Osinko on yrityksen omistajilleen jakama osuus tilikauden voitosta. Yhtiö maksaa osinkoa vasta siinä tapauksessa, jos vapaalle pääomalle ei ole löydetty parempaa käyttöä. Osinkoihin liittyvät oleellisesti osingon irtoamis-, täsmäys-, ja maksupäivä sekä osinkotuotto.
Osinkosijoittaminen on Suomessa varsin suosittu strategia. Jos saat osinkoja suomalaisilta pörssiyhtiöiltä, ne ovat 85-prosenttisesti veronalaista tuloa.
Mikä on osinko?
Osinko on yrityksen omistajilleen jakama osuus tilikauden voitosta. Osinkoa jakavat pääasiassa osakeyhtiöt. Sekä pörssilistatut että yksityiset osakeyhtiöt voivat jakaa osinkoa. Osinko jaetaan tyypillisesti rahana, mutta se on mahdollista jakaa myös osakkeina.
Osinko voidaan jakaa vasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Esimerkiksi tilikauden 2024 osingoista tehdään päätös keväällä 2025. Riippuu yhtiöstä, milloin edellisen tilikauden luvut saadaan vahvistettua. Päätös osingoista tehdään yhtiökokouksessa.
Pörssiyhtiöiden on raportoitava tilinpäätöksensä viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden päästä tilikauden päättymisestä. Tämän vuoksi pörssiyhtiöiden osingot vahvistetaan useimmiten maalis-huhtikuussa.
Osinko jaettiin perinteisesti kerran vuodessa. Nykyisin yhä useampi yhtiö jakaa osinkoa kvartaaleittain eli neljä kertaa vuodessa. Jos omistat osinkoa maksavia pörssiyhtiöitä, saat eurot arvo-osuustilillesi täysin automaattisesti.
Asialinjasta löytyy myös osinkokalenteri. Löydät osinkokalenterista kaikki Helsingin pörssin yhtiöiden osingonmaksupäivät.
Osakeyhtiön ei ole pakko maksaa osinkoa, vaikka sillä olisi riittävästi vapaata pääomaa. Osingonmaksu on myös prioriteeteissa aivan viimeisenä, kun yhtiö miettii oman pääoman allokointia.
Paljonko osinkoa voi jakaa?
Osinkoa voidaan teoriassa jakaa niin paljon, kun yhtiössä on vapaata pääomaa. Käytännössä mikään yhtiö ei voi jakaa sataa prosenttia vapaasta pääomastaan, koska se asettaisi yrityksen riskialttiiseen tilaan yllättävien haasteiden sattuessa.
Yrityksen on myös säilyttävä maksukykyisenä osingonjaon jälkeen. Jos tiedossa on jo taseeseen aktivoituja kehitys- ja investointimenoja, niitä ei voi jakaa osinkoina. Yhtiö saa myöskään joutua maksukyvyttömään tilaan osingonjaon seurauksena.
Mikä on lisäosinko?
Yritys voi päättää myös lisäosingosta varsinaisen osingonmaksun jälkeen. Lisäosinkoa jaetaan yleensä poikkeustilanteissa. Tällainen voi olla esimerkiksi yrityskauppa tai muu vastaava syy, minkä vuoksi yrityksen vapaa pääoma on kasvanut merkittävästi.
Jotkut yritykset jakavat lisäosinkoa myös juhlavuosina.
Voiko yritys maksaa osinkoa, jos se tekee tappiota?
Osinkoa voidaan maksaa myös tappiollisen tilikauden jälkeen. Jos yritys tekee esimerkiksi monta vuotta suuria voittoja, sillä voi olla vapaata pääomaa jaettavaksi myös tappiollisen tilikauden jälkeen.
Osingon maksaminen edellyttää, että yhtiöllä on riittävästi vapaata pääomaa jaettavaksi. Sen maksukyky ei saa myöskään vaarantua. Todennäköisesti suurin osa omistajista ei halua jakaa pääomaa pois, jos yhtiö tekee tappiota ja tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat.
Osinko on yrityksen prioriteettilistan viimeisenä
Yhtiö maksaa osinkoa vasta siinä tapauksessa, jos vapaalle pääomalle ei ole löydetty parempaa käyttöä. Tämä voi tulla monille sijoittajille yllätyksenä – osingonmaksu on todellakin prioriteettilistan pohjimmaisena!
Yhtiön prioriteetit ovat seuraavat:
- Velkojen maksu (taseen vahvistaminen)
- Investoinnit nykyiseen liiketoimintaan
- Investoinnit kasvuun
- Omien osakkeiden ostot
- Osingonjako
Yhtiön korkein prioriteetti on aina oltava maksuvalmiuden ylläpitäminen ja taseesta huolehtiminen. Jos velkaantumisaste nousee liikaa ja tase ei ole riittävän tukeva esimerkiksi syklisellä alalla, siitä voi koitua ongelmia.
Yrityksen johdon täytyy ensin allokoida tilikauden voitot taseen vahvistamiseen – jos siihen on tarvetta. Jos yhtiön tase ja velkaantumisaste on kunnossa, siirrytään seuraavan kohtaan listalla.
Investoinnit nykyiseen liiketoimintaan ovat myös kaukana osingonjaon yläpuolella. Tämä koskee erityisesti teollisuusyrityksiä, mutta käsittää yhtä lailla henkilöstön palkkauksen. Sen kanssa käsi kädessä kulkevat investoinnit liiketoiminnan kasvuun.
Jos yhtiö päätyy maksamaan osinkoja, se tarkoittaa sitä, ettei se keksinyt rahoilleen parempaa käyttöä. Se ei halunnut investoida liiketoimintaan, ei löytänyt kasvukohteita, ei yritysostoja ja niin edelleen. Tämän vuoksi osa sijoittajista voi olla jopa pettynyt osingonmaksuun.
Omien osakkeiden ostot eivät ole tyypillistä Suomessa, mutta Yhdysvalloissa sitä tekevät monet pörssiyhtiöt. Se on yksi vaihtoehto osingonjakamisen sijaan ja toimiva ratkaisu, jos yhtiö kokee sen arvostuksen olevan matalalla (esimerkiksi karhumarkkinan aikana).
Usein kuitenkin todetaan, että parempi jakaa raha ulos osinkoina, ja omistajat voivat itse investoida sen uudelleen yhtiön osakkeisiin, jos haluavat.
Inderesin suuri osinkojakso
Jos haluat ymmärtää yhtiöiden pääoman allokointia paremmin, tsekkaa Inderesin suuri osinkojakso alla olevasta upotuksesta. Proprius Partnersin Mika Heikkilä ja Inderesin Sauli Vilén keskustelevat yli tunnin verran tästä mielenkiintoisesta aiheesta.
Osinkoihin liittyvät termit
Osinkoihin liittyvät oleellisesti osingon irtoamis-, täsmäys-, ja maksupäivä sekä osinkotuotto. Käydään seuraavaksi läpi nämä termit tarkemmin.
Yhtiökokouspäivä
Yhtiökokouspäivä on Suomessa tyypillisesti maalis-huhtikuussa. Hallitus esittelee yhtiökokouksessa päätöksen osingonjaosta, jonka osakkeenomistajat hyväksyvät. Kun päätös osingon jakamisesta on tehty, päätetään myös osingon maksupäivät.
Osingon irtoamispäivä
Irtoamispäivä on perinteisesti yhtiökokousta seuraava päivä. Kyseessä on ensimmäinen päivä, jolloin yhtiön osakkeella käydään kauppaa ilman oikeutta osinkoihin. Osinko irtoaa tyypillisesti yhtiökokouspäivän ja irtoamispäivän välisenä yönä, jos ne ovat peräkkäin.
Jos haluat osinkoja, sinun on omistettava osake ennen irtoamispäivää. Sijoittajan on nykyisin huomioitava myös kvartaaleittain jaettavat osingot, joilla on kaikilla oma irtoamispäivänsä. Sinun on holdattava tällaista osaketta aina viimeiseen irtoamispäivään saakka, jos haluat kaikki osingot itsellesi.
Osingon täsmäyspäivä
Täsmäyspäivä on tyypillisesti kaksi päivää yhtiökokouksesta. Tuolloin yhtiö päivittää osakasluettelonsa. Osakeyhtiölain mukaan ne omistajat ovat oikeutettuja osinkoon, jotka ovat osakasrekisterissä täsmäyspäivänä.
Koska osakekauppojen selvitys kestää kaksi päivää, saat nimesi osakasrekisteriin, kun ostat osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Voi kuitenkin olla fiksua pelata varman päälle ja ostaa se pari päivää aikaisemmin.
Huomaa jälleen kvartaaleittain jaettavat osingot! Niillä on omat täsmäyspäivänsä. Eli sinun on omistettava osake kaksi päivää ennen jokaista täsmäyspäivää, jos haluat osingot.
Osingon maksupäivä
Osingon maksupäivä on yleensä viides pankkipäivä täsmäyspäivästä. Tämä on se päivämäärä, jolloin saat eurot arvo-osuustilillesi.
Osinkotuotto
Osinkotuottoa käytetään kuvaamaan yrityksen osingomaksukykyä. Osinkotuotto on prosenttiluku, joka lasketaan jakamalla osakekohtainen osinko osakkeen kurssilla.
Esimerkiksi: Jos osake maksaa 10 euroa ja osinkoa maksetaan 0,5 euroa per osake, on osinkotuotto silloin 0,5/10 = 0,05 = 5 %. Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on 3-5 prosentin välissä.
Osinkosuhde
Osinkosuhde kertoo, miten paljon yhtiö jakaa nettotuloksestaan ulos omistajilleen. Suhdeluvussa on paljon toimialakohtaisia eroja. Kasvuyhtiöt jakavat myös vähemmän voittoja osinkoina, koska tarvitsevat rahaa investointeihin.
Osinkosuhde voidaan laskea osakekohtaisella tasolla (osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos) tai yritystasolla (jaetut osingot / tilikauden tulos). Osinkosuhteeksi tulee sama luku molemmilla tavoilla.
Osinkoaristokraatti ja osinkokuningas
Osinkoaristokraatti on kutsumanimi yritykselle, joka on maksanut ja nostanut osinkoaan vähintään 25 vuotta putkeen. Tunnettuja osinkoaristokraatteja ovat muun muassa Coca-Cola ja Johnson & Johnson.
Osinkokuningas on puolestaan yhtiö, joka on maksanut ja nostanut osinkoaan vähintään 50 vuotta. Tällaiset yhtiöt ovat harvassa! Esimerkkejä ovat mm. 3M ja Procter & Gamble.
Osinkosijoittaminen
Osinkosijoittaminen on Suomessa varsin suosittu strategia. Sen idea on nimensä mukaisesti sijoittaa osinkoa maksaviin yrityksiin. Helsingin pörssiyhtiöt ovat perinteisesti olleet hyviä osingonmaksajia, joten moni suomalainen osakesijoittaja on tykästnyt osinkoihin.
Osinkosijoittaminen nähdään usein vastakohtana kasvuyhtiöihin sijoittamiselle. Osinkosijoittaminen on konservatiivisten sijoittajien mieleen, jotka arvostavat osinkojen tuomaa kassavirtaa.
Kasvuyhtiöiden tavoitteena on käyttää yhtiön varat liiketoiminnan laajentamiseen ja markkinaosuuden voittamiseen. Kasvuyhtiöt tarjoavat tyypillisesti paljon paremman nousupotentiaalin osakekurssille, mutta samalla ne ovat riskialttiimpia.
Kuten artikkelissa mainittiin aiemmin, osinko on yhtiön prioriteettilistan pohjalla pääoman allokoinnissa. Osa sijoittajista ei pidä tämän vuoksi osinkoa maksavista yrityksistä, koska osingot kertovat siitä, ettei yhtiö halua investoida kasvuun.
Sijoittajan kannalta onkin tärkeää, että oma visio yhtiön suunnasta ja kasvusta on linjassa sen johdon kanssa. Jos sinä odotat yhtiöltä kovaa kasvua, mutta se käyttää varansa vain osingonmaksuun, sijoitat todennäköisesti väärään yhtiöön.
Lue lisää aiheesta: Osinkosijoittamisen hyvät ja huonot puolet.
Osinkojen verotus
Jos saat osinkoja suomalaisilta pörssiyhtiöiltä, ne ovat 85-prosenttisesti veronalaista tuloa. Eli 15 % osingoista on verovapaata, ja lopuista maksetaan pääomavero. Suomessa pääomatuloja verotetaan 30 % aina 30.000 euroon asti ja 34 % ylimenevältä osalta.
Huomaa, että pääomatuloihin lasketaan kaikki pääomatulosi yhteen. Nämä voivat koostua osakkeiden myynneistä, osingoista, kryptovaluuttojen myyntivoitoista, asunnon myynnistä jne.
Kun käytät kotimaisia osakevälittäjiä kuten Nordnet tai oma pankkisi, ne lähettävät tiedot osakekaupoista ja osingoista verottajalle automaattisesti. Jos käytät ulkomaisia palveluita kuten eToro, sinun on ilmoitettava osingot itse.
Ulkomailta saaduissa osingoissa verotukseen vaikuttaa lähdemaa. Löydät lisätietoa aiheesta verottajan sivuilta.
Emme käsittele tässä artikkelissa tarkemmin osinkoja listaamattomista yhtiöistä, koska keskitymme pörssisijoittajan näkökulmaan.
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
