Punainen paroni
HistoriaSuositut

Punainen paroni oli palvottu ja vihattu lentäjä-ässä

Punainen paroni -nimellä tunnettu Manfred von Richthofen on yksi sotahistorian tunnetuimmista lentäjistä. Hän oli 1. maailmansodan voitokkain hävittäjä-ässä ampuen todistetusti alas 80 konetta. Vihollislentäjien vihaama sekä kunnioittama Richthofen sai ensimmäisen ilmavoittonsa 17. syyskuuta 1916. Tästä alkoi mystisen sankarin voittokulku, joka päättyi hämmästyttävällä tavalla vain 18 kuukautta myöhemmin.

Punainen paroni ei syntynyt lentäjäksi

Manfred von Richthofen syntyi vuonna 1892 preussilaiseen perheeseen. Hän sai yläluokkaisten vanhempien myötä arvonimen Freiherr, vapaaherra, joka käännetään usein englannin kielelle paroniksi.

Manfred liittyi kadettikouluun jo 11 vuoden iässä. Sotilasura oli luonnollinen (lue: pakollinen) valinta johtuen suvun arvokkaasta perinnöstä. Muutamaa vuotta myöhemmin hän seurasi isänsä jalanjälkiä liittymällä ratsuväkeen.

Ensimmäinen maailmansota syttyi heinäkuussa 1914. Manfred von Richthofen oli miljoonien nuorten tavoin osa Saksan armeijaa. Ratsuväki ei kuitenkaan sopinut kunnianhimoisen sotilaan suunnitelmiin.

Richthofenin mitta täyttyi vuoden 1915 aikana.  Huoltotehtävissä ollut mies halusi siirron lentojoukkoihin ja kirjoitti hakemukseen (engl. käännös):

“I have not gone to war to collect cheese and eggs, but for another purpose.”

Lopulta Richthofen sai haluamansa siirron ja otti ensimmäisen askeleensa kohti tulevaa hävittäjälentäjän uraa.

Ilmataistelut alkavat

Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen suuren luokan konflikti, jossa lentokoneet näyttelivät merkittävää roolia. Vielä sodan alkaessa monet upseerit kyseenalaistivat lentokoneiden hyödyllisyyden. Ratsuväki ei kuitenkaan kyennyt tuottamaan riittävästi tiedustelutietoa muuttuneissa kenttäolosuhteissa, joten mielipiteet kääntyivät nopeasti.

Sodan alkaessa lentokoneet olivat teknisesti hyvin vaatimattomia, eikä niissä ollut edes aseistusta. Koneiden tehtävänä oli pääasiassa suorittaa tiedustelutoimintaa vihollislinjojen yläpuolella.

Tilanne muuttui nopeasti, kun lentäjät alkoivat nähdä tiedustelulennoillaan yhä useampia viholliskoneita. Lentokoneisiin haluttiin saada aseistusta, jotta vihollisen tiedustelijat voitaisiin tuhota.

Alla olevalla videolla käydään läpi lentokoneiden kehitystä 1. maailmansodassa.

Erilaisten kokeilujen jälkeen oli selvää, että aseistuksen tehokas käyttö vaati ampumista suoraan koneen kulkusuuntaan. Tässä kohtaa ongelmaksi tulivat kuitenkin potkurit, jotka saivat osumaa lentäjän oman konekiväärin luodeista.

Saksalaiset saivat synkronoitua konekiväärin potkurin lapojen pyörimiseen vuoden 1915 aikana, joka oli merkittävä teknologinen läpimurto. Britit kuitenkin vastasivat tähän nopeasti uusilla malleilla.

RAF:n koneet F.E.2 ja D.H.2 pystyivät ampumaan myös suoraan eteenpäin, sillä potkuri oli sijoitettu kuljettajan taakse. Ensimmäinen maailmansota alkoi toden teolla myös ilmassa vuoden 1915 loppupuolella.

Oswald Boelcken oppilas

Manfred von Richthofen ei ollut mikään luonnonlahjakkuus lentäjänä ja itse asiassa reputti ensimmäisen lentokokeensa. Hän aloitti ensin kaksipaikkaisten koneiden tähystäjänä, kunnes ura lähti nousukiitoon vuoden 1916 lopulla. Richthofenin onneksi hän pääsi hävittäjä-ässä Oswald Boelcken oppilaaksi.

Boelcke oli tuohon aikaan Saksan ilmavoimien ykkösnimi ja kirjoitti ensimmäisenä myös lentotaistelun teoriaa käsittelevän oppaan, Dicta Boelcke. Richthofen seurasi kyseisen teoksen oppeja tarkasti koko uransa ajan.

punainen paroni

Manfred von Richthofen alias Punainen paroni kuvattuna vuonna 1917.

Manfred von Richthofenin ensimmäinen varmistettu pudotus tapahtui 17. syyskuuta 1916. Hän tilasi tämän jälkeen hopeisen kupin jokaisen pudotuksensa jälkeen, mihin oli kaiverrettu tapahtuman päivämäärä sekä konetyyppi. Richthofen teki näin aina 60. pudotukseensa saakka, jolloin hopean huono sodanaikainen saatavuus pakotti hänet lopettamaan kyseisen toiminnan.

Richthofen oli ampunut tätä ennen alas myös kaksi ranskalaislentäjää. Näitä ilmavoittoja ei kuitenkaan voitu varmistaa ajan hengen mukaisesti, sillä koneet putosivat vihollisalueelle.

Vuoden 1916 lopulla Saksan ilmavoimat saivat valtavan iskun, kun Oswald Boelcke menehtyi. Kyseessä oli tapaturma kesken taistelun, jossa Boelcken siipi osui toisen saksalaiskoneen laskeutumistelineisiin. Richthofenin todisti tätä tapahtumaa lähietäisyydeltä.

Punainen paroni ei ollut vielä tässä vaiheessa tunnettu kyseisellä nimellä, vaikka Richthofen saavuttikin useita ilmataisteluvoittoja. Marraskuussa 1916 hän surmasi kuuluisan brittilentäjän nimeltään Lanoe Hawker, jota saksalaisässä kutsui itse “brittien Boelckeksi”. Tämä tappo nosti Richthofenin maineen kirjaimellisesti taivaisiin.

Vakava loukkaantuminen

Vuonna 1917 ilmasota oli todella veristä, ja molemmat osapuolet kehittivät jatkuvasti uutta teknologiaa. Richthofen otti tammikuussa komentoonsa Jasta 11 -nimisen laivueen, jonka muutkin jäsenet olivat eliittilentäjiä. Aikanaan kyseistä laivuetta komensi myös eräs Hermann Göring, jonka nimi tuli tutuksi koko maailmalle 2. maailmansodassa 20 vuotta myöhemmin.

Huhtikuu 1917 tunnetaan nimellä bloody April, jolloin brittilentäjien odotettu elinikä oli vain muutamia viikkoja. Richthofen ampui alas 22 konetta kyseisen kuun aikana, mikä kasvatti hänen mainettaan entisestään.

Richthofen sai idean maalata koneensa punaiseksi tämän vuoden aikana, mikä johti lentäjä-ässän nimeen Punainen paroni. Richthofen kutsui itseään nimellä Der Rote Kampfflieger, ja paroni -nimi tuli hänen aatelisarvonsa englanninkielisestä käännöksestä.

Heinäkuussa 1917 Richthofen haavoittui vakavasti saatuaan osuman päähän. Tämä sokeutti hänet tilapäisesti, mutta Punainen paroni onnistui silti tekemään pakkolaskun saksalaisten puolelle.

Hän palasi nopeasti rintamalle vastoin lääkärin määräyksiä ja vaihtoi koneensa kuuluisaan Fokker Dr.1 -malliin (kuvassa)

Fokker Dr. I punainen paroni

Kyseinen kolmitaso on juuri se konemalli, joka on useimmin liitetty legendaariseen lentäjä-ässään populaarikulttuurissa. Todellisuudessa Richthofen sai valtaosan ilmavoitoistaan vanhemmilla konetyypeillä.

Punaisen paronin menestyksestä huolimatta Saksa oli häviämässä sodan sekä maalla että ilmassa. Yhdysvaltojen liittyminen sotaan oli viimeinen naula arkkuun.

Liittoutuneilla oli määrällisesti liikaa koneita, joten Saksa yritti tasata tilannetta siirtämällä Richthofen laivuetta eri rintaman painopisteisiin. Näin Saksa onnistui tasaamaan puntit ainakin hetkellisesti kyseisellä rintamalohkolla.

Tämän johdosta punaisen paronin laivue sai lisänimen lentävä sirkus, kun värikkäät koneet kulkivat sirkuksen tavoin paikasta toiseen ja pystyttivät tilapäisiä leirejä sekä lentokenttiä.

Punainen paroni kuolema

Huhtikuun 21. päivä vuonna 1918. Richthofenin äiti on aiemmin pyytänyt keisari Wilhelmilta poikansa vapauttamista rintamalta. Punaisen paronin onkin tarkoitus poistua sota-alueelta vain kahden päivän päästä, mutta jäljellä on vielä yksi päivä ilmataisteluita. Se koituu legendaarisen lentäjän kohtaloksi.

Punainen paroni haluttiin itse asiassa pois vaaravyöhykkeeltä jo aiemmin myös Saksan sodanjohdon toimesta, sillä hänen mahdollisella kuolemallaan pelättiin olevan moraalia latistava vaikutus. Richthofen oli kuitenkin kieltäytynyt.

Richthofenin laivue ajautui 21. huhtikuuta 1918 taisteluun, jossa oli mukana myös hänen nuorempi veljensä, Lothar von Richthofen. Punainen paroni huomasi veljensä olevan ahdingossa ja lähti jahtaamaan Lotharin perässä ollutta kokematonta brittilentäjää. Syystä tai toisesta lentäjä-ässä teki tämän jälkeen sarjan kohtalokkaita virheitä.

Kaksikko ajautui syvälle vihollisalueelle ja lensi hyvin matalalla, minkä johdosta Richthofenin konetta ampuivat myös liittoutuneiden maajoukot. Tämän lisäksi kaksikon perään lähtenyt brittilentäjä Arthur Ray Brown liittyi taisteluun ja pääsi ampumaetäisyydelle punaisen paronin selustaan.

Lopulta yksi monista eri luodeista osuu Richthofeniin, joka onnistui laskeutumaan koneensa läheiselle pellolle. Liittoutuneiden sotilaiden rynnätessä paikalle Punainen paroni kuoli ensimmäisten paikalla olleiden käsiin.

Kuka ampui punaisen paronin?

Punaisen paronin kuolema on kiehtonut historioitsijoita jo sadan vuoden ajan. Tapahtumien yksityiskohdista on saatu uutta tietoa myös vuosikymmeniä sodan jälkeen, kun erilaiset silminnäkijäraportit ovat valottaneet tuota kohtalokasta päivää.

Lentäjä Arthur Roy Browin sai ensin kunnian Richthofenin alasampumisesta, vaikka hän ei itsekään vaikuttanut erityisen vakuuttuneelta saamastaan meriitistä.

Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Richthofen sai surmansa maajoukkojen käyttämän konekiväärin luodista. Tämän ovat pitkälti todistaneet silminnäkijälausunnot, joiden mukaan punaisen paronin koneen syöksy ja Browin ampumien laukausten ajankohta ei täsmää. Lisäksi luodin kulma sekä sen aiheuttamat vahingot viittaat tiettyyn ampumasuuntaan ja -etäisyyteen.

Miksi Richthofen lähti kohtalokkaaseen takaa-ajoon ja teki lukuisia virheitä, jotka olivat vastoin hänen vuosia noudattaneita ohjesääntöjään?

Vastoin populaarikulttuurissa annettua mielikuvaa, Richthofen ei ollut ”päätön hurjastelija” – päinvastoin. Hän odotti kärsivällisesti tilaisuuksia ja surmasi vastustajansa usein kylmäverisesti lähietäisyydeltä. Richthofen ei ollut riskinottaja, kuten hänen nuorempi veljensä, joka ironisesti selvisi sodasta hengissä.

Todennäköisesti kuolemaan johtaneet tapahtumat olivat seurausta useiden eri asioiden yhteisvaikutuksesta. Richthofenin vuonna 1917 saama vakava päävamma sekä sodanaikainen stressi vaikuttivat hänen päätöksentekoonsa.

Punainen paroni joutui taistelun aikana myös target fixation -ilmiön uhriksi, jossa hän kadotti käsityksensä ympäröivästä maailmasta jahdatessaan selkeästi heikompaa kohdetta.

Tapahtumapäivänä ollut tuuli puhalsi myös poikkeuksellisesti idästä länteen, joka saattoi osaltaan vaikuttaa Richthofenin ajautumiseen vihollislinjojen puolelle.

Punainen paroni – loppusanat

Manfred von Richthofen on vielä tänäkin päivänä sotahistorian tunnetuin lentäjä. Nimi Punainen paroni on tuttu lukemattomille ihmisille myös populaarikulttuurin kautta.

Richthofen oli eläessään omiensa palvoma ja vihollisten vihaama. Lukuisista tapoistaan huolimatta hän oli myös kunnioitettu vastustaja. Tästä osoituksena Punainen paroni sai kuolemansa jälkeen arvokkaat sotilashautajaiset liittoutuneiden toimesta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Seuraavassa on muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä Punaiseen paroniin liittyen sekä vastaukset niihin.

Mitä Punainen paroni käytti?

Punainen paroni käytti Fokker Dr.I -lentokonetta. Kyseessä oli kolmiotaso (dreidecker), jota käyttivät myös monet muut 1. maailmansodan lentäjä-ässät. Punaiseksi maalattu Fokker Dr.I -kone teki punaisesta paronista kuuluisan, mutta hän sai useimmat ilmavoitoisaan vanhemmilla konetyypeillä.

Miten Punainen paroni kuoli?

Punainen paroni kuoli maasta ammuttuun luotiin jahdatessaan brittilentäjää huhtikuun 21. päivä vuonna 1918. Punainen paroni lensi liian matalalla vihollisen alueella. Tämän vuoksi hän sai osuman maasta ammuttuun luotiin.

Mikä oli Punaisen paronin oikea nimi?

Punaisen paronin oikea nimi oli Manfred von Richthofen. Nimi punainen paroni on peräisin hänen aatelisarvostaan (paroni) sekä punaisesta lentokoneesta.


Lähteinä käytetty mm. Militaryhistorynow.com, history.com, Dogfight – The Mystery of the Red Baron, Wikipedia. Jos 1. maailmansota kiinnostaa videomuodossa, niin suosittelen vahvasti The Great War -sarjaa Youtubesta.

Kuva: iStock , Public Domain, Fokker by Serge Desmet (Serge_Desmet@hotmail.com) Sletch (Own work) [GFDL or CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons

What is your reaction?

Excited
0
Happy
0
In Love
0
Not Sure
0
Silly
0

You may also like

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

More in:Historia