By Playboyn kuvasta tuli vahingossa digitaalisen kuvankäsittelyn standardi
Äskettäin menehtynyt Hugh Hefner on monille tuttu Playboy-lehden perustajana. Harva kuitenkaan tietää, että kyseisen lehden materiaalista tuli vahingossa myös digitaalisen kuvankäsittelyn standardi. Lena Söderberg -nimisestä ruotsalaismallista tuli osa tietojenkäsittelyn historiaa, ja hänen kasvokuvansa tunnistaa lähes jokainen digitaalista kuvankäsittelyä harrastanut henkilö. Lenan voisi sanoa olevan myös JPEG-standardin äiti.
Miten Playboy-lehden kuva oikein päätyi digitaalisen kuvankäsittelyn professoreiden testimateriaaliksi? Vahingossa. Lenan tarina juonta juurensa 1973-luvulle ja Kalifornian yliopistoon.
—
Digitaalikamera, skanneri ja monet muut vastaavat laitteet ovat itsestäänselvyyksiä 1990-luvulla (tai myöhemmin) syntyneille internet-sukupolven edustajille. Todellisuuden taltioiminen digitaaliseen muotoon oli kuitenkin iso haaste vielä muutama vuosikymmen sitten. Univeristy of Southern Kalifornian (USC) Signal and Image Processing Institute (SIPI) oli yksi asiaa tutkiva laitos. Työ kulki nimellä image processing research, ja sen rahoitus tuli Pentagonilta.
Tarinan mukaan Lena Söderbergin kuvasta tuli osa modernia historiaa vuonna 1973 SIPI:n laboratoriossa. Eräänä päivänä tutkijat etsivät kiireessä sopivaa kuvaa, joka oli tarkoitus skannata tulevan konferenssin julkaisuun. He olivat kyllästyneitä vanhoihin testikuviin, joita oli käytetty jo lukemattomia kertoja. Tutkijat halusivat kokeilla jotain uutta ja etsivät kiiltävällä paperilla olevaa kasvokuvaa.
Samalla hetkellä tuntematon mieshenkilö tuli laboratorioon Playboy-lehti kädessään. Kyseisen julkaisun kansikuvatyttönä sattui olemaan Lena Söderberg. Tutkijat käyttivät vain kuvan yläosaa saadakseen mahtumaan sen testiskannerin rumpuun. Laitteeseen oli kytketty DA-konvertteri ja Hewlett Packard 2100 tietokone. Skannerissa oli kiinteä 100 DPI-resoluutio ja tutkijat halusivat 512 x 512 -kokoisen kuvan, joten sen yläosasta skannattiin tarkalleen 5,12 tuumaa.
Testikuva päätyi konferenssin lehteen, josta se alkoi levitä eteenpäin. ”Visitors asked us for copies, and we gave it to them so they could compare their image processing and compression algorithms with ours on the same test image”, kertoo labrassa tuona päivänä työskennellyt Alexander Sawchuk.
Lena (tai Lenna) -nimellä tunnettu kuva jäi tämän jälkeen elämään ikoniseksi testikuvaksi digitaalisessa kuvankäsittelyssä. SIPI laittoi kuvan 90-luvun alussa vapaaseen levitykseen, jonka jälkeen ruotsalaismallin kasvot koristivat lukemattomia artikkeleita, kirjoja sekä konferenssijulkaisuja. Kuva levisi myös usein nimellä ’Lenna’, johtuen englanninkielisten henkilöiden lausuntatavasta.
Lenan suosioon oli myös teknisiä syitä. Etenkin miesten mielestä ruotsalaismallin kauniit kasvot olivat kieltämättä myös yksi hyvä argumentti ko. kuvan suosiolle. Ihmisen aivot ovat harjaantuneet tunnistamaan virheitä toisen ihmisen kasvoissa. Lena sisältää symmetriset kasvot, joten kuvasta on helppo havaita esimerkiksi pakkausalgoritmin tekemä virhe. Se sisältää myös paljon erilaisia detaljeja sekä tekstuureja, joiden tarkka mallintaminen on erinomainen testi algoritmille. Lenan mustavalkoinen versio sisältää puolestaan testikäyttöön lähes täydellisen skaalan mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Lopulta myös Playboy poisti kuvan copyrightin, joten sitä oli mahdollista käyttää vapaasti.
Lena on toiminut testikuvana myös lukemattomilla kuvankäsittelyn kursseilla viime vuosikymmeninä. Lukemattomat ihmiset ovat todennäköisesti nähneet Lenan ja analysoineet kuvan pikseleitä, tietämättä tarkalleen miksi. Lena onkin varmasti modernin historian analysoiduin kuva. Se on alan harrastajien mielestä suorastaan digitaalisen ajan Mona Lisa.
Tässä muutamia otteita twitteristä:
Wow… yeah, I remember doing image compression studies on 'Lena' about 10 years ago as a jr. engineer at Lockheed. Thought it was so odd.
— Jamie Winterton (@j_winterton) September 28, 2017
Can confirm, ran this image through many a Matlab projects.
— crite512⚛ (@crite512) September 28, 2017
I was just using this image for SSTV wav file testing, not knowing anything about the background of this image. I learn something every day
— Vi Grey (@ViGreyTech) September 28, 2017
Kuvan käyttö on herättänyt luonnollisesti keskustelua sen alkuperästä johtuen, eikä Lena päätyisi varmasti standardin asemaan nykyajan ilmapiirissä. Lenan vastustajien mielestä kuvan suurin synti on nimenomaan se, että lähteenä on Playboyn kaltainen lehti.
Ruotsalaismalli jäi kuitenkin historiaan, ja näin edesmenneen Hugh Hefnerin imperiumista tuli osa digitaalisen kuvankäsittelyn oppaita ja kursseja ympäri maailman. Alkuperäinen Playboy-kuva on luonnollisesti NSFW-materiaalia, joten sen rajaaminen ylimpään kolmannekseen auttoi varmasti asiaa.
Lenan kuva on edelleen osa Kalifornian yliopiston SIPI:n (Signal and Image Processing Institute) tietokantaa: http://sipi.usc.edu/database/
Lähteet: cs.cmu.edu, Wikipedia, Mashable
What is your reaction?
