By Maaginen Malta 1/5: Jopa ikimuistoisen hotellin löytäminen
Asialinjan Maltalle asumaan -sarja saa seurakseen seikkaperäisen lomaoppaan näille pölyisenkiehtoville kivisaarille. Emme vastaanota yhdeltäkään matkatoimistolta, hotellilta tai keneltäkään muultakaan mainosrahaa. Tästä artikkelista löydät aitoja Malta kokemuksia henkilöltä, joka on asunut saarella vuosikausia. Maltan valtion turismiviraston mainossivu löytyy täältä.
Eräs Aurinkomatkojen matkaopas väitti minulle kerran, että yleisimmät syyt niin sanotun perinteisen etelänmatkan epäonnistumiseen ovat joko täydellinen tyytymättömyys hotelliin tai paha vatsatauti. Koska turistiripuli on Maltalla tuntematon käsite, hygienia ylipäätään korkealla tasolla ja vesijohtovesi juomakelpoista (joskin etenkin kesäisin maultaan eksoottista) keskittykäämme sarjamme avausjaksossa osastolle hotellit, kokemuksia ja ennen kaikkea vinkkejä, joita, et takuulla löydä mistään muualta.
Vinkit voivat tulla tarpeeseen: pinta-alaltaan Espoota pienemmällä Maltalla on noin 18 000 hotellihuonetta, joista ostetaan vuosittain yhteensä viitisentoista miljoonaa hotelliyötä. Massaturismia, jossa yksittäisen turistin ei kuitenkaan tarvitse jäädä jalkoihin.
Valtaosa suomalaisturisteista päätyy yöpymään Sliemassa, St. Julian’sissa tai omassa arvojärjestyksessäni maan vekkuleimmassa massaturismikohteessa nimeltään Bugibba. Teen muutamia yleistyksiä, jotka sopivat useimpiin noiden kaupunkien kahden ja kolmen tähden hotelleista sekä moniin nelitähtisiinkin. Maltan harvat viiden tähden hotellit edustavat kansainvälistä huipputasoa kuten kuuluukin, joten niistä ei tässä sen enempää kahta merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta. Niihin palaamme alempana.
Kuten palaute- ja arvostelusivustoiltakin käy ilmi, niin moni kakku päältä kaunis. Maltalainen hotellirakentaminen on tavannut panostaa mahtiin aula-alueella huoneiden ollessa sitten, krhm, tavanomaisempia. Tulin tälle saarelle ensimmäistä kertaa yhdeksän vuotta sitten majoittuen Bugibbassa korttelin kokoiseen Topaziin, joka on sittemmin välillä ollut suomalaistenkin matkanjärjestäjien suosiossa. Respaan astellessa tuntui, että tulipa tehtyä hyvä diili, mutta pikkuinen huone edusti mannereurooppalaisella mittarilla hädin tuskin kahta tähteä: kulahtanutta, vanhanaikaista ja kulunutta, mutta sentään puhdasta.
Sellaisia 2-3 tähden hotellit tässä maassa yhä valtaosiltaan ovat, mutta puutteet pyritään yleensä korvaamaan palvelulla. Jos huoneen surkea tuoli esimerkiksi ei kestä istumista vaan rysähtää rotevan suomalaismiehen alta säpäleiksi ei asiakasta syytetä paikkojen hajottamisesta, vaan tilalle tuodaan uusi tuoli anteeksipyyntöjen kera. Mikäli ilmastointilaite ei toimi, se oikeasti yritetään korjata. Ja niin edelleen, välinpitämättömyys maksavaa asiakasta kohtaan ei ole täällä tavallista.
Uskaltaako hintavertailusivuston tarjoamista hotelleista kaikkien halvimman – Sliemassa se näyttää Booking.comin mukaan juuri tällä hetkellä olevan nimeltään Isola del Mar (hinta ensi yölle tätä kirjoittaessa 24 euroa kahden hengen hengen huoneelle) ja Bugibbassa Euroclub, 28 euroa. Uskaltaako tällaisiin varata? Onko pelkoa esimerkiksi torakoista tai luteista? Uskaltaa ottaa ja lähtökohtaisesti ei ole pelkoa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikkien halvimmat hotellit saattavat yrittää tehdä vieraillaan bisnestä esimerkiksi myymällä asiakaslistoja lomaosakekauppiaille. Niinpä voi saada ovelleen koputtamaan myyntisutkin, joka tietää nimesi ja kansallisuutesi ja josta ei pääse eroon kuin toivottamalla tyypin hevonvihtoriin ja läimäyttämällä oven kiinni. Ja esimerkiksi Euroclubia vastapäätä on pari pubia, joiden terassit voivat valvottaa korvatulpatonta asiakasta.
Nämä totuudet saattavat päteä monen muunkin Välimeren maan rantakohteeseen, joten hypätään Maltan maagisuuteen ja konkreettisiin vinkkeihin. Jos haluaa päästä halvalla, välttyä ikäviltä yllätyksiltä – joita halvimmissa hotellissa kaikesta huolimatta voi tulla – ja kokea jotain erikoista ja ikimuistoista, niin mikä hotelli kannattaisi varata?
Kauan sitten 1960-luvulla oli aika, jolloin Maltan harvat turistihotellit olivat yhden yrityksen ja samalla yhden suvun omistuksessa. Tämä olisi oma tarinansa, mutta tällä kertaa riittää, että ainakin yksi niistä on yhä toiminnassa Xemxijan kylän laitamille unohtuneena. Ambassadorin liki metrin paksuiset seinät ja huoneiden hämäryys yhdistettynä tajunnanräjäyttävään merinäköalaan (merenpuoleisista huoneista voi esteettömästi ihailla auringon nousevan Välimerestä) luovat taianomaista tunnelmaa, kun jopa hiljaisuus vallitsee hotellin ympärillä. Ja hiljaisuus on Maltalla luksustuote. Ambassadorin parvekkeella aika ja muu maailma unohtuu, oikeasti.
Parin-kolmensadan metrin päässä kuitenkin kulkee valtietie (tuossa kohdin katu), joka alkaa Vallettasta ja päättyy Gozon saarelle lähtivien lauttojen satamaan Cirkewaan. Busseja liikennöi tiheästi varhaisaamusta iltayhteentoista, joten Ambassadorista pääsee liikkeelle kätevästi. Lisäksi Xemxija sisältää valtavasti muinaishistoriaa pronssikaudesta lähtien. Xemxijan kukkulan huipulle voi kavuta roomalaista tietä ja tutustua esimerkiksi hiljattain pusikosta paljastuneeseen roomalaiseen kylpylään. Pääsymaksuja, oppaita tai ylipäätään minkäänlaista kaupallisuutta ei unohdetulla kukkulalla esiinny, upea ja puhutteleva paikka.
Mikäli Ambassador kuulostaa liian oudolta – olen aikoinani viettänyt siellä yhdeksän yötä ja huonekokemus kieltämättä toi mieleen vanhojen seikkailukirjojen vankisellit – voi auringonnousun sijaan katsoa auringonlaskua esimerkiksi Golden Bayn Radisson SAS:ssa. Siellä ollaan viiden tähden kylpylähotellin maailmassa ja hinnoissa, mutta kyseessä samalla on ainoa hotelli, joka sijaitsee Maltan hienoimpien uimarantojen naapurissa. Seuraavat hotellit ovat kilometrien päässä.
Massiivinen Radisson SAS Blu Resort & Spa Golden Sands on paitsi nimenä niin rakennuksena hirviö ja ympäristörikos muuten miltei koskemattomalla kallioisella rantakaistaleella. Niinpä siellä sisällä oleskelussa on sekin hyvä puoli, että hotellia ei tuolloin näe. Rannalle mennessä siltä pääsee piiloon valitsemalla niemenkärjen toisella puolella olevan Ghajn Tuffiehan rannan, joka on etenkin italialaisturistien suosiossa. Ja kuten tunnettua on italialaisuus elämänlaadun tae.
Olen siis vinkannut halpahotellin, josta näkee auringon nousevan merestä sekä luksushotellin, josta näkee tuon ix-xemxin (aurinko maltaksi) sukeltavan punaisena aaltoihin. Hypätkäämme pikaisen vinkkilistan lopuksi siihen Maltan eliitinkin suosimaan luksushotelliin, jonne turisti ei eksy. Miksi?
Siksi, että Corinthia Palace sijaitsee aika lailla tarkalleen keskellä saarta. Maltalaisilla itsellään ei maansa maantieteellisistä mitoista johtuen ole hääyötä lukuun ottamatta tarvetta kotimaan hotelliöihin ja turistit haluavat aina rantakaupunkeihin ja -kyliin. Niinpä Corinthia Palace majoittaa lähinnä arvovieraita, maksimaalista rauhaa sekä luksusta majoitukseltaan syystä tai toisesta kaipaavia sekä ylipäätään porukkaa, jotka haluavat yöpyä mahdollisimman kaukana massaturismista. Suomen jalkapallomaajoukkue majoittui Corinthia Palacessa viimeksi eli kahdeksan vuotta sitten täällä pelatessaan.
Mitä järkeä turistin on ottaa tuolta huone? Useimpien mielestä ei varmaan mitään, mutta kannattaa muistaa, kuinka pieni tämä pääsaarikin on. Lisäksi hotellin ravintolapalvelut edustavat astetta-paria rustiikkisempaa, paikallisempaa huippulaatua kuin viiden tähden ketjuhotellit.
Varsinainen loistohotelli ei Corinthia Palace kaikilta viihdykkeiltään ole, mutta esimerkiksi concierge-palvelu on huomattavan charmikasta ja limusiinipalvelu kuulemma toimiva. Mikäli Maltan-hotelliltaan kaipaa vanhan maailman eleganssia, jollaista juuri kukaan muu ei turistina tässä maassa koskaan koe, niin kannattaa harkita. Yöpymisen voi saada alle satasella, joten tiukahkon budjetin lomaankin voi yhdistää yhden tai kaksi yötä tuolla.
Lopuksi muutama käytönnön vinkki ja huomio (artikkeli jatkuu kuvan alla, kuvassa etualalla Birgun kaupunkia)
Hotellit tarjoavat lentokenttäkuljetuksia 8-10 eurolla/henkilö. Koska taksi lentokentälle maksaa 20-25 euroa ei kuljetuksen mahdollisesti täyteen tulevan tila-auton odottelu ja hotellilta toiseen kiertely ole järkevää, ellei laske reissullaan ihan jokaista euroa. Mukavampaa pariskuntana istua oman taksin kyydissä ja 3-4 hengellä tulee halvemmaksikin.
Monilla halpahotelleilla on tapana tiedottaa asiakkailleen, että vesijohtovesi ei ole juomakelpoista. Kyllä se terveysmielessä on – joskin makuhaittoja voi kuten todettua olla – joten varoituksen tarkoituksena on saadaa asiakkaat ostamaan vettä respasta.
Eikä mistään asiasta kannata suuttua. Neuvo lienee universaali, mutta Malta kuuluu ehdottomasti maihin, joilla asiaansa ei saa eteenpäin räyhäämällä. Mikäli ongelma ei tunnu hymyillen ja höpötellen etenevän ratkaisua kohti, niin kannattaa edelleen näennäisesti hyvällä mielin vaatia nähdäkseen manager tai omistaja. Tämä on hierarkinen yhteiskunta, jossa murheensa kannattaa tarpeen mukaan sälyttää mahdollisimman ison pomon harteille.
Jokaisessa hotellihuoneessa on aina vedenkeitin, koska britit ovat lukumääräisesti suurin Maltalla vieraileva ryhmä (en sano kansa, koska britit eivät sellainen ole). Ja briteille teenkeittomahdollisuus on ehdoton välttämättömyys.
Viiden tähden hotelleja lukuun ottamatta ei huoneissa ole pussilakanoita. Toisin kuin tuosta voisi luulla, niin monet maltalaiset sellaisia nykyään talvisin kodeissaan käyttävät. Hotellihuhuoneet on kuitenkin paljon nopeampi siivota, kun käytetään lakanoita täkkien päällä.
Siunatuksi lopuksi ja talvesta puheen ollen: lokakuusta pääsiäiseen voi hotellihuoneen Maltalta saada naurettavaan hintaan, jopa kympillä/yö. Kannattaa soitella hotelleihin suoraan tai lähettää niille sähköpostia, koska parhaat tarjoukset eivät ilmesty hintavertailusivustoille.
Mikä oleellisinta täällä kannattaa käydä, kun vielä ehtii. Seuraavassa osassa kerron, miksi Maltalle lomalle aikovalla alkaa tavallaan olla jo kiire. Taannoinen eräitä kokemuksia Maltalta käsitellyt artikkelini voi vihjata kiireen syistä.
Pääkuva: Wikimedia Commons
