Kysyntäinflaatio: mitä se tarkoittaa selkokielellä?

kysyntäinflaatio
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Kysyntäinflaatio tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua, joka aiheutuu suuresta kysynnästä. Kysyntäinflaatio johtuu pääasiassa ostovoiman kasvusta sekä keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimista. Kysyntäinflaation vaikutukset näkyvät hintojen nousuna kaikilla sektoreilla, mihin ylisuuri kysyntä kohdistuu.

Paras tapa hallita kysyntäinflaatiota on keskuspankkien rahapolitiikan kautta. Toisen maailmansodan jälkeinen aika ja 2020-luvun alkupuoli ovat hyviä esimerkkejä kysyntäinflaatiosta.

Mitä tarkoittaa kysyntäinflaatio?

Kysyntäinflaatio tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua, joka aiheutuu suuresta kysynnästä. Kysyntäinflaatio on yksi yleisimmistä inflaation muodoista. Mitä enemmän tuotteelle ja palvelulle on kysyntää, sitä korkeammalle sen hinta nousee. Kysyntäinflaatio voi aiheuttaa vuositasolla jopa satojen prosenttien hinnannousuja.

Kysyntäinflaatiota syntyy, kun kuluttajien ostovoima nousee merkittävästi lyhyessä ajassa. Taustalla ovat usein keskuspankkien rahapolitiikka tai valtioiden elvytystoimet. Parin prosentin palkkojen nousu vuositasolla ei aiheuta vielä merkittävää kysyntäinflaatiota. Taustalla on oltava rajumpi shokki, joka muuttaa kuluttajien ostovoimaa ja käyttäytymistä selvästi normaaliin verrattuna.

Hyvä esimerkki kysyntäinflaatiosta on vuosina 2021-2022 räjähdysmäisesti noussut inflaatio Yhdysvalloissa ja Euroopassa Sen syynä olivat valtioiden poikkeukselliset elvytyspaketit COVID-pandemiaan liittyen.

Kuluttajien ostovoima parani rajusti etenkin Yhdysvalloissa, jossa talouksille jaettiin jopa tuhansien dollareiden tukipaketteja joka kuukausi suoraan tilille. Tästä muodostui raju kysyntäpiikki, johon tuotantoketjut eivät pystyneet vastaamaan.

Kysyntäinflaatio on englanniksi demand-pull inflation.

Mistä kysyntäinflaatio johtuu?

Kysyntäinflaatio johtuu pääasiassa ostovoiman kasvusta sekä keskuspankkien ja valtioiden elvytystoimista. Käydään seuraavaksi läpi nämä molemmat tekijät tarkemmin.

Kysynnän kasvu nousukausina

Kun tarkastellaan talouden syklejä, kysyntäinflaatiota syntyy lähinnä nousukaudella. Talouden kasvu johtaa usein palkkojen kasvuun, mikä parantaa kuluttajien ostovoimaa. Jos työntekijöiden palkat kasvavat nopeammin kuin tuotteiden ja palveluiden tuotantokapasiteetti, syntyy kysyntäinflaatiota.

Koska palkat ovat osa kaikkien tuotteiden ja palveluiden valmistusprosessia, niiden nousu saa aikaan myös kustannusinflaatiota eli kaksinkertaisen vaikutuksen.

Palkkojen nousu voi aiheuttaa vaarallisen kysyntäinflaation kierteen. Kohonneet palkat saavat aikaan kohonnutta kysyntää, mikä nostaa hintoja. Korkeat hinnat saavat kuluttajat vaatimaan uusia palkankorotusta nostaakseen ostovoimansa entiselle tasolle. Ja niin edelleen.

Tällainen kysyntäinflaation kierre on keskuspankkien pahimpia painajaisia eli puhutaan inflaatiodotuksista. Keskuspankit pyrkivät tämän vuoksi ”puhumaan odotuksia alas” kommunikoimalla toimista, joilla inflaatio saadaan hallintaan.

Keskuspankkien vaikutus

Keskuspankkien rahapolitiikalla on merkittävä rooli kysyntäinflaatiossa. Jos ohjauskorkoja pidetään liian matalalla liian pitkään, se johtaa ylisuureen lainanottoon yksityisten, yritysten ja valtioiden toimesta. Lainaa käytetään asuntojen, osakkeiden ja muiden instrumenttien ostoon, mikä nostaa niiden kysyntää ja hintoja rajusti.

Kuvassa on Yhdysvaltain keskuspankki Fed, joka sai aikaan toimillaan valtavan inflaatiopiikin vuosina 2021-2023.

federal reserve
Kuva: Flickr / William Warby

Keskuspankit voivat myös luoda rahaa talouteen ostamalla valtioiden velkakirjoja ja rahoittamalla elvytystoimia, kuten nähtiin COVID-pandemiassa. Keskuspankit voivat siten edesauttaa kysyntäinflaation syntymistä merkittävästi.

Opi ymmärtämään keskuspankkien toiminta paremmin Asialinjan kattavan oppaan avulla: Keskuspankit ja niiden tärkeimmät tehtävät.

Ulkomaiset investoinnit

Ulkomaiset investoinnit voivat aiheuttaa myös merkittävää kysyntäinflaatiota. Tämä tapahtuu tilanteissa, joissa kahden eri valuutan suhteelliset ostovoimat muuttuvat merkittävästi. Hyvä esimerkki on Japanin tilanne 1980-luvulla.

Japani vaurastui valtavasti viennillä Yhdysvaltoihin, ja rikastuneet japanilaiset ostivat kalliita kiinteistöjä ja nostivat niiden hintoja. Tämä johti kiinteistökuplaan sekä Japanissa että Yhdysvalloissa. Kysyntää kalliista kiinteistöistä oli valtavasti enemmän kuin tarjontaa.

Myös turismi aiheuttaa kysyntäinflaatiota. Kun rikkaat turistit matkustavat köyhimpiin maihin, he nostavat esimerkiksi hotellien ja asuntojen hintoja. Tästä voi muodostua helposti iso ongelma paikalliselle väestölle, joiden palkka ei pysy hintakehityksessä mukana.

Kysyntäinflaation vaikutukset

Kysyntäinflaation vaikutukset näkyvät hintojen nousuna kaikilla sektoreilla, mihin ylisuuri kysyntä kohdistuu. On kuitenkin tärkeää huomata, että kysyntäinflaatiossa voi olla valtavia eroja tuotteiden ja palveluiden kesken.

Kysyntäinflaatio johtaa harvemmin esimerkiksi ruokatuotteiden tai energian hinnannousuun. Näiden hinnat nousevat pääasiassa kustannusinflaation kautta. Energian- ja ruoankulutus on pitkässä juoksussa varsin stabiilia.

Jos ihmisillä on enemmän rahaa käytössään, he ohjaavat kulutusta usein sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joihin ei normaalisti ole varaa. Kysyntäinflaation vaikutukset näkyvät tästä johtuen nopeasti mm. auto- ja asuntomarkkinassa. Esimerkiksi vuoden 2022 kysyntäinflaation piikissä nähtiin valtavia hinnannousuja lautatavaran ja käytettyjen autojen kohdalla.

Uusi asunto ja uusi auto ovat asioita, jotka kiinnostavat kuluttajia välittömästi, jos ostovoima alkaa parantua.

Hinnannousuja nähdään myös helposti matkailussa sekä hyvinvointiin liittyvissä palveluissa. Myös ravintolat alkavat täyttyä nopeasti. Kaikki kysyntäinflaation pahimmat kohteet ovat sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka kärsivät eniten taantuman aikana.

Miten hallita kysyntäinflaatiota?

Paras tapa hallita kysyntäinflaatiota on keskuspankkien rahapolitiikan kautta. Suosituin työkalu on ohjauskoron nostaminen, mikä vähentää lainanottoa ja siten rahan määrää taloudessa.

Monilla kuluttajilla on asuntolainaa. Kun ohjauskorko nousee, asuntolainan korkomenot kasvavat. Tämä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vähentää kysyntää merkittävästi.

kysyntäinflaatio - asuntolaina

Ohjauskoron nosto tekee myös autolainoista ja luottokorttilainoista kalliimpia. Ongelma tässä työkalussa on se, että korkojen nousu vaikuttaa talouteen vasta noin 12-18 kuukauden viiveellä.

Keskuspankki voi myös pienentää tasettaan ja olla tukematta valtion velanottoa. Tämä pakottaa valtion toimimaan vastuullisemmin fiskaalipolitiikassa, jolloin se ei voi jakaa tukieuroja kansalaisille entiseen malliin.

Yksi kysyntäinflaation tekijöistä on palkkojen nousu. Sitä voidaan hillitä tekemällä laaja-alaisia työmarkkinasopimuksia eri toimialojen kesken. Valtio voi olla tässä mukana luomassa insentiivejä eri osapuolille.

Kysyntäinflaation hallintaan ei ole helppoja tai kivuttomia toimia. Käytännössä valtion ja keskuspankin on saatava aikaan taantuma, jotta kysyntä heikkenee. Tämä johtaa väistämättä työpaikkojen menetyksiin, BKT:n laskuun sekä muihin ongelmiin.

Ongelma on myös kaikkien toimien viive. Kysyntäinflaatiota ei voi saada kuriin nopeasti, vaan kyse on usean vuoden prosessista.

Paras tapa estää kysyntäinflaatiota on pitää keskuspankin rahapolitiikka riittävän kireällä ja estää kysyntäinflaation syntyminen. Keskuspankin on myös ryhdyttävä toimiin välittömästi, jos kysyntäinflaatio nousee. Tämä virhe tehtiin vuonna 2021, josta seurasi usean vuoden mittainen inflaatio-ongelma.

Historiallisia esimerkkejä kysyntäinflaatiosta

Toisen maailmansodan jälkeinen aika ja 2020-luvun alkupuoli ovat hyviä esimerkkejä kysyntäinflaatiosta. Tarkastellaan seuraavaksi näitä molempia jaksoja tarkemmin.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet Yhdysvalloissa

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa pidetään yhtenä parhaimmista esimerkeistä kysyntäinflaatiosta. Kuluttajahintoja mittaava indeksi nousi pahimmillaan noin 20 prosenttiin vuosien 1946–1948 välisenä aikana. Alla oleva grafiikka näyttää inflaation kehityksen Yhdysvalloissa 1940-luvulta lähtien.

usa inflaatio
Lähde: The White House

Tässä jaksossa yhdistyi kaksi tekijää, jotka auttoivat vahvistamaan kysyntäinflaatiota:

  1. Sodasta palaavat henkilöt
  2. Sota-ajan tuotanto

Sodasta kotiin palanneet henkilöt halusivat nauttia jälleen elämästä ja unohtaa karmeat vuodet rintamalla. Tämä johti valtavaan kysyntään Yhdysvalloissa, joka oli säästynyt pommituksilta. Euroopassa monet ihmiset olivat menettäneet kotinsa ja keskittyivät lähinnä selviytymiseen.

Samaan aikaan tuotanto oli viritetty yhä sota-ajan vaatimuksiin. Esimerkiksi autotehtaat tekivät tankkeja, metallipajat ammuksia, ja niin edelleen. Kesti useita vuosia, ennen kuin tuotanto saatiin vaihdettua taas rauhan ajan tarpeisiin.

Näiden tekijöiden johdosta nähtiin Yhdysvalloissa useita vuosia kestävä kysyntäinflaation aalto.

Covid-pandemian jälkeiset vuodet

Tuorein esimerkki kysyntäinflaatiosta löytyy 2020-luvun alkuvuosilta. Inflaatio kohosi tuolloin ympäri maailmaa 10–20 prosentin tasolle. Kuluttajahintojen nousu alkoi vuonna 2021 ja huipentui vuoden 2022 loppupuolella.

On hyvä huomata, että artikkelin kirjoitushetkellä eletään toukokuuta 2024, mutta inflaatio on yhä selvästi korkeammalla kuin keskuspankkien kahden prosentin tavoitetaso.

Covid-pandemian aikana ja jälkeen nähtiin valtava inflaatiopiikki, jossa yhdistyi monia eri inflaation muotoja. Kysyntäinflaation rooli oli selvä. Moni valtio jakoi kansalaisilleen valtavia tukipaketteja, mikä sai ihmiset shoppailemaan kotona.

Yhdysvallat oli tässäkin paras (tai pahin) esimerkki. Maan kansalaiset saivat Covidin aikaan tuhansia dollareita kuukaudessa, minkä lisäksi yrityksille järjestettiin ilmaista lainaa. Keskuspankit ympäri maailman printtasivat kymmeniä biljoonia dollareita.

Kun matkailu ja monet muut normaalit toiminnot olivat pannassa, kuluttajien kysyntä suuntautui entistä kapeampaan sektoriin. Kun tähän yhdistettiin Covidin aiheuttamat ongelmat tuotantoketjuissa, lopputuloksena oli valtava inflaatio.

Covid-pandemian jälkeen nähty inflaatio oli eniten peräisin monetaarisesta inflaatiosta, mikä johti käytännössä kysyntäinflaatioon.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on suomalainen kryptovaluutta- ja talousasiantuntija. Hän on Suomen suurimman kryptovaluutta-aiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla. Antti on seurannut rahoitusmarkkinoita vuodesta 2010 lähtien keskittyen Yhdysvaltojen markkinaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *