Pankki on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia rahoituspalveluita. Pankin tehtävät ovat luotonanto, talletusten säilytys ja maksupalvelut.
Vähimmäisvarantojärjestelmä on pankkijärjestelmässä käytetty periaate, jossa pankin on pidettävä tietty osuus talletuksistaan keskuspankissa. Pankkien kyky luoda rahaa on yksi niiden keskeisimmistä ominaisuuksista ja olennainen osa nykyaikaista rahoitusjärjestelmää.
Pankkitoiminta on yksi vanhimmista taloudellisista instituutioista, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Pankkitoiminta on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä, ja tulevaisuudessa odotetaan vielä suurempia mullistuksia.
Sisällysluettelo
Mikä on pankki?
Pankki on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia rahoituspalveluita. Pankin palveluita ovat mm. talletusten vastaanottaminen, lainojen myöntäminen, valuutanvaihto, maksupalvelut sekä erilaiset varainhoito- ja sijoituspalvelut.
Talletusten vastaanotto ja lainojen myöntäminen ovat olleet pankkien ydintehtäviä jo satoja vuosia. Talletukset ovat asiakkaiden pankkiin sijoittamia varoja, jotka tehdään nykyisin lähes täysin digitaalisessa muodossa. Lainat ovat puolestaan asiakkaille takuita vastaan lainattuja varoja, joista pankki perii vuosikorkoa.
Pankit tienaavat rahaa lainojen korkotuotoilla sekä asiakkailta perityillä palvelumaksuilla. Nykyisin kaikilla pankeilla on myös oma sijoitusosastonsa, joka hakee pankin varoille tuottoa osake- ja velkakirjamarkkinoilta.
Kun puhutaan pankeista, tarkoitetaan liikepankkeja. Näiden lisäksi on olemassa myös keskuspankkeja. Liikepankin ja keskuspankin eroavat toisistaan seuraavasti:
- Liikepankit ovat yrityksiä, jotka tarjoavat rahoituspalveluita yksityishenkilöille ja yrityksille, kuten talletuksia ja lainoja.
- Keskuspankit ovat instituutioita, jotka säätelevät tietyn alueen rahapolitiikkaa ja ovat vastuussa finanssijärjestelmän vakauden ylläpitämisestä.
Pankkien lisäksi on olemassa myös muita rahoituslaitoksia, kuten sijoituspankit, vakuutusyhtiöt ja rahastoyhtiöt. Ero pankkien ja muiden rahoituslaitosten välillä on niiden toiminnan luonteessa ja tarjoamissa palveluissa.
Pankin tehtävät
Pankin tehtävät ovat luotonanto, talletusten säilytys ja maksupalvelut. Näitä kutsutaan usein pankkien ydintehtäviksi. Käydään seuraavaksi ne läpi yksi kerrallaan.
Luotonanto
Yksi pankkien keskeisimmistä tehtävistä on luotonanto. Ne myöntävät lainoja sekä yksityishenkilöille että yrityksille erilaisiin tarkoituksiin, kuten asuntojen ostoon, investointeihin tai kulutukseen.
Luotonanto on yksi kapitalistisen yhteiskunnan peruskivia. Mikään investointi ei olisi mahdollista ilman lainaa. Yksityishenkilöiden olisi myös hyvin vaikea ostaa esimerkiksi auto tai asunto ilman lainarahaa. Luotonanto mahdollistaa koko yhteislunnan nopean kehittymisen.
Pankit arvioivat lainanhakijoiden luottokelpoisuuden ja määrittävät lainan ehdot, kuten koron ja takaisinmaksuajan. Lainojen viitekorkona toimii useimmiten euribor plus pankin marginaali.
Lue lisää aiheesta: esittelyssä erilaiset lainat.
Talletukset ja maksupalvelut
Pankit tarjoavat myös talletuspalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat säilyttää varojaan turvallisesti. Pankki huolehtii varojen turvallisesta säilytyksestä ja tarjoaa myös helpon pääsyn talletuksiin sekä digitaalisessa että fyysisessä muodossa.
Länsimaissa talletukset ovat suojattuja talletussuojajärjestelmien kautta, mikä lisää asiakkaiden luottamusta pankkijärjestelmään. Suomessa talletussuojasta vastaa Rahoitusvakausvirasto. Talletukset suojataan yhdessä pankissa aina 100.000 euroon saakka per tallettaja.
Pankit tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita, kuten tilisiirtoja, laskujen maksua ja pankkikortteja. Nämä palvelut mahdollistavat rahansiirrot asiakkaiden, yritysten ja muiden instituutioiden välillä nopeasti ja tehokkaasti.
Sijoitus- ja varainhoitopalvelut
Pankit tarjoavat nykyisin myös monipuolisia sijoituspalveluita, kuten osake- ja joukkovelkakirjasijoituksia, sekä varainhoitopalveluita, joissa ne hallinnoivat ja sijoittavat asiakkaidensa varoja heidän puolestaan.
Nämä toiminnot ovat hämärtäneet rajaa perinteisten liikepankkien, sijoituspankkien ja rahastoyhtiöiden välillä.
Mikä on vähimmäisvarantojärjestelmä?
Vähimmäisvarantojärjestelmä on pankkijärjestelmässä käytetty periaate, jossa pankin on pidettävä tietty osuus talletuksistaan keskuspankissa. Järjestelmä on olemassa useista syistä, kuten vakauden ylläpitämiseksi pankkijärjestelmässä, rahan määrän säätelyssä ja korkotason hallinnassa.
Vähimmäisvarantojärjestelmän avulla keskuspankit voivat vaikuttaa koko pankkijärjestelmän likviditeettiin ja ohjata siten korkotasoa ja inflaatiota. Vähimmäisvarantojärjestelmä on ollut historiallisesti keskeinen osa keskuspankkien harjoittamaa rahapolitiikkaa.
Esimerkki. Oletetaan, että keskuspankki on asettanut vähimmäisvarantovaatimuksen 10 %:iin.
- Asiakas tallettaa pankkiin 1 000 €, josta pankin on pidettävä vähintään 10 % (eli 100 €) keskuspankissa vähimmäisvarantona.
- Pankki voi siis lainata loput 900 € muille asiakkaille tai investoida ne.
- Kun toinen asiakas ottaa 900 € lainan ja käyttää sitä, vastaanottaja saattaa tallettaa nämä varat toiseen pankkiin.
- Tämä toinen pankki on nyt velvollinen pitämään 10 % tästä 900 €:sta (eli 90 €) keskuspankissa ja voi lainata loput 810 €.
- Prosessi jatkuu, ja alkuperäinen 1 000 € talletus voi johtaa moninkertaiseen luotonantoon pankkijärjestelmässä.
Suomessa vähimmäisvarantojärjestelmä on ollut käytössä pitkään, ja Suomen Pankki on soveltanut sitä osana eurojärjestelmää. Eurojärjestelmässä vähimmäisvarantovaatimus on yleensä ollut 2 %, mutta se voi vaihdella. Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, ja se noudattaa eurojärjestelmän sääntöjä ja ohjeita vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamisessa.
Miten pankit luovat rahaa?
Pankkien kyky luoda rahaa on yksi niiden keskeisimmistä ominaisuuksista ja olennainen osa nykyaikaista rahoitusjärjestelmää. Tämä prosessi on usein väärinymmärretty.
Moni kuvittelee, että keskuspankit luovat kaiken taloudessa kiertävän rahan. Todellisuudessa suurin osa rahasta luodaan liikepankkien toimesta vähimmäisvarantojärjestelmän kautta.
Haluatko ymmärtä miten valuuttakauppaa käydään? Lue: Näin valuuttamarkkinat toimivat.
Käydään seuraavaksi läpi miten pankit luovat rahaa. Käsitellään sekä liikepankkien että keskuspankkien tapa luoda rahaa.
Liikepankit luovat rahaa lainaamalla
Kun pankit myöntävät lainoja, ne eivät lainaa olemassa olevia talletuksia, vaan luovat uutta rahaa. Tämä on mahdollista vähimmäisvarantojärjestelmän avulla, joka oli kuvattu edellisessä luvussa.
Jos asiakas tallettaa pankkiin 100.000 euroa, pankki voi lainata tästä jopa 99.000 euroa toiselle asiakkaalle. Koko talouden kannalta kierrossa on nyt 199.000 euroa: 100.000 euron talletus ja 99.000 euron laina. Lainan avulla on siten luotu 99.000 euroa uutta rahaa.
Rahan luonti tyhjästä on mahdollista, koska kaikki asiakkaat eivät nosta rahojaan pankista yhtä aikaa. Pankeilla on hallussaan vain pieni osa tallettajien varoista nopeaa ulosmaksua varten.
Keskuspankit luovat rahaa ostamalla tyhjästä
Liikepankit voivat luoda rahaa lainaamalla, mutta keskuspankit eivät tarvitse rahaan luomiseen kuin päätöksen. Keskuspankit voivat luoda rahaa täysin tyhjästä kirjoittamalla numeroita tietokoneelle.
Käytännössä keskuspankkirit eivät luo vain rahaa huvin vuoksi pankin taseeseen. Uutta rahaa luodaan, koska sen avulla halutaan ohjata markkinoita. Keskuspankki luo usein rahaa ostaakseen esim. valtion velkakirjoja.
Jos valtio tarvitsee esimerkiksi miljardi euroa lainaa, keskuspankki voi luoda tämän miljardin tyhjästä ja ostaa kyseisen velkakirjan. Näin valtiolla on miljardi euroa, jonka se voi käyttää maksaakseen palkkoja, sosiaalietuuksia tai muuta vastaavaa.
Usein todetaan virheellisesti, että keskuspankki ei luo suoraan reaalitalouteen kiertoon päätyvää rahaa. Tämä argumentti on virheellinen, kuten yllä oleva esimerkki todistaa. Valtiolle lainattu (ja tyhjästä luotu raha) voi päätyä saman tien kiertoon reaalitalouteen ja luoda inflaatiota.
Tämän lisäksi pankkien välillä on erilaisia reservejä. Jos keskuspankki luo tällaista ”taseisiin piilotettua reservivaluuttaa”, se ei kierrä taloudessa nostamassa tuotteiden ja palveluiden hintoja.
Lue lisää keskuspankkien toiminnasta ja tehtävistä tästä: Keskuspankit ja niiden vaikutus talouteen.
Pankkien historia
Pankkitoiminta on yksi vanhimmista taloudellisista instituutioista, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Vaikka pankkitoiminnan muoto ja toiminnot ovat muuttuneet ajan kuluessa, sen perusperiaate on pysynyt samana: pankien ydintehtävänä on tarjota turvallinen paikka ihmisten varoille ja tarjota lainaa.
Ensimmäiset pankin kaltaiset laitokset syntyivät muinaisissa sivilisaatioissa, kuten Mesopotamiassa ja Egyptissä, missä temppelit toimivat varojen säilytyspaikkoina. Antiikin Kreikassa ja Roomassa pankkiirit alkoivat lainata rahaa ja vaihtaa valuuttaa.
Keskiajalla Euroopassa syntyi ensimmäiset modernit pankit, ja renessanssin aikana Italiassa kehittyi laaja pankkijärjestelmä.
Merkittävät tapahtumat ja muutokset pankkialalla:
- 1600-luku: Ensimmäiset keskuspankit perustettiin, kuten Ruotsin Riksbank ja Englannin pankki.
- 1800-luku: Pankkikriisit ja taloudelliset laskusuhdanteet johtivat pankkijärjestelmän sääntelyn tiukentumiseen monissa maissa.
- 1900-luku: Teknologian kehitys, kuten tietokoneet ja internet, mullisti pankkitoiminnan ja mahdollisti uusien rahoituspalveluiden syntymisen.
- 2000-luku: Globaali finanssikriisi vuonna 2008 johti merkittäviin muutoksiin pankkialan sääntelyssä ja valvonnassa.
Pankkitoiminta on jatkuvasti kehittyvä ala, joka mukautuu yhteiskunnan, talouden ja teknologian muutoksiin. Sen historia kertoo tarinan ihmiskunnan taloudellisesta kehityksestä ja innovaatioista.
Pankkitoiminnan tulevaisuus
Pankkitoiminta on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä, ja tulevaisuudessa odotetaan vielä suurempia mullistuksia. Teknologian kehitys, globalisaatio ja uudet innovaatiot, kuten kryptovaluutat, ovat jo nyt muuttaneet tapaa, jolla pankit toimivat ja palvelevat asiakkaitaan.
Kryptovaluuttojen nousu on haastanut perinteisen pankkijärjestelmän monella tapaa. Hajautetut järjestelmät, kuten lohkoketjuteknologia, mahdollistavat rahansiirrot ilman välikäsiä, mikä voi vähentää transaktiokustannuksia ja nopeuttaa maksuja. Kryptovaluutat voivat myös tarjota vaihtoehtoja perinteisille valuutoille, erityisesti maissa, joissa on taloudellisia tai poliittisia ongelmia.
Digitaalinen transformaatio on johtanut siihen, että yhä useammat pankkipalvelut siirtyvät verkkoon. Mobiilipankit ja sovelluspohjaiset pankit voivat tarjota asiakkaille joustavampia ja kustannustehokkaampia palveluita perinteisiin pankkeihin verrattuna.
Myös keskuspankkien digitaalinen valuutta (CBDC) on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnostusta viime vuosina. Jos keskuspankit tarjoavat yksityishenkilöille mahdollisuuden avata CBDC-tilin suoraan keskuspankissa, se voi vähentää tarvetta perinteisille pankkitileille.
Kryptovaluuttojen ja muiden digitaalisten innovaatioiden myötä pankkitoiminnan sääntelyyn ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat entistä tärkeämmiksi. Pankkien on varmistettava, että ne noudattavat kaikkia sääntelyvaatimuksia samalla kun ne suojaavat asiakkaidensa varoja ja tietoja.