HistoriaSuositut

Waterloon taistelu – Napoleon lyötiin lopullisesti

27 lokakuun, 20224201 views1

WATERLOON TAISTELU on taatusti yksi sotahistorian kuuluisimmista. Kyseessä oli ratkaiseva yhteenotto Ranskan ja Englannin (sekä liittolaisten) välillä, jossa Napoleon kohtasi Wellingtonin herttuan johtamat sotajoukot nykyisen Belgian alueella.

Waterloon taistelu johti Napoleonin armeijan lopulliseen tuhoon. Sana Waterloo on jäänyt myös elämään synonyymina murskaavalle ja lopulliselle tappiolle. Mistä tässä taistelussa oli oikein kyse?  Ja miten taktinen nero Napoleon oikein voitettiin?

Napoleonin sodat 10 vuotta aiemmin

Napoleon kruunattiin Ranskan keisariksi vuonna 1804. Tämän jälkeen Eurooppa oli kovassa myllerryksessä seuraavat kymmenen vuotta.

Yhdistynyt kuningaskunta onnistui säilyttämään ylivaltansa merellä, sillä sen laivasto voitti Ranskan ja Espanjan joukot vuonna 1805 legendaarisen amiraali Nelsonin johdolla. Mantereella Napoleonia ei kuitenkaan pysäytetty.

Uusi Ranskan keisari osoittautui loistavaksi strategiksi ja voitti useita taisteluita lukumäärältään suurempaa vihollisjoukkoa vastaan. Euroopan tilanne johti myös vuonna 1808 Suomen sotaan. Tämän seurauksena Ruotsi menetti otteensa Suomesta ja maa liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Ranskan ja Venäjän rauha ei kestänyt montaa vuotta. Napoleon hyökkäsi itään vuonna 1812 ollen varmana voitostaan. Sotaretkestä muodostui kuitenkin täydellinen katastrofi, ja Napoleon joutui palaamaan takaisin Ranskaan armeijan rippeet mukanaan. Tämän jälkeen muu Eurooppa hyödynsi tilanteen ja hyökkäsi pahasti heikentyneen Ranskan kimppuun.

Napoleon ei mahtanut lopulta mitään ylivoimaista vihollista vastaan. Lopputuloksena hänet karkotettiin Välimerellä sijaitsevalle Elban saarelle vuonna 1814.

Napoleon palaa valtaan

Napoleon pakeni Elbalta vuoden 1815 helmikuussa. Ranskan kuningas Ludvig XVIII lähetti rykmentin pidättämään entisen keisarin, mutta sotilaat kääntyivät Napoleonin puolelle ja marssivat yhdessä Pariisiin. Liittoutuneet eivät tilanteesta ilahtuneet, ja Napoleon julistettiin lainsuojattomaksi.

Ranska oli nyt vihollisten ympäröimänä joka puolelta: Yhdistynyt kuningaskunta, Preussi, Itävalta, Venäjä sekä Espanja. Napoleonin ainoa mahdollisuus voittoon oli tehdä ennalta ehkäisevä isku. Ranskan oli lyötävä lähestyvät armeijat yksi kerrallaan, ennen kuin ne piirittäisivät maan joka puolelta.

Mestaristrategi lähti nopeasti armeijansa kanssa kohtaamaan pohjoisesta lähestyvät Yhdistyneiden kuningaskuntien sekä Preussin joukot. Napoleon halusi iskeä niiden kimppuun ennen kuin armeijat yhdistyivät liian suureksi joukoksi.

Waterloon taistelu – alkutilanne

Waterloon taistelu käytiin 18. kesäkuuta vuonna 1815. Napoleon oli kohdannut jo preussilaiset Lignyn taistelussa sekä Yhdistyneiden kuningaskuntien joukot Quatre Brasin taistelussa kaksi päivää aiemmin.

Taisteluiden seurauksena preussilaiset kärsivät kovan tappion ja vetäytyivät pohjoiseen. Yhdistyneiden kuningaskuntien joukot tekivät samoin; ne vetäytyivät myös pohjoiseen ja asettuivat Wellingtonin herttuan aiemmin valitsemiin asemiin Waterloossa.

Napoleon lähetti osan armeijastaan preussilaisten perään. Sen tehtävänä oli pitää preussilaisjoukot kiireisenä ja estää niitä yhdistymästä Wellingtonin herttuan joukkoihin. Pääjoukko kohtasi sen sijaan Wellingtonin herttuan johtamat liittoutuneet Waterloossa.

Taistelun avainasemassa olivat kolme kuvassa näkyvää farmia, joita hallitsivat pienet eliittijoukkojen ryhmät. Napoleonin olisi saatava nämä haltuunsa, ennen kuin hyökkäys voisi tehokkaasti edetä koko rintaman laajuudelta. Waterloon asemissa on syytä huomata se, että Wellingtonin ja Napoleonin joukkojen välissä oli tarkoituksella valittu rinne. Näin ollen Napoleonilla ei ollut suoraa näköyhteyttä Wellingtonin pääjoukkoon.

Taistelun taustasta on huomioitavaa myös se, että Ranskan oikealla sivustalla vaani preussilaisten sotajoukko, joka oli 2 päivää aiemmin lyöty. Mutta ei tuhottu. Nyt se oli tulossa esteettä liittoutuneiden joukkojen avuksi ja uhkasi kääntää voimatasapainon Napoleonia vastaan.

Waterloon taistelu – Wellington kestää

Waterloon taistelun sotajoukot käsittivät noin 140.000 miestä. Wellingtonin hertualla oli joukoissaan 68.000 sotilasta ja vastassa olevalla Napoleonilla noin 72.000.  Ranskalaiset joukot olivat huomattavasti kokeneempia, kun taas Wellington piti hallussaan kokoelmaa eri maiden sotilaita.

Waterloon taistelun tärkeimmät tapahtumat etenivät seuraavasti.

• Klo 11: Napoleonin joukot hyökkäävät vasemmalla sivustalla olevalle Hougomontin farmille. Liittoutuneiden eliittijoukot pitävät sen kuitenkin hallussaan kovista menetyksistä huolimatta.
• Klo 12: Ranskan tykistö alkaa moukaroida liittoutuneiden keskustaa, jonne Napoleon lähettää jalkaväkensä. Tämä isku kuitenkin torjutaan, ja liittoutuneiden ratsuväki tekee vastahyökkäyksen.
• Klo 16: Wellingtonin vetää joukkojaan rinteen taakse, joka tulkitaan Ranskan sodanjohdossa vetäytymiseksi. Ranskalaiset lähettävät yhden historian suurimmista ratsuväkihyökkäyksistä, joka kärsii kuitenkin valtavat tappiot organisoitua puolustusta vastaan.
• Klo 16: Preussilaiset alkavat saapua Napoleonin oikealle sivustalle ja valtaavat Plancenoitin kylän. Ranska joutuu uhraamaan reservinsä ottaakseen sen takaisin.
• Klo 18: Taistelun kriittiset hetket ovat käsillä. Napoleonin joukot saavat vallattua La Haye Saintin farmin keskustassa. Ranskan tykistö siirtyy sinne ja alkaa moukaroida Wellingtonin miehiä aiheuttaen valtavia tappioita. Samaan aikaan paine kuitenkin kasvaa koko ajan Ranskan sivustalla, ja Napoleonin on tehtävä jotain.

• Klo 19:30: Napoleon heittää reservissä olleet eliittisotilaansa taistelun keskustaan (punainen nuoli), jotka ovat koko Euroopan pelätyimmät joukot. Liittoutuneet kuitenkin murskaavat Ranskan valiosotilaat. Samaan aikaan preussilaiset etenevät oikealta sivustalta ja lyövät Napoleonin sotilaat. Waterloon taistelu on ratkennut.

Taistelun jälkeen Napoleon antautui lopulta Yhdistyneiden kuningaskuntien joukoille hänen palattuaan Ranskaan. Entinen keisari karkotettiin eteläisellä Atlantilla sijaitsevalle Saint Helenan saarelle, jossa Napoleon lopulta kuoli kuusi vuotta myöhemmin.

Miksi Napoleon hävisi?

Waterloon taistelu on kiehtonut historioitsijoita sen päättymisestä lähtien. Kyseessä oli yksi aikansa verisimmistä taisteluista, jonka lopputuloksena noin 50.000 miestä kuoli tai haavoittui. Monet haavoittuneet kärsivät taistelukentällä vielä päivien ajan.

Suurin syy taistelun kääntymiseen olivat Preussin armeijan joukot. Ranskalaiset eivät onnistuneet pitämään preussilaisia pois Waterloon taistelusta, kuten alun perin oli tarkoitus. Kun joukot tulivat näkyviin iltapäivän aikana, Napoleon oli pakotettu riskialttiiseen yritykseen tuhota Wellingtonin armeija.

Toinen tärkeä syy oli taistelun alkamisaika. Napoleon lykkäsi sotatoimien käynnistämistä tuntikausia, sillä maa oli liian kostea ja upottava edellisen yön sateiden jäljiltä. Se haittasi merkittävästi ratsuväkeä, eivätkä hevoset olisi saaneet vedettyä tykkejä tykkejä asemiin. Jos taistelu olisi alkanut 3-4 tuntia aiemmin, Napoleon olisi voinut tuhota Wellingtonin armeijan ennen preussilaisten saapumista.

Taistelun lopputulokseen saattoi vaikuttaa merkittävästi myös Napoleonin olotila. Hän oli hyvin huonossa fyysisessä kunnossa kärsittyään vatsavaivoista, eikä ollut käytännössä nukkunut edellisenä yönä. Napoleonin päätöksentekoa on ylipäätään kyseenalaistettu jälkeen päin. Oliko hän menettänyt sen strategisen edun, joka keisarilla oli ollut vielä 10 vuotta aiemmin?

Napoleon myös todennäköisesti aliarvioi Wellingtonin joukkojen taistelutahtoa. Lisäksi ranskalaiset joutuivat hyökkäämään sellaisiin asemiin, jotka olivat puolustavan armeijan tarkkaan valitsemat.

Napoleon oli pakotettu Waterloon taisteluun aiemmin kuin hän olisi halunnut. Liittoutuneiden uhka ei jättänyt Napoleonille vaihtoehtoja, sillä hänen oli tehtävä peliliikeensä ennen kuin Ranska joutuisi liittoutuneiden saartamaksi joka puolelta.

Waterloon taistelu oli siis lopullinen tappio Napoleonin Ranskalle. Se oli myös loppu pitkälle sotaisalle jaksolle Euroopassa 40 vuodeksi. Englantilaiset eivät myöskään kävisi sotaa Euroopan mantereella ennen kuin 1. maailmansodassa noin sata vuotta myöhemmin.

Suosittelen katsomaan alla olevan Epic History -kanavan videon Waterloon taistelusta.

Artikkelin kuvat: kuvakaappaus yllä olevasta videosta | Featured image: By Richard Knötel – http://www.armchairgeneral.com/forums/showthread.php?t=55906, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=8838040 | Painting: Charles de Steuben – David Chandler, The Illustrated Napoleon, New York 1973, ISBN 0-8050–442-4 image, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6516979