Vedonlyöntiopas

Maaliodottaman laskeminen jalkapallossa

17 lokakuun, 202211239 views2

Jalkapallo-otteluiden analysointi on kehittynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Maaliodottaman laskeminen on noussut yhä suositummaksi menetelmäksi. Myös termit xG ja fair score ovat käytössä tästä prosessista. Nykyään maaliodotusarvoja hyödynnetään yhä enemmän myös valmennuksessa.

Tässä artikkelissa lähestytään maaliodottaman laskentaa vedonlyönnin näkökulmasta. Miten harrastevedonlyöjä oppii laskemaan ja hyödyntämään maaliodotusarvoja?

Varjosarjataulukko on karkean tason kuvaus

Maaliodottaman laskeminen tähtää ottelutapahtumien kuvaamiseen numeerisilla arvoilla. Ottelun lopputulos on usein varsin epätarkka ilmaisu kenttätapahtumista, kuten jokainen urheilua seurannut tietää. Vedonlyöjän tavoitteena on selvittää menetelmästä riippumatta mahdollisimman objektiivisesti, mitä ottelussa todella tapahtui.

Vielä 2000-luvun alkupuolella otteluiden televisiointi ja striimaus olivat aivan eri tasolla kuin nykyään. Esimerkiksi Suomen futissarjoista oli tarjolla todella vähän videokuvaa, eikä eurosarjoista ollut esim. whoscored.com -sivuston kaltaista tilastopankkia.

Laajamittainen xG-laskenta ei ollut harrastepelurille käytännössä mahdollista. Tilanne pakotti vedonlyöjän turvautumaan tekstipohjaisiin otteluraportteihin, jotka ovat varsinkin paikallislehdissä hyvin puolueellisia.

Vaikka maaliodottamaa ei voinut tarkalleen laskea, betsarit pyrkivät silti tekemään ”korjattua sarjataulukkoa” otteluiden tuloksista. Tästä käytetään nimitystä varjosarjataulukko.

“Varjiksen” ideana on jakaa pisteitä ottelutapahtumien perusteella lopputuloksen sijaan, esimerkiksi 1,5 – 1,5 tai 1,0 – 2,0. Näistä pisteistä laskettu sarjataulukko antaa paremman kokonaiskuvan joukkueiden suorituksista.

Varjosarjataulukko on edelleen kelvollinen tapa tilastoida sarjan tapahtumia, jos sinulla ei ole mahdollisuutta katsoa otteluita. Karkeampi tulosten mallinnus on myös hyvää harjoitusta xG-laskentaan, sillä sekin kehittää vedonlyöjää arvioimaan mm. laukausten, erikoistilanteiden, pallonhallinnan vaarallisuutta.

Maaliodottaman laskeminen ja perusperiaatteet

Maaliodottaman laskeminen on tullut striimien yleistyessä mahdolliseksi myös harrastevedonlyöjälle. Veikkausliiga on tästä hyvä esimerkki, sillä nykyisin kaikki ottelut ovat tarjolla striimeinä huokeaan kuukausihintaan.

Maaliodottaman tai xG-laskennan ideana on tilastoida ottelun merkittävät tapahtumat numeerisessa muodossa. Käytännön syistä johtuen xG-analyytikko ei halua kirjata jokaista taklausta, sivurajaheittoa tai maalipotkua.

Ideana on tilastoida sellaiset tapahtumat, joiden riittävä toisto johtaa ajan myötä maaleihin. Tällaisia ovat esimerkiksi laukaukset, puskut, kulmapotkut, vapaapotkut, rangaistuspotkut, keskitykset boksiin ja pallonhallinta vastustajan alueella.

Seuraavaksi analyytikon tehtävänä on antaa jokaiselle tilanteelle numeerinen arvo, joka kuvaa sen todennäköisyyttä johtaa maaliin. Laukaus 30 metristä voisi olla arvoltaan 0,03, kun taas vetopaikka boksista pienen ruuhkan takaa jo 0,25. Jos analyytikko arvioi joukkueen saavan keskimäärin maalin 1/20 kulmapotkusta, niin arvoksi muodostuisi silloin 0,05 eli 5 prosenttia.

Jääkiekossa puhutaan usein maalintekosektorista, joka on optimaalisiin paikka laukoa kiekko verkkoon. Futiksessa käytetään karkeasti samaa periaatetta; mitä lähempää ja vapaammin laukaisu suoritetaan, sitä korkeampi maaliodotus sillä on. Kaukaa ”sektorin ulkopuolelta” tulevat laukaukset menevät huippufutiksessa sisään lähinnä vahingossa.

Maaliodottaman laskeminen käytännössä

Heti alkuun on syytä todeta, että mitään yksiselitteistä ja oikeaa xG-laskentatapaa ei ole olemassa. Kyseessä on aina subjektiivinen mielipide.

Alussa kannattaa kirjata esim. Exceliin ottelun tilanteet. Se mahdollistaa eri tapahtumien arvioinnin jälkeen päin, kun hallussasi on isompi otanta otteluita. On fiksumpaa luoda tapahtumille ensin liian monta luokkaa kuin liian vähän. Voit aina niputtaa samanlaista dataa yhteen myöhemmin.

Tilastoi ottelusta ainakin seuraavat tapahtumat. Maaliodottaman laskeminen voi alkaa esimerkiksi näillä arvoilla, jotka ovat tapahtumien perässä.

• Kulmapotkut (0,05)
• Vapaapotkut, jotka annetaan vastustajan kenttäpuoliskolla (0,02-0,05)
• Laukaukset jaoteltuna 3-4 eri tavalla niiden vaarallisuuden mukaan (0,05-0,50)
• Keskitykset (0,01-0,03)
• Syöttö-yritykset boksiin (0,02-0,05)
• Vaaralliset hyökkäykset (dangerous attacks), eli pallon pelaaminen vastustajan kolmannekselle (0,01-0,02)
• Rangaistuspotkut (0,30-0,80 riippuen usein oliko kyseessä selkeä rankkari, epäonninen käsivirhe jne.)
• Paitsioksi tuomitut maalit/läpiajot, jotka ovat aivan 50-50 tilanteita (0,10-0,20)

Perässä oleva lukuarvo kertoo sen, miten tällainen tilanne voidaan tyypillisesti arvottaa. Tämän lisäksi on suositeltavaa antaa jokaisesta maalista aina 0,25-0,30 verran maaliodotusta riippumatta tilanteen vaarallisuudesta. Muuten xG-arvosi ovat todennäköisesti aina liian matalat.

Fiksu vedonlyöjä kirjaa myös alusta asti xG:n rinnalle ottelun maalitilanteen. Tämä on hyvin oleellinen tieto, jos tuloksia analysoidaan myöhemmin pintaa syvemmältä.

Aluksi on tärkeintä oppia tilastoimaan dataa sekä erottamaan tilanteiden vaarallisuus. Milloin esimerkiksi laukaus 10 metristä oli vaarallinen (esteetön laukaisu) ja milloin ei (edessä puolustajia ja veskari hyvin sijoittunut).

Kun otteludata alkaa kertyä, voit pyöritellä Excelissä eri tilanteille erilaisia lukuarvoja. Miten fair scoresi muuttuvat, jos vaarallinen laukaus 10 metristä saakin 0,15 sijasta arvon 0,25. Vai pitäisikö vaarallisista hyökkäyksistä antaa 0,02 eikä 0,01?

Paljon ilmaista dataa tarjolla

Artikkelin ensimmäiset kappaleet on kirjoitettu jo pari vuotta sitten. Vaikka niiden sisältämä teksti on yhä validia, niin maaliodottaman laskennassa on tapahtunut muutoksia. Mitä xG-nörtin on otettava aiheesta huomioon 2020-luvulla?

Suurin muutos on maaliodotoksen laskennan yleistyminen. Jopa TV:n kisastudioissa puhutaan nykyisin xG:stä. Jokainen vakavasti vedonlyöntiä harrastava hyödyntää ja seuraa maaliodotusarvoja.

Markkina on muuttunut niin paljon, että pelkää maaliodottaman laskenta ei tuo mitään kilpailuetua, päin vastoin. Jos et hyödynnä mitään muuta informaatiota, et todennäköisesti edes biittaa suuria markkinoita.

Toinen iso muutos on ilmaisen informaation määrässä. Sivustot kuten The Analyst, Understat, Fotmob ja Sofascore tarjoavat valtavasti dataa kaikkien käyttöön.

Alla oleva kuva on Fotmobista. Kuten näkyy, tarjolla on valmiit maaliodotusarvot (xG) ottelusta. Voit lisäksi arvioida jokaisen maalintekotilanteen vaarallisuuden itse.

Dataa on tarjolla myös paljon syvällisemmistä asioista kuin ennen. Voit arvioida joukkueen prässiä, puolustuslinjan korkeutta tai erilaista pelin virtauksesta kertovaa dataa.

Vielä 2010-luvun alussa ongelmana oli laadukkaan informaation ja TV-kuvan puute. Nyt ongelma on enemmänkin siinä, miten yksittäinen henkilö ehtii käsitellä kaiken tarjolla olevan informaation.

Tyylejä on monia

Informaatiotulva on tuonut mukanaan myös paljon mahdollisuuksia. Kun tarjolla oli hyvin vähän laadukasta dataa, suurin osa analyytikoista tuijotti samoja numeroita. Harrastajan oli vaikea saada mitään etua ammattilaisiin nähden.

Nyt kun tarjolla on monipuolista dataa, on mahdollisuus löytää aivan uusia kulmia vedonlyöntiin. Voit löytää etuja sellaisista osa-alueista, joita muut eivät tutki.

Moni on siirtynyt myös yksittäisten otteluiden seuraamisesta yhden tason ylemmäs. Voit pärjätä vedonlyönnissä myös markkinaliikkeitä seuraamalla. Mahdollisuuksia on rajattomasti.

Nykyisin käytössä olevat pikaviestimet mahdollistavat myös helpon yhteydenpidon eri kaupungeissa (tai maissa) asuvien analyytikoiden kesken. Kannattaa rakentaa omaa kontaktiverkostoa ja pyrkiä tekemään yhteistyötä datan analysoinnissa. Yksin puurtaminen ei ole enää nykyisin fiksua!

Lue myös aiemmin julkaistu artikkelimme jalkapallon tilastoinnista.

Photo by Flickr / Agencia Brasilia, Photo by Mimi Thian on Unsplash, Photo by Daniel Norin on Unsplash