovat ruoka ja energia. Tähän on olemassa looginen selitys.

Kysyntäinflaatiota muodostuu, kun kuluttajien ostovoima kasvaa poikkeuksellisesti keskuspankin tai valtion rahapolitiikan vuoksi. Tämä voi näkyä halpana lainarahana tai tukieuroina tilille.

Kun ihmisillä on käytössään poikkeuksellisen paljon rahaa, he ostavat yleensä tuotteita ja palveluita, joihin ei ole normaalisti varaa. Uusi auto, uusi asunto tai lomamatka ovat hyviä esimerkkejä. Kukaan ei mene pankkiin ottamaan lainaa ruoan tai bensiinin hamstraamiseen.

Ruoan ja bensiinin kysyntä on varsin stabiilia vuodesta toiseen, joten niiden hinta nousee pääasiassa kustannusinflaation myötä. Jos kyse on elintärkeistä kohteista kuten ruoka ja energia, niiden hinnat eivät putoa helposti. Tämä johtuu tietysti siitä, että ihmisten on pakko ostaa niitä – oli hinta mikä hyvänsä.

sähkö

Kustannusinflaatio voikin aiheuttaa kysyntäinflaation laskua. Jos ruoka ja energia alkavat syödä ostovoimaa aiempaa enemmän, kuluttajilla ei ole varaa ostaa muita tuotteita – puhumattakaan uudesta autosta tai asunnosta.

Kustannus- ja kysyntäinflaatioilla on tästä johtuen varsin erilainen dynamiikka. Kuluttajien kannalta on pahin mahdollinen tilanne, jos kustannusinflaatio sekä kysyntäinflaatio ovat korkealla. Juuri tämä nähntiin vuonna 2022, kun COVID-pandemia sekoitti tuotantoketjuja samaan aikaan kun keskuspankit ja valtiot jakoivat elvytyspaketteja kansalle.

On tärkeää ymmärtää näiden kahden inflaatiotyypin erot. Kysyntäinflaatio on keskuspankkien ja valtioiden aiheuttamaa, ja niillä on myös työkalut madaltaa sitä. Kustannusinflaatio aiheutuu aivan eri syistä, ja sen sen hillintä voi olla valtiolle ja keskuspankille mahdotonta.

Miten hallita kustannusinflaatiota?

Kustannusinflaation hallinta voi olla erittäin vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että kustannusinflaation syyt eivät ole useinkaan valtioiden tai keskuspankkien kontrollissa. Hyvä esimerkki on öljyn hinnannousu. Tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama maakaasun tai lannoitteiden hinnannousu.

Yksittäinen valtio voi hallita kustannusinflaatiota tekemällä fiksua lainsäädäntöä, poistamalla kartelleja ja investoimalla teknologian tutkimukseen. Näillä keinoilla voidaan hallita kustannusinflaatiota pitkässä juoksussa.

Mitä valtio voi tehdä tilanteessa, jossa esimerkiksi energian hinta nousee parissa kuukaudessa satoja prosentteja? Tämä tapahtui Venäjän hyökkäyssodan aikana Euroopassa, kun kotitalouksien sähkölaskut moninkertaistuivat.

Ainoa nopea ratkaisu on tukea sellaisia kuluttajia, jotka kärsivät kustannusinflaatiosta pahiten. Valtio voi maksaa esimerkiksi tietyn omavastuun ylittävän sähkölaskun. Tällainen tuki on ainoa tapa helpottaa inflaation kärsimystä nopeasti.

Kustannusinflaation varautuminen jää lopulta yritysten vastuulle. Kannattavat ja fiksusti hoidetut yritykset pyrkivät varautumaan raaka-aineiden hinnannousuihin monin tavoin. Tämän vuoksi esimerkiksi raaka-aineiden johdannaismarkkinat ovat olemassa.

Yritys voi sijoittaa tietyn raaka-aineen futuureihin, jolloin sen hinnanousu tuo rahaa tilille ja auttaa paikkaamaan tuotantokustannusten nousua. Tämän avulla yrityksen ei välttämättä tarvitse siirtää kohonneita kustannuksia kuluttajille. Näin kustannusinflaatiota ei syntyisi lainkaan.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *