Rallin B-ryhmä – Superautojen aika

B-Ryhmä Lancia Rally

B-ryhmän aikakausi alkoi vuodesta 1982 ja päättyi vuoteen 1986. Rallin MM-sarjassa nähtiin tuolloin sen historian hurjimmat autot ja todistettiin suomalaiskuljettajien huikeaa menestystä. B-ryhmän ralliautot aiheuttivat myös suomalaisittain valtavan tragedian, kun Henri Toivonen menehtyi kauden 1986 Korsikan osakilpailussa. Tässä artikkelissa käydään läpi Rallin B-ryhmä vuosi vuodelta. Hyppää kyytiin!

Rallin MM-sarja käynnistyy 1970-luvulla

Rallin MM-sarja käynnistyi virallisesti vuonna 1973, mutta rallia on toki ajettu jo kauan ennen 1970-lukua. Erilaisia kilpailuja on järjestetty siitä lähtien, kun autoja on ylipäätään ollut olemassa. Suomen tunnetuin ralli, Jyväskylän Suurajot, on ajettu vuodesta 1951 alkaen.

Suomalaiskuljettajat tekivät kansainvälisen läpimurtonsa 1960-luvulla. Timo Mäkinen voitti legendaarisen Monte Carlo -rallin ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1965. Seuraavina vuosina voittoon ajoivat Pauli Toivonen (1966) sekä Rauno Aaltonen (1967).

Kattojärjestö FIA:n (Fédération Internationale de l’Automobile) luoma MM-sarja kokosi maailman tunnetuimmat rallikilpailut yhdeksi sarjaksi vuonna 1973. Tätä ennen rallista järjestettiin kansallisten kisojen lisäksi mm. Lontoo-Meksiko -rallin kaltaisia maratonkilpailuja.

FIA ei jakanut MM-sarjan alkuvuosina MM-titteliä kuljettajille, vaan kyseessä oli automerkkien välinen taistelu. Tallit käyttivät myös kauden aikana useita eri kuljettajia rallien luonteesta riippuen. Ensimmäisen mestaruuden voitti Renault legendaarisella Alpine A110 -mallillaan, jonka kuljettajakaarti koostui ranskalaisista. Jyväskylän Suurajot oli kisakalenterissa mukana heti avauskaudesta lähtien.

MM-sarjaa dominoi sen alkuvuosina (1974-1976) Lancia Stratos.

B-ryhmä Lancia Stratos
Lancia Stratos oli pysäyttämätön etenkin asfalttikisoissa.

Kaksikko Sandro Munari & Björn Waldegård keräsi suurimman osan Lancian voitoista. Ferrarin V6 -koneella varustettu Stratos oli ylivertainen ajopeli kilpailijoihinsa nähden, eikä sen ääni unohdu taatusti rallia seuranneilta.

Kauden 1976 jälkeen Lancian omistama Fiat siirsi panostukset omalle merkilleen. Tuloksena oli maailmanmestaruus vuonna 1977 tiukalla marginaalilla Fordiin nähden. Suomalaisista Timo Salonen ja Markku Alen keräsivät merkille pisteitä 131 Abarth -mallilla. Fiat voitti merkkimestaruuden myös vuonna 1978.

FIA jakoi vuonna 1979 ensimmäisen kerran myös kuljettajien mestaruuden. Ford Escortilla ajanut Ruotsin Björn Waldegård nosti pytyn kauden päätteeksi pisteen erolla Hannu Mikkollaan. Seuraavana vuonna Fiat palasi jälleen mestariksi, kun Saksan Walter Röhl käskytti 131 Abarthinsa voittoon selvällä marginaalilla.

MM-sarja 1981 – Audi Quattron ensiesiintyminen

Rallin MM-sarja päättyi vuonna 1981 ainutlaatuisella tavalla. Mestariksi kruunattiin Ari Vatanen Ford Escortilla, joka oli tässä vaiheessa jo melkoisen vanhentunut ralliauto. Kyseessä on ainoa mestaruus MM-sarjan historiassa, joka on saavutettu yksityistallin autolla.

Vatanen oli ennen päätöskisaa seitsemän pistettä ranskalaista Guy Fréquelina perässä. Frequelin ajoi tuohon aikaan hyvin suositulla Sunbeam Talbot Lotus -autolla, mutta keskeytti kauden viimeisessä kilpailussa Vatasen ajettua toiseksi.

Merkkimestaruus meni selvällä marginaalilla Talbotille, Datsunin tullessa kakkoseksi. Vuosi 1981 jää kuitenkin historiaan aivan erityisestä syystä. Kyseessä oli nimittäin Audi Quattron debyytti MM-tasolla.

Audi Quattro 1981
Audi Quattro muutti nelivedollaan ralliautoilun lopullisesti.

Kuvassa oleva Audi Quattro esiteltiin Geneven Motor Showssa vuonna 1980. Se teki virallisen rallidebyyttinsä samana vuonna Itävallan Janner-rallissa. Kyseessä oli historian ensimmäinen jatkuvalla nelivedolla varustettu ralliauto, ja 81-vuoden mallista otettiin irti noin 320 hevosvoimaa.

Lajin kattojärjestö FIA oli sallinut nelivedon ralliautoissa pari vuotta aikaisemmin. Autonvalmistajat eivät kuitenkaan innostuneet ideasta, sillä ylimääräinen paino sekä (helposti hajoava) tekniikka vesittivät valmistajien mielestä liikaa mahdollisia nopeushyötyjä.

Audi Quattro esiintyi vuoden 1981 MM-sarjassa Hannu Mikkolan sekä naiskuljettaja Michele Moutonin ohjaamana. Quattro kärsi avauskaudellaan monista teknisistä ongelmista, eikä se pystynyt haastamaan kärkitalleja luotettavuudessa.

Auton ylivertaiset ominaisuudet tulivat kuitenkin nopeasti tutuksi. Hannu Mikolla voitti Quattrolla mm. RAC-rallin yli 11 minuutin erolla. Mikkola voitti myös Ruotsin rallin, ja Mouton nappasi San Remon ykköstilan kaudella 1981. Audi oli antanut myrskyvaroituksen kilpailijoilleen nelivedon mahdollisuuksista.

MM-sarja 1982 – B-ryhmän aikakausi

B-ryhmän aikakausi alkoi virallisesti vuodesta 1982. Kattojärjestö FIA korvasi silloin vanhat numeroluokitukset N, A ja B -ryhmillä. B-ryhmä korvasi entisen nelosryhmän ja pudotti autojen tuotantomäärien vaatimuksen 400 kappaleesta 200 kappaleeseen. Autonvalmistajat pystyivät rakentamaan entistä paremmin rallipoluille tarkoitettuja evoluutioversioita.

B-ryhmä jaettiin myös neljään alaluokkaan, jotka rajoittivat mm. auton painoa ja rengaskokoa sen moottorista riippuen. FIA ei osannut vielä aavistaa tässä vaiheessa, miten paljon tehoa turbomoottoreista saataisiin lopulta irti. Hevosvoimat lähtivät parin vuoden päästä niin sanotusti laukalle, mikä teki autoista todellisia monstereita

Superautojen kehitystyö oli vasta alkanut, eikä B-ryhmän tunnetuimpia autoja nähty vielä kauden 1982 MM-sarjassa. Audi Quattron luotettavuus oli saatu selvästi korkeammalle tasolle, ja saksalaismerkki sai tästä palkinnoksi merkkimestaruuden. Kuljettajien tittelin vei kuitenkin Walter Röhl, autonaan Opel Ascona 400. Hänen tallikaverinaan ajoi nouseva tähti nimeltään Henri Toivonen.

B-ryhmä Opel Ascona 400
Opel Ascona hallitsi MM-sarjaa ”välikaudella” 1982.

Saksalaismerkki oli aloittanut samaan aikaan jo Opel Mantan kehittämisen, josta tuli seuraavina vuosina sen virallinen urheilubrändi.

Audi Quattro oli monissa kilpailuissa täysin ylivoimainen, mutta menestys Kenian ja Norsunluurannikon ralleissa auttoi Röhlin mestariksi. Kakkoseksi tullut Michele Mouton keräsi näistä kilpailuista 0 pistettä Röhlin 35 pistettä vastaan.

Vuonna 1982 esiteltiin myös yksi B-ryhmän legendaarisimmista autoista: Lancia 037 Rally. Lancia oli kehitellyt Stratoksen korvaajaa vuodesta 1980 asti, ja uusi ralliohjus teki debyyttinsä Italian Costa Smeralda -rallissa.

MM-sarjassa Lancia Rally esiintyi ensimmäisen kerran Korsikalla, jossa Markku Alen sijoittui yhdeksänneksi. Tulosluettelossa oli muuten Alenin lisäksi vain yksi ainoa ei-ranskalainen kuljettaja – neljänneksi ajanut Röhl.

Audin, Opelin ja Lancian lisäksi neljäs merkittävä tiimi oli Nissan. Sen takavetoinen 240 RS -malli ei ollut kuitenkaan kilpailukykyinen auto.

MM-sarja 1983 – Viimeinen takavetoisten ralliautojen vuosi

Vuosi 1983 on monessa mielessä ensimmäinen todellinen B-ryhmän rallikausi. Lancia 037 Rally oli mukana alusta asti, ja Audi starttasi kauteen myös uudella Quattro A1 -versiolla.

Lancian ohjaimissa nähtiin Markku Alenin lisäksi hallitseva mestari Walter Röhl. Audi jatkoi Mikkola & Mouton -tiimillä, ja Opel Asconan ratissa nähtiin suomalaiset Henri Toivonen sekä Ari Vatanen.

Tämä vuosi oli Lancia 037:n ylivoimaisesti menestyksekkäin. Italialaistiimi otti kaksoisvoiton kauden avauskilpailussa Monte Carlossa, ja Lancialla voitettiin neljä kauden seitsemästä ensimmäisestä kilpailusta. Kyseessä oli myös viimeinen B-ryhmän rallikausi, jolloin takavetoisilla autoilla kilpailtiin tasapäisesti voitosta.

B-ryhmä Lancia 037 Rally
Lancia 037 oli todella nopea asfaltilla, mutta soralla se jäi nelivetoisten jalkoihin.

Vuoden 1983 sarja oli täysin kahden autonvalmistajan välinen kisa. Audi Quattro ja Lancia 037 voittivat Keniaa ja Norsunluurannikkoa lukuun ottamatta muut MM-sarjan osakilpailut.

Lancia vei lopulta merkkimestaruuden hyvän alkukauden ansiosta. Audi sai loppukauden aikana ulos Quattron A2 -version ja voitti kolme neljästä viimeisestä kilpailusta (Norsunluurannikkoa ei laskettu merkkipisteisiin).

Kuljettajien tilanne oli seuraava ennen kahta viimeistä kilpailua: Röhl 102, Alen 100 ja Mikkola 95 pistettä. Lancia ei osallistunut kauden päätöskilpailuihin varmistettuaan jo valmistajien mestaruuden. Näin ollen Mikkola nappasi kuljettajien tittelin helposti itselleen.

Kuljettajien mestaruustaistelun top 5 -sijat menivät Audille ja Lancialle. Kuudentena ollut Ari Vatanen oli Opelillaan ensimmäinen ulkopuolinen.

MM-sarja 1984 – Peugeot 205:n debyytti

Vuonna 1984 nähtiin käytännössä kaksivetoisten ralliautojen kuolema huipputasolla. Merkkimestaruuden edellisenä vuonna voittanut Lancia jäi selvästi Audi Quattro A2:n jalkoihin. Markku Alen onnistui voittamaan Korskikalla, mutta tämä oli laiha lohtu.

Quattro-tiimi vahvistui kaudelle 1984 saksalaisella kuljettajalla, kun Walter Röhl siirtyi kaksivetoiselta Lancialta nelivedon rattiin. Mikkola ja Mouton jatkoivat myös Audin ohjaimissa. Lancian tiimissä jatkoivat Markku Alen sekä italialainen Attilio Bettega. Suomalaistähti Henri Toivonen rekrytoitiin Lancalle Opelilta.

Timo Salonen jatkoi yhä MM-sarjan kiertämistä Nissan 240 RS:n ohjaimissa, joka oli tässä vaiheessa jo pahasti vanhentunut ja suorituskyvyltään varsin heikko auto.

Kuljettajien ja merkkien mestaruus ei mennyt Audille lopulta aivan tolkuttomalla erolla. Markku Alen taisteli paljon pistesijoja kaksivetoisella Lanciallaan, mutta nelivetojen aikakausi oli kiistatta alkanut. Tämä tuli kaikille selväksi viimeistään kauden päätöskisoissa, jolloin mukaan tuli uusi nelivetoauto: Peugeot 205 Turbo 16.

B-ryhmä Peugeot 205 Turbo 16
Peugeot 205 oli B-ryhmän huippuvuosien menestynein auto.

Peugeot 205 oli todella suosittu pikkuauto Euroopassa 1980- ja 1990-luvuilla. Rallimenestys auttoi varmasti asiaa ja teki Peugeot 205 GTI:stä erittäin houkuttelevan ajopelin nuorten miesten keskuudessa. Pieni ja kevyt auto irtosi liikennevaloista todella ripeästi.

Peugeotin B-ryhmän autolla ei ollut ulkokuoren lisäksi juuri mitään yhteistä normaalin 205:n kanssa. Kyseessä oli lasikuitukorilla, keskimoottorilla ja turbolla varustettu superauto. Katuversiossa oli tehoa hieman alle 200 hv, mutta kilpa-autosta revittiin tulevina vuosina irti yli 500 hevosvoimaa.

Peugeot 205 teki MM-debyyttinsä Korsikalla, jossa ranskalaiskuljettaja Jean-Pierre Nicolas sijoittui neljänneksi. Toisena kuljettajana toiminut Ari Vatanen ajoi Peugeotille avausvoiton Jyväskylän Suurajoissa, ja suomalainen voitti myös San Remon sekä RAC:n eli kolme kauden viimeisestä valmistajien MM-sarjan kilpailusta.

Tässä vaiheessa oli selvää, että kaksivetoisilla ei olisi enää asiaa MM-sarjan kärkisijoille. Kuljettajien mestaruus meni vuonna 1984 naapurimaan Stig Blomqvistille Audin ratissa.

MM-sarja 1985 – Lancia Delta 

Vuodet 1985 ja 1986 olivat kiistatta B-ryhmän ralliautojen kulta-aikaa. Audi oli hallinnut nelivetoisella Quattrollaan kenttää vuoden 1984 puoliväliin asti, mutta nyt mukana oli myös vauhtinsa todistanut Peugeot Talbot Sport -tiimi.

Audi jatkoi tutulla joukkueella, eli kuljettajina olivat edellisen kolmen kauden mestarit Walter Röhl, Hannu Mikkola sekä Stig Blomqvist. Peugeot palkkasi Ari Vatasen aisapariksi Nissanilla monta vuotta ajaneen Timo Salosen. Markku Alen ja Henri Toivonen jatkoivat Lancia 037:n ratissa, jonka kilpailukyky oli tässä vaiheessa jo pahasti kadonnut.

Neljäs merkittävä talli oli Toyota, joka oli napsinut Celicalla voittoja lähinnä Afrikan kilpailuista. Ohjaimissa oli uusi suomalaisnimi Juha Kankkunen, joka voitti Toyotan ratissa Safari-rallin vuonna 1984.

B-ryhmä Toyota Celica
Toyta Celica pärjäsi Afrikassa, mutta nelivetoisten seassa sillä ei ollut asiaa voittoon.

Toyota Celica oli Lancia 037:n tavoin takavetoinen, joten autolla ei taisteltu kisojen voitosta.

Ari Vatanen jatkoi vuoden 1984 lopulla alkanutta voittoputkeaan ja nappasi ykkössijat Monte Carlossa sekä Ruotsissa. Tämän jälkeen Vatanen keskeytti neljä seuraavaa rallia, ja tallikaveri Timo Salonen otti MM-sarjan ohjat itselleen. Vatanen palasi podiumille kauden 7. kilpailussa Uudessa-Seelannissa, mutta Salonen voitti myös tämän rallin.

Kuljettajien mestaruus meni lopulta Saloselle todella selvällä marginaalilla. Audi-kuskit Röhl ja Blomqvist jakoivat himmeämmät mitalit, ja Quattrolla voitettiin vain yksi ainoa kilpailu.  Tämä siitäkin huolimatta, että Audi oli tuonut kisoihin uuden ja lyhyemmän Sport Quattron.

Vuosi 1985 oli myös järkyttävien onnettomuuksien sävyttämä. Suomalaisten kauhunhetket nähtiin Argentiinan rallissa, jossa Vatanen ajoi ulos todella vakavin seurauksen. Miehen toipuminen kesti tästä tapaturmasta yli 18 kuukautta, eikä tuupovaaralaista nähty rallipoluilla lähes kahteen vuoteen.

Myös toinen suomalaistähti, Henri Toivonen, missasi pitkät pätkät kaudesta loukkaantumisen vuoksi.

Vuoden 1985 synkin hetki nähtiin kuitenkin Korsikalla, jossa Lancian tehdaskuljettaja Attilio Bettega menehtyi ulosajon seurauksena. Tapaus herätti ensimmäisen kerran vakavaa keskustelua B-ryhmän autojen turvallisuudesta.

Yksi kauden 1985 merkittävimmistä tapahtumista koettiin vasta päätöskilpailussa. Lancia sai vihdoin jalkeille oman nelivetoautonsa vastauksena Audin ja Peugeotin ylivoimaan.

B-Ryhmä Lancia Delta S4
Lancia Delta S4 oli italialaistiimin vastine nelivetoisten superautojen kisassa.

Kyseessä oli Lancia Delta S4, joka teki MM-debyyttinsä vuoden 1985 RAC-rallissa. Kilpailu oli valtava menestys, sillä Toivonen otti tiimikaverinsa Alenin kanssa kaksoisvoiton. Lancia Delta osoitti siis vauhtinsa ja luotettavuutensa heti avauskilpailusta lähtien. Voitto nostatti fiilikset Lancia-leirissä korkealle kauden 1986 kynnyksellä.

MM-sarja 1986 – B-ryhmän ralliautot huipussaan

Rallin MM-sarjan vuosi 1986 oli B-ryhmän aikakauden huipennus. Mukana oli nyt kolme nelivetoista tehdastiimiä, ja uusia haastajia tuli mukaan jatkuvasti. B-ryhmän monsterit olivat vuonna 1986 huippuunsa viritettyjä, ja autoista revittiin irti uskomattomia teholukemia.

Peugeotin ohjaimissa nähtiin mestari Salosen lisäksi Juha Kankkunen, joka siirtyi Toyotalta paikkaamaan loukkaantunutta Ari Vatasta. Audi oli rakentanut Sport Quattrostaan S1 E2 version, josta otettiin irti vuonna 1986 jopa 600 hevosvoimaa. Mukana olivat edelleen Walter Röhl sekä Hannu Mikkola.

Lancia lähti kauteen nelivetoisella Delta S4 -mallillaan, jonka kuljettajina olivat suomalaiset Henri Toivonen ja Markku Alen. Huipputallit olivat siis miehitetty vuonna 1986 hyvin vahvasti suomalaisilla nimillä.

Kaudella 1986 nähtiin myös pari muuta mielenkiintoista tulokasta. Brittiläinen Austin Rover oli debytoinut jo vuonna 1985 Metro R64 -mallillaan.

B-Ryhmä Austin Metro 6R4
Austin Metro R64

Tony Pond oli ajanut Metron RAC-rallissa hienosti kolmanneksi, joten tiimi uskoi auton olevan kilpailukykyinen. Metron erikoisuus oli vapaasti hengittävä V6-moottori, jonka äänen muistaa taatusti jokainen B-ryhmän kisoja seurannut katsoja.

Ford Motor Company palasi myös MM-tasolle täysin uudella RS 200 -autolla. Kokenut Stig Blomqvist siirtyi Audin ratista kehittämään Fordin ajopeliä. Kyseessä oli erittäin sofistikoitunut B-ryhmän nelivetoinen ohjus, jonka suurin ongelma oli puutteellinen luotettavuus.

Kausi 1986 alkoi suomalaisittain huikealla menestyksellä: Henri Toivonen, Timo Salonen ja Hannu Mikkola ottivat Monte Carlossa komean kolmoisvoiton! Henri Toivonen jatkoi siis Lancia Deltan ratissa siitä, mihin kausi 1985 päättyi.

Ruotsin ralli meni puolestaan Juha Kankkusen nimiin, ja Kalle Grundel toi uuden Ford RS200:n sen debyyttikisassa hienosti kolmanneksi.

Vuosi 1986 muuttui tämän jälkeen synkäksi. Kauden kolmas kilpailu Portugalissa keskeytyi katastrofaalisesti, kun Joaquim Santos menetti Fordinsa hallinnan syöksyen ihmisjoukkoon. Kolme katsojaa kuoli ja yli 30 loukkaantui. Kaikki tehdastallit vetäytyivät tapauksen johdosta kilpailusta.

Portugalin onnettomuus oli ollut tuloillaan jo pitkään. Maan katsomokulttuuri oli vuodesta toiseen täysin päätöntä, ja B-ryhmän ohjuksilla ajettiin käytännössä ihmismeren keskellä.

Kauden neljäs kilpailu käytiin Keniassa, joka meni veteraani Björn Waldegårdin nimiin Toyota Celicalla. Mielenkiintoinen fakta: Markku Alen sijoittui kolmanneksi, mutta ajoi vanhaa Lancia 037 mallia. Tehtaan mielestä uusi S04 ei ollut vielä riittävän vahva Afrikan olosuhteisiin.

Rallikansa oli tuskin toipunut Portugalin onnettomuudesta, kun taivas synkkeni uudelleen. Lupaava rallitähti Henri Toivonen menehtyi ajettuaan ulos kauden viidennessä kilpailussa Korskikalla.

Toivonen kertoi tv-haastattelussa vain hetki ennen kuolemaansa Korsikan epäinhimillisistä olosuhteista. Mies kärsi lisäksi kuumeesta kisan aikana. Toivonen oli ulosajonsa hetkellä selvässä johdossa, ja kausi 1986 olisi hyvin voinut olla suomalaistähdelle erittäin menestyksekäs. Myös kartanlukija Sergio Cresto kuoli onnettomuudessa välittömästi.

Alla olevassa videossa on Henri Toivosen viimeinen haastattelu ennen onnettomuutta.

Lancia vetäytyi Toivosen kuoleman jälkeen Korsikan rallista. FIA teki myös tapahtuneen johdosta todella kovan päätöksen: B-ryhmän autojen säännöt jäädytettiin, ja koko ryhmä kiellettiin rallin MM-sarjasta heti ensi kaudesta alkaen. Ralliteiden superautot katosivat tällä päätöksellä MM-sarjasta lopullisesti.

Audi ja Ford tekivät myös päätöksen vetäytyä MM-sarjasta Toivosen onnettomuuden jälkeen. Maailmanmestaruus oli nyt Juha Kankkusen sekä Markku Alenin kaksintaistelu, ja kausi sai lopulta todella dramaattisen päätöksen.

Ratkaiseva episodi nähtiin San Remossa, joka oli kauden 11. osakilpailu. Italialainen kisanjärjestäjä hylkäsi sensaatiomaisesti kaikki Peugeotit sääntöjenvastaisiin levikkeisiin vedoten. Alen ajoi kilpailun voittoon ja kiri MM-taistelussa aivan Kankkusen peesiin.

B-ryhmän viimeisen kauden ratkaisu jäi päätöskilpailuun, joka ajettiin Yhdysvalloissa. Olympus-rallin voitto meni Alenille, joka nappasi uransa ensimmäisen kuljettajien maailmanmestaruuden.

Suomalaistähti sai kuitenkin nauttia voitostaan vain kymmenen päivää. FIA:n dramaattinen kabinettipäätös johti siihen, että San Remon tulokset poistettiin kokonaan MM-sarjasta. Alen menetti voittonsa, ja MM-pytty annettiin sen sijaan Kankkuselle. Merkkimestaruus meni myös Peugeotille.

Markku Alen jää tämän päätöksen myötä ainoaksi 70-, 80- ja 90-luvun suomalaisista rallitähdistä, joka ei koskaan onnistunut voittamaan maailmanmestaruutta. Alen olisi voittanut MM-kultaa myös vuonna 1978, mutta kyseessä oli viimeinen vuosi, jolloin FIA ei jakanut vielä kuljettajien MM-titteliä.

Aika B-ryhmän jälkeen

Rallissa siirryttiin kaudesta 1987 alkaen A-ryhmän autoihin, jotka muistuttivat huomattavasti enemmän tuotantoautoja. A-ryhmän autojen tuotantoversion valmistusmäärä oli vähintään 5000 kappaletta vuodessa, joten evoluutiomallit jäivät historiaan rallipoluilta.

Lancia jäi B-ryhmän aikakaudella nelivetoisten kilpailijoidensa taakse, mutta nyt tilanne oli toinen. Peugeot poistui rallipoluilta kokonaan useaksi vuodeksi, ja Audin A-ryhmän Quattro ei ollut koskaan erityisen kilpailukykyinen. A-ryhmän kaudesta 1987 alkoi Lancia Deltan valtakausi, joka kesti aina vuoden 1992 loppuun saakka.

B-ryhmän monsterit siirtyivät sen sijaan rallicrossin puolelle. Moni autourheilun ystävä muistaa varmasti Matti Alamäen Peugot 205:n ja Martin Schanken Ford RS200:n kovat kisailut. Entiset B-ryhmän autoilla ajettiin rallicrossin EM-sarjaa aina vuoteen 1991 asti, jonka jälkeen kalustoi vaihtui.

Nykyään 1970-1990-lukujen rallikalusto on esillä Etelä-Euroopassa järjestettävissä Rally Legend -kisoissa. Yleisöä on paikalla valtavat määrät, ja entiset rallitähdet toimivat usein näiden legendaaristen autojen ohjastajina. Etsi Youtubesta hakusanalla Rally legend, jos haluat fiilistellä! Myös ZeroUndersteer -kanavalla on palon hienoa materiaalia.

Lancia Delta Rally Legends
B-ryhmän jälkeen ralliteitä hallinnut Lancia Delta vuonna 2014 ajetussa Rally Legends -kisassa.

Rallin ystäviä on aina kiehtonut ajatus B-ryhmän monsteriautojen sekä modernien ajopelien vertailusta. Tekniikan nopea kehitys teki modernit rallipelit jo kauan sitten nopeammiksi. B-ryhmän ralliautoissa oli valtava määrä tehoa, mutta niiden ajettavuus oli aivan eri planeetalta nykyautoihin verrattuna.

Esimerkiksi tämä vertailu Korsikalta näyttää, kuinka B-ryhmän ajat voitettiin jo 90-luvun taitteessa olevilla A-ryhmäläisillä.

Modernin ralliauton pito, jousitus, ajettavuus ja kestävyys etenkin soralla ovat aivan eri planeetalta 80-luvun hirviöihin verrattuna. Tämä video on hyvä esimerkki Puolan rallista vuodelta 2017. Modernia ralliautoa voidaan kuljettaa uskomatonta vauhtia todella heikkotasoisella tiellä.

Voit muistella B-ryhmän aikaa alla olevalla videolla. Youtubesta löytyy myös vuonna 1990 valmistunut suomenkielinen dokumentti superautojen ajasta. Siinä käydään läpi vuosien 1985 ja 1986 tapahtumia Timo Salosen sekä Markku Alenin johdattamana. Youtubesta löytyy myös tämä vuonna 1987 valmistunut dokumentti Henri Toivosesta, joka kaikkien rallin ystävien kannattaa katsoa.

Kuvat: Flickr / Pietro Zoccola, Flickr / pilot_micha, nakhon100 [CC BY 2.0], via Wikimedia Commons , Ramon Espiña Fernand… [CC BY-SA 3.0], Youtube, Louis.attene at Italian Wikipedia [CC BY-SA 4.0], Rikita [CC BY-SA 3.0 or GFDL], from Wikimedia Commons, Andrew Basterfield [CC BY-SA 2.0], via Wikimedia Commons, Spanish Coches [CC BY 2.0], via Wikimedia Commons, Flickr / Rowan Harrison, Brian Snelson [CC BY 2.0], via Wikimedia Commons

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*