Norjan historia viikingeistä nykypäivään
NORJAN HISTORIA on mielenkiintoinen kokonaisuus viikinkien ajoista öljynporauslauttoihin. Miten köyhästä ja pienestä pohjolan maasta on oikein kasvanut moderni talousihme? Tämä artikkeli käy läpi Norjan historian yli tuhannen vuoden ajalta.
Norjan historia alkaa viikinkiajasta
Norjan historiaa hallitsee viikinkiaika, joka on yleisen käsityksen mukaan alkanut vuonna 793 tapahtuneesta Lindisfarnen luostarin ryöstöretkestä. Tähän aikaan Norja ei ollut vielä yhtenäinen kuningaskunta. Eri heimot ja kuninkaat yhdistyivät noin vuonna 872 käydyn Hafrsfjordin taistelun seurauksena. Norjan ensimmäiseksi kuninkaaksi tuli tämän johdosta Harald Hårfagre, joka hallitsi vuoteen 931 saakka.
Viikinkiaika kesti suurin piirtein 1000-luvun lopulle. Monien mielessä viikingit olivat verenhimoisia teurastajia, jotka ryöstelivät etenkin Englannin rannikkoa ja muita lähialueita. Tämä on vain osatotuus.
Viikingit olivat myös kauppiaita, löytöretkeilijöitä sekä erittäin taitavia merenkävijöitä. Nykyisin on esimerkiksi tiedossa, että viikingit rantautuivat Pohjois-Amerikkaan jopa 500 vuotta ennen Kolumbusta.
Viikingit tekivät myös pitkiä kauppamatkoja Välimerelle ja aina Lähi-Itään saakka, vaikuttaen siten koko Euroopan historiaan. Viikinkien valtakauden loppuna pidetään yleisesti ottaen v. 1066 käytyä Stamford Bridgen taistelua.
Norjan historia Tanskan ja Ruotsin alaisuudessa
Norjan valtakunta oli itse laajimmillaan viikinkiajan jälkeen vuonna 1265. Tämän jälkeen Norjan historiassa nähtiin sen suurin onnettomuus, kun Euroopassa riehunut musta surma tappoi vuonna 1349 joidenkin arvioiden mukaan jopa 60% sen väestöstä. Tämä katastrofi heikensi maata valtavasti.
Norja oli Ruotsin ja Tanskan kanssa osa niin sanottua Kalmarin unionia vuosina 1397 – 1523. Kun Ruotsin irtautui unionista, Norja jäi osaksi Tanskaa. Näin jatkui myös pari sataa vuotta eteenpäin. Tähän aikaan kuuluu myös osallisuus vaikutusvaltaiseen Hansaliittoon, jonka yksi konttoreista sijaitsi Bergenissä.
Norja oli Tanskan alaisuudessa aina Napoleonin sotiin saakka, jolloin Tanska joutui Ranskan liittolaisena häviäväksi osapuoleksi vuonna 1814. Norja käytti tilaisuutta hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi 17.5. kyseisenä vuonna, ja ko. päivästä tuli siten maan itsenäisyyspäivä.
Naapurimaa Ruotsi pakotti kuitenkin Norjan osittain sen hallintaan, ja Norja-Ruotsilla oli mm. yhteinen kuningas sekä ruotsalaisten sanelema ulkopolitiikka. Lopulta Norja irtosi rauhanomaisesti omaksi valtiokseen vuonna 1905.
Norja maailmansotien aikana
Norja oli 1. maailmansodan aikana virallisesti puolueeton maa, mutta teki vahvasti yhteistyötä Iso-Britannian kanssa ison kauppalaivastonsa avulla. Moni norjalaisalus joutuikin saksalaisten sukellusveneiden hyökkäysten kohteeksi purjehtiessaan Iso-Britannian lipun alla.
Toisessa maailmansodassa Norja oli myös puolueeton, mutta se ei estänyt Saksaa tekemästä yllätyshyökkäystä vuonomaahan. Norja joutuikin taipumaan natsien hyökkäyksen alla nopeasti, mutta sen hallitus pakeni Iso-Britanniaan, josta se johti vastarintaliikkeen toimintaa valloittajia vastaan. Tällä toiminnalla oli iso merkitys Saksan ydinaseohjelman sabotoinnissa. Toisaalta myös 15 000 norjalaista liittyi sodan aikana Saksan armeijan riveihin.
Norja löytää öljyä
Sotien jälkeen Norja hakeutui yhä vahvemmin liittoon Iso-Britannian ja USA:n kanssa. Maa halusi tehdä selkeän pesäeron kommunismiin, vaikka sosialismi olikin aina vahvasti (ja on edelleen) esillä maan politiikassa. Norja sai myös Yhdysvalloilta Marshall-apua maan jälleenrakennukseen ja liittyi NATO:n jäseneksi vuonna 1949.
Norjan historia sai täysin uuden käänteen 1960-luvulla. Norjan rikastuminen sai alkunsa vuonna 1969, kun amerikkalaisyhtiö Phillips Petroleum Company löysi mustaa kultaa maan länsirannikolta.
Norja perusti nopeasti omat valtiolliset öljy-yhtiönsä, joille annettiin esiintymien poraamisoikeudet. Käytännön poraustyöstä vastasivat ulkomaalaiset yritykset, eikä öljy alkanut varsinaisesti rikastuttaa Norjaa ennen kuin 80-luvulla. Tämä johtui valtavan kalliista alkuinvestoinneista.
Öljyn lisäksi Norja tuottaa nykyisin myös maakaasua. Se pystyy hankkimaan tarvitsemansa sähkön hyödyntäen vuorista sekä vesiputouksista saatavaa vesivoimaa.
Hyvinvointivaltio luodaan öljyrahaston turvin
Alussa norjalaiset ohjasivat öljytulot suoraan valtion budjettiin, kunnes 1990-luvulla perustettiin nykyään valtavaksi paisunut öljyrahasto. Tällä hetkellä sen arvo on yli 700 miljardia euroa, ja kyseessä on maailman suurin yksittäinen rahasto. Päättäjät saavat joka vuosi käyttää budjettiin vain tietyn prosenttiosuuden varoista, joilla varmistetaan talouden tasapaino myös tulevaisuudessa.
Norja on pysynyt erossa Euroopan Unionista kiitos öljyn tuoman vaurauden, ja vahva suhde Yhdysvaltain ja NATO:n kanssa on varmasti auttanut asiaa. Viimeisin äänestys EU:sta oli vuonna 1994, eikä tähän ole varmasti tulossa lähiaikoina muutoksia. Norja on myös pitänyt edelleen oman valuuttansa (kruunu) sen naapurimaiden (Ruotsi, Tanska) tavoin.
Norjan historia muistuttaa monin paikoin Suomea. Maa on ollut satojen vuosien ajan vahvempien naapurivaltioiden alaisuudessa, mutta noussut viimeisen 30 vuoden aikana moderniksi hyvinvointivaltioksi. Erona Suomeen ovat valtavat luonnonrikkaudet, jotka ovat nostaneet Norjan elintason yhdeksi maailman korkeimmista.
Öljyn hinnan romahdus on viime vuosina näkynyt myös Norjassa, missä länsirannikon työttömyyttä on kuvailtu pahimmaksi vuosikymmeniin. Ongelmat ovat kuitenkin varsin pieniä, kun vertaa moneen muuhun maahan. Esimerkiksi työttömyys on edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvoa matalampi.
Norjan historia onkin monen muun valtion näkökulmasta kadehdittava. Se on tosin sanottava, että norjalaiset osaavat myös hyvinvointiaan ja etenkin luontoaan arvostaa.
Kuva: Flickr / Edward Dalmulder