Kysyntäinflaatio tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua, joka aiheutuu suuresta kysynnästä. Kysyntäinflaatio johtuu pääasiassa ostovoiman kasvusta sekä keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimista. Kysyntäinflaation suorat vaikutukset ovat hintatason nousu kaikilla sektoreilla, joihin ylisuuri kysyntä kohdistuu.
Paras tapa hallita kysyntäinflaatiota on keskuspankkien rahapolitiikan kautta.
Sisällysluettelo
Mitä kysyntäinflaatio tarkoittaa?
Kysyntäinflaatio tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua, joka aiheutuu suuresta kysynnästä.
Kysyntäinflaatio on yksi yleisimmistä inflaation muodoista. Mitä enemmän tuotteelle ja palvelulle on kysyntää, sitä korkeammalle sen hinta nousee. Kysyntäinflaatio voi aiheuttaa vuositasolla jopa satojen prosenttien hinnannousuja.
Kysyntäinflaatiota syntyy, kun kuluttajien ostovoima nousee merkittävästi lyhyessä ajassa. Taustalla ovat usein keskuspankkien rahapolitiikka ja valtioiden elvytystoimet.
Parin prosentin palkkojen nousu vuositasolla ei aiheuta vielä merkittävää kysyntäinflaatiota. Taustalla on oltava rajumpi shokki, joka muuttaa kuluttajien ostovoimaa ja käyttäytymistä selvästi normaaliin verrattuna.
Hyvä esimerkki kysyntäinflaatiosta on vuonna 2022 räjähdysmäisesti noussut inflaatio Yhdysvalloissa ja Euroopassa Sen syynä olivat valtioiden poikkeukselliset elvytyspaketit COVID-pandemiaan liittyen.
Kuluttajien ostovoima parani rajusti etenkin Yhdysvalloissa, jossa talouksille jaettiin jopa tuhansien dollareiden tukipaketteja joka kuukausi suoraan tilille. Tästä muodostui raju kysyntäpiikki, johon tuotantoketjut eivät pystyneet vastaamaan.
Kysyntäinflaatio on englanniksi demand-pull inflation.
Mistä johtuu kysyntäinflaatio?
Kysyntäinflaatio johtuu pääasiassa ostovoiman kasvusta sekä keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimista. Käydään seuraavaksi läpi nämä molemmat tekijät tarkemmin.
Kysynnän kasvu nousukausina
Kun tarkastellaan talouden syklejä, kysyntäinflaatiota syntyy lähinnä nousukaudella. Talouden kasvu johtaa usein myös palkkojen kasvuun, mikä parantaa kuluttajien ostovoimaa.
Jos työntekijöiden palkat kasvavat nopeammin kuin tiettyjen tuotteiden ja palveluiden tuotantokapasiteetti, syntyy kysyntäinflaatiota. Koska palkat ovat osa kaikkien tuotteiden ja palveluiden valmistusprosessia, niiden nousu saa aikaan myös kustannusinflaatiota eli kaksinkertaisen vaikutuksen.
Palkkojen nousu voi aiheuttaa vaarallisen kysyntäinflaation kierteen. Kohonneet palkat saavat aikaan kohonnutta kysyntää, mikä nostaa hintoja. Korkeat hinnat saavat kuluttajat vaatimaan uusia palkankorotusta nostaakseen ostovoimansa entiselle tasolle. Ja niin edelleen.
Keskuspankkien vaikutus
Keskuspankkien rahapolitiikalla on merkittävä rooli kysyntäinflaatiossa. Jos ohjauskorkoja pidetään liian matalalla liian pitkään, se johtaa ylisuureen lainanottoon. Lainaa käytetään asuntojen, osakkeiden ja muiden instrumenttien ostoon, mikä nostaa niiden kysyntää ja hintoja rajusti.
Kuvassa on Yhdysvaltain keskuspankki Fed, joka sai aikaan vuosien 2020-2021 toimillaan valtavan inflaatiopiikin vuonna 2022.
Kuva: Flickr / William WarbyKeskuspankit voivat myös luoda rahaa talouteen ostamalla valtioiden velkakirjoja ja rahoittamalla elvytystoimia, kuten nähtiin COVID-pandemiassa. Keskuspankit voivat siten edesauttaa kysyntäinflaation syntymistä merkittävästi.
Opi ymmärtämään keskuspankkien toiminta paremmin Asialinjan kattavan oppaan avulla: Keskuspankit ja niiden tärkeimmät tehtävät.
Ulkomaiset investoinnit ja niiden vaikutus kysyntään
Kun ulkomaiset sijoittajat näkevät maassa mahdollisuuksia, he voivat tuoda suuria määriä pääomaa. Tämä voi lisätä kysyntää monilla sektoreilla, erityisesti kiinteistöissä, infrastruktuurissa ja muissa keskeisissä investointikohteissa.
Jos kotimainen tuotantokapasiteetti ei pysty vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään, se voi johtaa hintojen nousuun.
Kysyntäinflaation vaikutukset
Kysyntäinflaation suorat vaikutukset ovat hintatason nousu kaikilla sektoreilla, mihin ylisuuri kysyntä kohdistuu. On kuitenkin tärkeää huomata, että kysyntäinflaatiossa voi olla valtavia eroja tuotteiden ja palveluiden kesken.
Kysyntäinflaatio johtaa harvemmin ruokatuotteiden tai energian hinnannousuun. Näiden hinnat nousevat pääasiassa kustannusinflaation kautta. Energian- ja ruoankulutus on pitkässä juoksussa varsin stabiilia.
Jos ihmisillä on enemmän rahaa käytössään, he ohjaavat kulutusta usein sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joihin ei normaalisti ole varaa.
Kysyntäinflaation vaikutukset näkyvät nopeasti mm. auto- ja asuntomarkkinassa. Esimerkiksi vuoden 2022 kysyntäinflaation piikissä nähtiin valtavia hinnannousuja lautatavaran ja käytettyjen autojen kohdalla.
Uusi asunto ja uusi auto ovat asioita, jotka kiinnostavat kuluttajia välittömästi, jos ostovoima alkaa parantua.
Hinnannousuja nähdään myös helposti matkailussa sekä hyvinvointiin liittyvissä palveluissa. Myös ravintolat alkavat täyttyä nopeasti. Kaikki kysyntäinflaation pahimmat kohteet ovat sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka kärsivät eniten taantuman aikana.
Miten hallita kysyntäinflaatiota?
Paras tapa hallita kysyntäinflaatiota on keskuspankkien rahapolitiikan kautta. Suosituin työkalu on ohjauskoron nostaminen, mikä vähentää lainanottoa ja siten rahan määrää taloudessa.
Monilla kuluttajilla on asuntolainaa. Kun ohjauskorko nousee, asuntolainan korkomenot kasvavat. Tämä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää kysyntää merkittävästi.
Ohjauskoron nosto tekee myös autolainoista ja luottokorttilainoista kalliimpia. Ongelma tässä työkalussa on se, että korkojen nousu vaikuttaa talouteen vasta noin 12-18 kuukauden viiveellä.
Keskuspankki voi myös pienentää tasettaan ja olla tukematta valtion velanottoa. Tämä pakottaa valtion toimimaan vastuullisemmin fiskaalipolitiikassa, jolloin se ei voi jakaa tukieuroja kansalaisille entiseen malliin.
Yksi kysyntäinflaation tekijöistä on palkkojen nousu. Sitä voidaan hillitä tekemällä laaja-alaisia työmarkkinasopimuksia eri toimialojen kesken. Valtio voi olla tässä mukana luomassa insentiivejä eri osapuolille.
Kysyntäinflaation hallintaan ei ole helppoja tai kivuttomia toimia. Käytännössä valtion ja keskuspankin on saatava aikaan taantuma, jotta kysyntä heikkenee. Tämä johtaa väistämättä työpaikkojen menetyksiin, BKT:n laskuun sekä muihin ongelmiin.
Ongelma on myös kaikkien toimien viive. Kysyntäinflaatiota ei voi saada kuriin nopeasti, vaan kyse on usean vuoden prosessista.
Paras tapa estää kysyntäinflaatiota on pitää keskuspankin rahapolitiikka riittävän kireällä ja estää kysyntäinflaation syntyminen. Keskuspankin on myös ryhdyttävä toimiin välittömästi, jos kysyntäinflaatio nousee. Tämä virhe tehtiin vuonna 2021, josta seurasi usean vuoden mittainen inflaatio-ongelma.
Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.
