Lohkoketjuteknologia – mitä kuuma trendisana oikein tarkoittaa?

Lohkoketjuteknologia on tällä hetkellä yksi maailman kuumimpia trendejä. Syyskuussa järjestetyssä Global Blockchain Summit -tapahtumassa lohkoketjuteknologiaa verrattiin jo Amerikan löytämiseen. Siitä voisi käyttää jopa nimitystä megatrendi – ainakin jos teknologia-alan konsultteihin on uskominen. Kyseinen termi on useimmille tuttu kryptovaluutta bitcoinin kautta, joka toimii siis blockchain -teknologian avulla. Tässä artikkelissa selitetään ko. teknologian perusteita ja kerrotaan hieman myös sen muista sovellusmahdollisuuksista. Jos haluat tietää tarkemmin nimenomaan Bitcoinin toiminnasta, lue lisää tästä oppaasta: mikä on Bitcoin.

Perinteinen malli on keskitetty kirjanpito

Lohkoketjuteknologian ymmärtämiseksi on hyvä ottaa ensin askel taaksepäin ja katsoa nykyisin vallalla olevaa kirjanpitojärjestelmää.

Nykyään lähes kaikki tärkeä informaatio on tallennettu digitaalisesti keskitettyyn tietokantaan. Väestörekisteri sisältää esimerkiksi kaikkien suomalaisten henkilötiedot sekä muuttohistorian. Ajoneuvorekisteri sisältää tiedot jokaisesta ajoneuvosta sekä niiden omistajista. Pankki pitää puolestaan kirjaa veloista ja varoistasi.

Sama logiikka toimii myös pienemmässä mittakaavassa. Taloyhtiö pitää kirjaa asukkaistaan ja yhdistys jäsenistään.

Nämä ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten tieto on tallennettu keskitetysti yhden osapuolen haltuun. Näin informaatiosta on olemassa vain yksi (ja oikea) versio, mutta toisaalta sen haltijan on nautittava eri osapuolten luottamusta. Vaikka tiedon haltija olisikin luotettava taho, niin keskitetty informaatio on alttiina hakkeroinnille sekä muille tuhotöille.

Luottamus (tarkemmin sanottuna sen puute) pankkisektoriin olikin avainasemassa bitcoinin ja blockchain-teknologian kehitykselle edellisen finanssikriisin jälkeen. Haluttiin löytää tapa siirtää rahaa, jossa välikäsi voitaisiin jättää ulos yhtälöstä turvallisuudesta tinkimättä. Näin alkoi kehittyä blockchain sekä sen tunnetuin hyödyntäjä, bitcoin. Yksi lohkoketjuteknologian tärkeimmistä elementeistä onkin ehdottomasti sen matemaattisesti rakentama luottamus tuntemattomien osapuolien välille.

Lohkoketjuteknologia hajauttaa tiedon ketjun jäsenille

Lohkoketjuteknologia on perusidealtaan hajautettu kirjanpitojärjestelmä. Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki. Kirjanpitojärjestelmä voitaisiin hajauttaa myös muillakin tavoin, ja keskitetty mallikin voitaisiin kopioida useille toimijoille. Tästä aiheutuisi kuitenkin valtavia ongelmia tiedon oikeellisuuden kanssa eri järjestelmien välillä.

Blockchain-teknologia ratkaisee tämän ongelman. Se on toimintaidealtaan hajautettu järjestelmä, jossa jokainen transaktio on ketjun muiden osapuolien varmistama. Esim. bitcoinin osto- tai myyntitapahtuma ’kuulutetaan’ koko verkkoon, jonka jälkeen transaktio liitetään olemassa olevaan lohkoketjujen (eli kirjanpidon) jatkoksi niin sanottujen louhijoiden avulla.

Louhijat ovat tarkemmin sanottuna lohkoketjun ylläpitäjiä, jotka varmistavat luovuttamallaan laskentateholla datan oikeellisuuden. Lohkoketjun ylläpito on vaativaa työtä käytössä olevien algoritmien vuoksi, joten siihen tarvitaan paljon laskentatehoa. Tästä johtuen ylläpitäjät saavat louhinnastaan palkintona pienen määrän uusia bitcoineja. Tällä työllä monet ovat yrittäneet myös tienata rahaa, mutta se on muuttunut kannattamattomaksi toiminnaksi viime aikoina. Voit lukea bitcoinista lisää tästä artikkelista.

Lohkoketjun vaativa ylläpitotyö varmistaa toisaalta sen, ettei lohkojen muuttaminen tai väärentäminen käytännössä kannata.

Tässä kohtaa on hyvä huomioida myös eräs tärkeä pointti liittyen blockchain-teknologiaan. Laskentatehoa vaativa ylläpito ja korkea turvallisuus tuovat mukanaan myös ongelman, eli blockchain-transaktiot eivät päivity kirjanpitoon reaaliaikaisesti. Uusia blokkeja syntyy karkeasti 5-10 minuutin välein. Voit tarkastella uusien blokkien syntymistä esimerkiksi tältä blockexplorer.com-sivulta.

Lohkon tiiviste pitää huolen datan oikeellisuudesta

Lohkoketjuteknologian arkkitehtuuri on siis suunniteltu siten, että lohkoketjuun voidaan lisätä tietoa, mutta sitä ei voida enää muokata. Tämä on toteutettu sisällyttämällä niin sanottu lohkon tiiviste mukaan jokaiseen uuteen lohkoon. Tiiviste lasketaan aina lohkon sisältämästä informaatiosta, eli se on eräänlainen yhteenvetoluku. Kun tiiviste on mukana uudessa lohkossa, niin vanhan lohkon muuttaminen ei onnistu. Yritys muutaa jotain edellisisistä lohkoista johtaisi siihen, että tiivisteluku ei enää täsmäisi. Näin ollen peukaloitu lohko olisi helppo havaita.

Blockchain-teknologiaa hyödyntävässä bitcoinissa tieto on myös hajautettu siten, että sitä ei hallitse mikään yksittäinen taho. Yksikään pankki tai valtio ei voi puuttua tällä hetkellä bitcoiniin ja muuttaa kryptovaluutan sääntöjä. Hajautettu järjestelmä tarkoittaa myös sitä, että verkostossa ei ole yhtä yksittäistä heikkoa kohtaa, johon hyökkäämällä koko systeemi voitaisiin kaataa.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös anonymiteetin, joka on ollut yksi avaintekijöistä bitcoinin suosiossa. Vaikka tiedot rahansiirroista ovat kaikille julkisessa kirjanpidossa, niitä ei voida kuitenkaan yhdistää mitenkään yksittäiseen henkilöön. Jokaisella verkon toimijalla on verkkoon ilmoitettava julkinen avain sekä henkilökohtainen avain, jonka avulla anonymiteetti säilytetään

Blockchain-teknologian perusteet sekä kryptovaluutta bitcoin kulkevat väkisinkin hieman käsi kädessä. Tämä johtuu siitä, että bitcoin on tällä hetkellä sen tunnetuin hyödyntäjä. Tulevaisuudessa lohkoketju on kuitenkin monen eri sovelluksen taustalla.

Lohkoketjuteknologian sovelluksia

Hurjimmissa skenaarioissa blockchain on koko maailman muuttava teknologia, joka poistaa välikädet kaikkialta. Aika näyttää, onko tosiaan näin. Lohkoketjuteknologiaa voidaan varmasti soveltaa monessa asiassa, joissa informaatiota a) siirretään nyt välikäsien kautta tai b) hallitaan keskitetysti.

Pankit ovat vahvasti mukana blockchain-teknologiassa. Joidenkin arvioiden mukaan yli 80% globaaleista pankeista ottaa sen kaupalliseen käyttöön lähivuosina. Tällä hetkellä yleisimmät lohkoketjulle suunnitellut käyttötarkoitukset liittyvät rajat ylittäviin maksuihin, digitaaliseen identiteetinhallintaan, maksujen välittämiseen ja selvittämiseen, rembursseihin eli tavaran luovuttamiseen ostajan suoritusta vastaan sekä useamman rahoittajan myöntämiin luottoihin.

Blockchain-teknologia avaa uusia mahdollisuuksia myös muille toimialoille. Suomessa Teosto on kehittänyt ainutlaatuisen prototyypin, joka toivotaan nopeuttavan tekijänoikeuskorvausten rahaliikennettä ympäri maailman. Tällä hetkellä niiden tilitys on manuaalista työtä, ja rahojen saaminen esim. livetapahtuman jälkeen voi kestää toista vuotta.

Mielenkiintoisia käyttökohteita on lähes rajattomasti. Sähköinen äänestäminen on yksi blockchain-teknologian sovellus, joka voi toteutua jo lähitulevaisuudessa. Lohkoketjuteknologia sopisi siihen mainiosti, kun kaikki äänestäjät sekä äänestystoimenpide voitaisiin varmentaa aukottomasti, mutta toisaalta myös suojata muilta käyttäjiltä.

Maailmasta löytyy koko ajan enemmän yrityksiä, jotka voivat toteuttaa lohkoketjuteknologiaan perustuvia palveluita. Tulevat vuodet näyttävät, onko tämä teknologia yksi 2000-luvun suurimmista keksinnöistä.

—

Jos mietit juuri nyt sijoittamista bitcoiniin tai mihin tahansa muuhun kryptovaluuttaan, niin punnitse tarkkaan sen riskejä. Seuraa uutisia ja valuuttojen hinnankehitystä, sillä muutokset ovat jo päivittäin valtavia. Kuten kaikessa sijoitustoiminnassa: etsi tietoa ja kouluta itseäsi ymmärtämään, mihin olet sijoittamassa.

Asialinja suosittelee Suomen parasta kryptovaluuttasivustoa bitcoinkeskus.com. Löydät Bitcoinkeskuksesta kaikkien tunnetuimpien kryptovaluuttojen yksityiskohtaiset esittely sekä lukuisia oppaita aloittelijoille.

Löydät lisätietoa myös seuraavista artikkeleista: Sitra, Teosto, Tivi [1], Tivi [2], Tivi [3], Mikrobitti, T&T, Virtuaalista-vauhtisokeutta.com.

Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.