Stagflaatio: Kun inflaatio ja taantuma yhdistyvät

stagflaatio
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Stagflaatio on talouden tila, jossa talouskasvu pysähtyy samaan aikaan kun inflaatio on korkealla. Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio.

Stagflaation syynä on usein tarjontasokki kriittisessä raaka-aineessa tai keskuspankkien toimenpiteet inflaation torjumisessa. Stagflaatiolla on vakavia vaikutuksia sekä valtioiden, yritysten että kuluttajien talouteen.

Stagflaation torjuminen vaatii useiden talouspoliittisten toimenpiteiden yhdistämistä.

Mikä on stagflaatio?

Stagflaatio on talouden tila, jossa talouskasvu pysähtyy samaan aikaan kun inflaatio on korkealla. Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio.

Stagflaatio on taloudelle erittäin haitallinen ja vaikea tila. Inflaatio ja taantuma aiheuttavat jo yksin haasteita, mutta yhdessä niistä muodostuu oikea keskuspankkien ja poliitikkojen painajainen. Stagflaatio tarkoittaa lähes poikkeuksetta myös korkeaa työttömyyttä johtuen talouskasvun hyytymisestä.

Termin stagflaatio keksi brittiläinen poliitikko Iain Macleod. Hän käytti sitä ensimmäisen kerran vuonna 1965 kuvatessaan maan talouden tilaa.

We now have the worst of both worlds—not just inflation on the one side or stagnation on the other, but both of them together. We have a sort of stagflation situation. And history, in modern terms, is indeed being made.

Kuten MacLeod kuvailee, stagflaatio on ilmiönä poikkeuksellinen.

Stagflaation riski on korkeimmillaan tilanteissa, joissa taloutta on vaivannut korkea inflaatio pidemmän aikaa. Jos keskuspankki torjuu inflaatiota nostamalla ohjauskorkonsa liian ylös, se voi saada aikaan taantuman. Jos inflaatio ei lähdekään laskuun koronnostoista huolimatta, muodostuu stagflaatio.

Stagflaatiosta on vaikea päästä eroon, korkotason laskeminen ei ole välttämättä mahdollista korkean inflaation ympäristössä. Tämän vuoksi keskuspankit pelkäävät stagflaatiota niin paljon.

Stagflaatio vs. hyperinflaatio

Stagflaation voi nähdä hyperinflaation lievempänä muotona. Myös hyperinflaatiossa yhdistyvät korkea inflaatio sekä talouden heikko tilanne. Ero näiden kahden välillä syntyy siitä, että hyperinflaatiossa puhutaan täysin hallitsemattomasta inflaatiosta.

Hyperinflaatio on niin järisyttävä voima, että se tuhoaa valuutan arvon täysin ja aiheuttaa talouden romahtamisen. Stagflaatiossa voidaan nähdä korkeaa työttömyyttä ja vaikea taloustilanne, mutta se on yhä hallittavissa.

Stagflaatiossa inflaatio on hieman keskimääräistä tasoa korkeammalla. Usein puhutaan 5-10 prosentin inflaatiosta vuositasolla. Hyperinflaation määritelmänä on vähintään 50 prosentin inflaatio kuukausitasolla.

hyperinflaatio raha

Stagflaatio voi kuitenkin johtaa hyperinflaatioon. Tämä on mahdollista, jos keskuspankki ja valtio yrittävät torjua stagflaatiota luomalla valtavia määriä rahaa (elvytystä). Jos samaan aikaan markkinoilla on tuotantoshokkeja, seurauksena voi olla inflaation raju nousu aina hyperinflaation tasolle saakka.

Miten stagflaatio syntyy?

Stagflaation syynä on usein tarjontasokki kriittisessä raaka-aineessa tai keskuspankkien toimenpiteet inflaation torjumisessa. Valtiot ja keskuspankit pyrkivät välttämään stagflaatiota viimeiseen asti, mutta ne voivat synnyttää stagflaation tahtomattaan muiden toimien seurauksena.

Tarjontasokit (kustannusinflaatio)

Yksi yleisimmistä stagflaation syistä ovat odottamattomat tarjontasokit. Jos maailmanlaajuinen öljykriisi nostaisi öljyn hintaa, se aiheuttaisi tuotantokustannusten ja bensiinin hinnannousua eli merkittävää kustannusinflaatiota.

Kustannusinflaatio ei saa yksin stagflaatiota aikaan, jos se koskee vain kapeaa toimialaa. Jos esimerkiksi puun tai kuparin hinta nousisi ja ajaisi rakennusalan taantumaan, koko valtion talous ei vielä syöksyisi lamaan.

Öljyn on hyvä esimerkki taloudelle kriittisestä raaka-aineesta, jonka aiheuttama inflaatio aiheuttaa jopa stagflaatiota.

Keskuspankin rahapolitiikka (kysyntäinflaatio)

Keskuspankin rahapolitiikan synnyttämä kysyntäinflaatio voi aiheuttaa myös stagflaation. Stagflaatio syntyy tätä reittiä usein ”jälkitautina” vasta myöhemmin, kun kysyntäinflaatio on jo kääntynyt laskuun huipustaan.

Vuosien 2022-2023 tilanne on tästä hyvä esimerkki. Keskuspankit kamppailivat korkeaa inflaatiota vastaan nostamalla ohjauskorkoja poikkeuksellisen nopeasti. Vaikka inflaatio kääntyi nopeasti laskuun, keskuspankit jatkoivat korkeiden korkojen politiikkaa.

keskuspankki

Keskuspankkien pelkona oli inflaation uusi nousu, jos korkoja laskettaisiin liian nopeasti. Kireän rahapolitiikan riskinä on kuitenkin talouden ajaminen taantumaan ennen kuin inflaatio putoaa normaalille tasolle. Tämä tarkoittaisi stagflaatiota.

Keskuspankki voi siis luoda stagflaation olosuhteet, jos se torjuu sitkeässä olevaa inflaatiota hidastamalla talouskasvua ja aiheuttamalla työttömyyttä.

Rahapodi: ”Stagflaatio on täällä taas”

Nordnetin suositussa Rahapodissa käsiteltiin stagflaatiota yhden kokonaisen jakson verran maaliskuussa 2022. Saat jaksosta todella hyvän kuvauksen stagflaation syntymisestä ja vaikutuksista. Jakson kuvaus:

Stagflaatio on inflaation paha serkku. Se on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu) ja tarkoittaa käytännössä taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio sekä korkea työttömyys. Miikka ja Martin pureutuvat #rahapodi-jaksossa 278 Suomea uhkaavan stagflaation syihin, sen taloutta hyydyttäviin vaikutuksiin ja potentiaalisiin torjuntakeinoihin.

Katso tai kuuntele jakso tästä.

Stagflaation vaikutukset

Stagflaatiolla on vakavia vaikutuksia sekä valtion, yritysten että kuluttajien talouteen. Käydään seuraavaksi läpi vaikutukset jokaiseen ryhmään yksitellen.

Valtio ja keskuspankki

Stagflaatio asettaa valtion ja keskuspankin todella haastavaa tilanteeseen johtuen sen poikkeksellisesta luonteesta.

Taantumaa voidaan normaalisti torjua painamalla rahaa ja alentamalla keskuspankin ohjauskorkoa, mikä tekee lainarahasta halvempaa. Inflaatiota taas torjutaan päin vastaisilla toimenpiteillä. Stagflaatio aiheuttaa rahapoliittisen risitiidan, sillä perinteiset toimet vain pahentavat ongelmaa.

Stagflaatio on tämän vuoksi erittäin vaikea tilanne poliitikoille, ja sitä yritetään välttää viimeiseen asti. Ongelman ratkaisemiseksi on usein valittava pienempi kahdesta pahasta.

Yritykset

Koska stagflaatio tarkoittaa taantumaa ja talouskasvun heikkenemistä, se on myös vaikeaa aikaa yrityksille. Stagflaatiossa nähdään lähes poikkeuksetta myös työttömyyden kasvua, mikä kertoo yritysten vaikeuksista.

Stagflaatiossa yritykset saavat painetta kahdelta eri suunnalta; heikko talouskasvu ei tuo rahaa kassaan, mutta korkea inflaatio nostaa samaan aikaan kiinteitä kuluja. Stagflaatiosta muodostuu yrityksille itseään ruokkiva negatiivinen kierre.

Stagflaation aikana pärjäävät sellaiset yritykset, joilla on hinnoitteluvoimaa siirtää kohonneita kustannuksia hintoihin.

Kuluttajat

Stagflaatio on ankeaa aikaa myös kuluttajille. Korkea inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa, ja nyt lisänä on myös talouden taantuma ja siitä seuraava työttömyys. Moni kuluttaja menettää työpaikkansa ja joutuu sosiaalitukien varaan, jotka eivät useinkaan pysy nousevan inflaation perässä.

Stagflaatio on moninkertaisesti normaalia taantumaa pahempi jakso etenkin pienituloisille. Stagflaation aikana parhaiten pärjäävät sellaiset kuluttajat, joilla on sijoituksia osakkeissa, asunnoissa tai muissa asseteissa, joiden arvo nousee vähintään inflaation vauhdissa.

Stagflaation torjuminen

Stagflaation torjuminen vaatii useiden talouspoliittisten toimenpiteiden yhdistämistä. Tässä luvussa käsittelen erilaisia keinoja, joilla voidaan torjua stagflaation vaikutuksia ja yrittää palauttaa talous kasvu-uralle.

ihmisiä

  1. Rahapolitiikan tarkistaminen: Keskuspankin on harkittava rahapolitiikkaansa uudelleen. Taloutta on pyrittävä elvyttämään toimilla, jotka eivät aiheuta lisää inflaatiopaineita.
  2. Rakenteelliset uudistukset: Stagflaation torjumiseksi voidaan toteuttaa rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen voi auttaa yrityksiä palkkaamaan lisää työvoimaa. Rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin hitaita toteuttaa ja niiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluessa.
  3. Fiskaalinen politiikka: Valtion on mietittävä fiskaalipolitiikkansa uudelleen. Liian leväperäinen fiskaalipolitiikka voi luoda myös inflaatiopaineita. Valtio voi tukea esimerkiksi infrastruktuurin parannustyöitä ja vastaavia hankkeita talouskasvun stimuloimiseksi.
  4. Innovaatioiden ja teknologian edistäminen: Investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen voidaan parantaa tuottavuutta ja edistää talouskasvua. Nämä ovat rakenteellisten uudistusten tavoin toimia, joiden vaikutukset eivät ratkaise stagflaatio-ongelmaa vielä lyhyellä tähtäimellä.
  5. Kansainvälinen yhteistyö: Jos stagflaatio on osittain seurausta esimerkiksi sodista tai öljyn hinnan noususta, kansainvälinen yhteistyö voi auttaa lopettamaan kriisin ja helpottaa inflaatiopaineita.

On tärkeää ymmärtää, että stagflaatio on tila, josta on erittäin vaikeaa päästä pois. Sama koskee sen pahempaa muotoa eli hyperinflaatiota. Paras lääke on ennaltaehkäisy eli estää talouden koskaan joutumasta stagflaation vangiksi.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on suomalainen kryptovaluutta- ja talousasiantuntija. Hän on Suomen suurimman kryptovaluutta-aiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla. Antti on seurannut rahoitusmarkkinoita vuodesta 2010 lähtien keskittyen Yhdysvaltojen markkinaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *